YMEN 1332 Laadullisen tutkimuksen suuntaukset Semioottinen analyysi 18

YMEN 1332 Laadullisen tutkimuksen suuntaukset Semioottinen analyysi 18. 2. 2010 Janne Autto Janne. Autto@ulapland. fi 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 1

Luennon tavoitteet n Millaisiin kysymyksiin semiotiikka vastaa? n Semioottisen analyysin käytännöt? n Semiotiikan paikka laadullisen tutkimuksen kentällä? 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 2

Luennon rakenne n Semiotiikka… – metodologiana – menetelmänä. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 3

Semiotiikan historia Semiotiikan keskeisimmät hahmot Ferdinand de Saussure (1857 -1913) ja Charles Anders Peirce (1839 -1914). Myöhemmin Claude Lévi-Strauss. n Nykysemiootikkoja esim. Roland Barthes, Umberto Eco, Julia Kristeva ja Teresa de Lauretis. Suomessa Eero Tarasti, Kari Salosaari, Pertti Ahonen, Pekka Sulkunen, Jukka Törrönen, Risto Heiskala, Anu-Hanna Anttila, Niilo Kauppi, Eija Timonen ja Mauri Ylä-Kotola. n 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 4

Mitä on semiotiikka? n Semiotiikassa tutkitaan merkkejä, merkkijärjestelmiä ja merkityksiä sekä niiden tuottamista ja käyttöä. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 5

Merkin käsite n Merkki = merkitsijä ja merkitty. Merkitsijän ja merkityn suhde on sopimuksellinen. Merkit saavat merkityksensä suhteessa merkkijärjestelmän muihin merkkeihin. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 6

Representaatio n ”(…) suggests in a more or less explicit way that language would have as a function being there in the place of something else; that is, a function of representing a different ”reality”. (…) Words, then, are only signs, representations of of the world. ” (Greimas & Courtés 1982. ) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 7

Semiotiikka – semantiikka: n Semantiikka ”tutkii vain niitä merkityksiä, joita merkeillä välitetään ja on suppeampi semiotiikan erikoisalue. Semiotiikka ei tutki vain kaikkein ilmeisimpiä merkkejä, vaan myös sitä miten merkkien avulla ihminen toimii, viestii ja jopa ajattelee”. (Tarasti 1998. ) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 8

Sosiosemiotiikka n ”sociosemiotics”, ”social semiotics” ja ”Social Semiotics” n ”applied semiotics” n Kriittinen merkkitutkimus, joka tarkastelee erityisiä ja strategisia tapoja, joilla merkkejä käytetään sosiaalisissa muodostumissa (Paul Cobley & Anti Randviir 2009). 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 9

Monitieteisyys n Semiotiikan vaikutus laajeni kielellisen ja kulttuurisen käänteen myötä. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 10

Suhde diskurssianalyysiin — yhteisiä lähtökohtia 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 11

Suhde diskurssianalyysiin — eroja n Semioottinen lähestymistapa keskittyy enemmän merkitysten rakentumiseen kuin diskurssianalyysi, joka puolestaan korostaa enemmän merkitysten poliittisia seurauksia. (Stuart Hall, Representation 1997) n ”Semiotiikka operoi (…) diskurssianalyysiä enemmän tekstin sisällä tarkastellen merkkien suhdetta toisiinsa ja niiden rakentumista tekstissä. Diskurssianalyysissä kiinnostus on ennen kaikkea aktiivisessa kielenkäytössä, erilaisissa käytännöissä ja kielenkäytön tilanteissa ja laajemmissa kulttuurisissa seurauksissa”. (Arja Jokinen, Diskurssianalyysi liikkeessä 1999, 49) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 12

”Tekijän kuolema, tekstin syntymä” (Barthes 1993) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 13

Roland Barthes: n Denotaatio = ilmimerkitys n Konnotaatio = sivumerkitys, kulttuurinen merkitys 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 14

Paris-Match (Barthes 1977) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 15

Panzani-mainos (Barthes 1977) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 16

”Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia” (Helsingin Sanomat 24. 9. 2008) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 17

Greimasilainen semiotiikka n Algirdas Julien Greimas (1917 -1992) ja Pariisin koulukunta. n Merkitsijän tasoa analysoimalla pyritään hahmottamaan merkityksen mahdollistava rakenne. Merkitsevän rakenteen perustana on vastakohta merkitsevien elementtien välillä. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 18

Aktanttimalli Toimijoiden ja asioiden väliset suhteet JA kronologia. n Aktantti: toimijarooli, joka tietyllä tekstin osalla on suhteessa toiseen tekstiosaan. n Seitsemän erilaista toimijaroolia: subjekti, objekti, auttaja, vastasubjekti, vastustaja, lähettäjä ja vastaanottaja. n 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 19

