Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara kevt 2011 Luento

Johdatus tieteelliseen tutkimukseen Hannu Ruonavaara, kevät 2011 Luento 4: Tutkimus ja teoria

Tutkimus vs. selvitys • Tutkimustaitoja käytetään yhteiskunnassa paljon hallintoa tai muuta tahoa palvelevien selvitysten tekemiseen • Selvitykset: – sisältävät ja esittelevät kohdetta kuvailevaa aineistoa – kuvailevat monelta kannalta ilman varsinaista "pääjuonta" – eivät pyri selittämään tai tulkitsemaan kohdetta • Keskeinen tutkimuksen ja selvityksen ero: selvityksissä ei ole teoriaa • Niinpä tutkimusprosessin kolmas vaihe on …

3. Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen • Tutkimuksen teoreettisella viitekehyksellä tarkoitetaan niitä teoreettisia käsitteitä ja ideoita, joitten avulla tutkimuskohdetta pyritään käsitteellistämään, selittämään ja tulkitsemaan • Viitekehys voi perustua yhteen teoriaan tai se voi ottaa aineksia useammasta teoriasta • Teoreettinen viitekehys = se teorioitten sovellus, jonka tutkija rakentaa ("räätälöi") omaa tutkimustaan varten • MUTTA: mitä oikein on teoria?

Mitä on teoria? • millaisia mielikuvia sana teoria tuo mieleen? • tavallisissa mielikuvissa korostuu teorian ero tavalliseen elämään, mutta … … eräässä mielessä jokainen kehittelee teorioita ympäristöstään

Arkiajattelun "sosiologinen teoria" • Teoria kuuluu myös arkiajatteluun eli siihen, miten arkielämässä ajattelemme erilaisista asioista • Meillä on kaikilla opittuja ja kokemusten kautta kehittyneitä