Aktanttimalli lähettäjä objekti vastaanottaja vasta-subjekti auttaja 18. 2. 2010 subjekti Autto: Semioottinen analyysi vastustaja 20

Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia (HS: n pääkirjoitus 24. 9. 2008) Kauhajoen ammattioppilaitoksessa tapahtui tiistaina se pahin, mitä Jokelan ampumatragedian jälkeen pelättiin. Kymmenen nuoren ihmisen elämä päättyi, kun oppilastoveri ampui heidät kylmäverisesti käsiaseella. Surmaaja kuoli myöhemmin sairaalassa. Kuolleiden lisäksi Kauhajoella loukkaantui kolme oppilasta. Viime syksyyn asti Suomen koulujärjestelmästä liikkui maailmalla vain myönteisiä uutisia. Hyvät opettajat kouluttavat pohjoisessa maassa oppilaita niin tehokkaasti, että Suomen koululaiset kirivät parhaimpien joukkoon useiden aineiden hallinnassa. Vajaassa vuodessa Suomen koululaitoksesta on levinnyt maailmalle hyvin toisenlainen kuva; Suomen koulut nousevat väkivaltatilastoissa väkilukuun nähden jo läntisen maailman koulujen kärkeen. Lähes 20 nuorta on vuoden aikana kuollut väkivaltaisesti koulussa. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 21

Lukemattomissa kouluissa ja ennen kaikkea koululaisten ja opiskelijoiden kodeissa pohditaan nyt, miten tähän tilanteeseen on tultu. Onko koulussa keskitytty hyvien arvosanojen metsästämiseen yhteisöllisyyden kustannuksella? Onko nuorten kasvatuksessa unohtunut empatian vaaliminen, jolloin täysin tunteeton puoli ihmisissä pääsee helposti vallalle? Toimivatko oppilaitokset vain tehokkuusmittareiden armoilla, ja tavoittelevatko ne tilastovoittoja ihmisyyden kustannuksella? Mitä kouluissa ja muissa oppilaitoksissa voitaisiin tehdä välittämisen hyväksi ja keskinäisen luottamuksen rakentamiseksi? Kauhajoen ja Jokelan ampumistapaukset ovat erillisiä tapahtumia, mutta ne muistuttavat toisiaan siinä, että kumpikin ampuja esittäytyi internet-sivuilla. Verkkoyhteydet olivat parhaassa tapauksessa yritys etsiä sekä lämmintä yhteisöä että hyväksytyksi tulemista, jota ilman he ehkä kokivat jääneensä reaalimaailmassa. Verkossa halukas pääsee monen yhteisön jäseneksi, mutta ne yhteisöt harvoin pitävät huolta jäsenistään. Verkkoa ei pidä tästäkään tapahtumasta syyllistää, mutta voi hyvin kysyä, kuinka paljon verkko saattaa ruokkia ihmisluonteen varjoisaa puolta, kun se tarjoaa todellisen elämän rinnalle keinotekoisen virtuaalimaailman, jossa ihminen voi kokea olevansa muita ylempänä. (…) Kauhajoen tapaus osoittaa, että nuorten käyttämät sivustot voivat toimia myös herättäjinä. Tieto ampumavideosta saavutti poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot toimia. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 22

Jokelan tragedian jälkeen keskusteltiin paljon Suomen aselaista, joka sallii lähes kenen tahansa hankkia itselleen käsiaseen. Kauhajoen ampujallakin oli tuore aseenkantolupa pienikaliiberiseen pistooliin. Sen kaliiberit riittivät kuitenkin päättämään monen nuoren ihmisen elämän ja levittämään suunnatonta kärsimystä ja tuhoa laajalti. Nyt on tarkkaan harkittava, pitääkö lähes kenen tahansa saada pitää hallussaan edes pienikaliiberista käsiasetta. Samalla pitäisi uudelleen pohtia sitä, missä luvallisia tarkkuusammuntaan tarkoitettuja aseita saa säilyttää. Ampumaseurat vetosivat Jokelan tragedian jälkeen siihen, että aseiden säilyttämisestä ampumaseurojen kaapeissa aiheutuisi suuri turvallisuusriski. Kaksi ampumisvälikohtausta kouluissa osoittavat, etteivät kotona säilytetyt aseet ole yhtään pienempi riski. On hyvä, että hallitus lupailee ripeitä toimia. Vajaan vuoden sisällä tapahtuneet tragediat kouluissa osoittavat, että pahoinvointi nuorten keskuudessa johtaa yhä raaempiin tekoihin. On aika pysähtyä vakavasti miettimään, ovatko tapahtuneet julmuudet tehokkuusvaatimusten hinta. Ihmisen arjen ahdistus ei saa toistuvasti purkautua järjettömiin väkivallantekoihin tässä valitettavan väkivaltaisessa maassa. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 23

Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia (HS 24. 9. 2008) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 24

”Välittäminen ja luottamus ovat yhteisöllisyyden avaimia” Asema Toimija Subjekti Yhteiskunta Objekti Yhteisöllisyys Vastasubjekti Väkivalta (ampumistapaukset) Vastustaja Empatian unohtuminen kasvatuksessa, tehokkuusajattelu, internet Auttaja Välittäminen ja keskinäinen luottamus Vastaanottaja Nuoret Lähettäjä Väkivaltatilastot, Kauhajoen tapaus (sivustot herättäjinä), Jokela-keskustelut (aselaki), kirjoittaja 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 25

Tarinalinjat (Törrönen 1999, 59) Asema Toimija/Tarina 1 Toimija/Tarina 2 Toimija/Tarina 3 Lähettäjä (velvoite) Postman Suomalainen tutkimus Heleena Savela, Euroopan Yhteisö Subjekti amerikkalaiset lapset suomalaiset lapset pieni kansakunta Objekti (tahdon kohde) lukutaito Euroopan yhteisössä menestyminen Auttaja Kirjallinen viestintä Vanhemmat, iltasatu, kirjallisuuden perinne Kirjallinen viestintä, lukemiskulttuuri, koulu ja kirjasto Vastasubjekti televisio opetusministeriö Vastaanottaja Tulevat sukupolvet 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 26

Aineiston moniäänisyys Aineiston toimijoiden toiminnan mieli tai toimijoille tarjotut subjektiasemat. n Pragmaattiset modaliteetit (haluaminen, täytyminen, kykeneminen ja osaaminen). n Esim. kykeneminen: ”Tieto ampumavideosta saavutti poliisin, mutta poliisilta puuttuivat keinot toimia”. n 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 27

Aineiston vuorovaikutuksellinen ulottuvuus - Miten tekstissä puhutaan, vakuuttamisen keinot. - Esim. ”Suomen koulut nousevat väkivaltatilastoissa väkilukuun nähden jo läntisen maailman koulujen kärkeen. ” (HS) - ”Mooses lähti Jumalan luo vuorelle, ja Herra huusi hänelle: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille, Jaakobin jälkeläisille” (…) Niin Jumala puhui kaiken tämän (…)” (Toinen Mooseksen kirja) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 28

Semioottinen analyysi n Merkitysrakenteet, merkkijärjestelmät, merkkien väliset suhteet, kamppailu merkitsijän ja merkityn välisestä suhteesta. 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 29

Semioottinen analyysi n Menetelmä vai lähestymistapa? n Vrt. diskurssianalyysi, narratiivinen ja retoriikan tutkimus 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 30

Kirjallisuutta n n n n n Tarasti, Eero (1990) Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä. Gaudeamus, Helsinki. Sulkunen, Pekka & Törrönen, Jukka (toim. ) (1997) Semioottisen sosiologian näkökulmia. Sosiaalisen todellisuuden rakentuminen ja ymmärrettävyys. Gaudeamus, Helsinki. (Greimas) Seppänen, Janne (2005) Visuaalinen kulttuuri. Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Vastapaino, Tampere. (visuaalinen aineisto) Anttila, Hanna-Leena (2004) ”Vapauteen, luontoon, aurinkoon on päästävä!” Lomapropagandaa työväestölle 1940 -luvun lyhytelokuvissa. Sosiologia 4. ( Greimas) Autto, Janne (2005) Yksilön vai perheen oikeudet? Vapauksien, velvollisuuksien ja yleisen edun rakentuminen eduskunnan lastenhoitoa koskevissa keskusteluissa. Politiikka 47: 1. (aktanttimalli) Matala, Sari (2004) Matkailuportaali virtuaalituristin valintojen tilana. Semioottisretorinen tapaustutkimus. Acta Universitatis Lapponiensis 79. (Peirce) Sarpavaara, Harri (2004) Ruumiillisuus ja mainonta. Diagnoosi tv-mainonnan ruumiillisuus-representaatioista. Tampere University Press, Tampere. (Barthes) Veijola, Soile (2004) “Pelaajan ruumis. Sekapeli modaalisena sopimuksena” Teoksessa Eeva Jokinen, Marja Kaskisaari ja Marita Husso toim. Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö. Vastapaino, Tampere. (modaliteettien analyysi) Autto, Janne (2007) Äitiyden muuttuva asema hyvinvointivaltion kansalaisuuden määrittelyissä. Sosiologia 44: 3. (modaaliteettien analyysi) 18. 2. 2010 Autto: Semioottinen analyysi 31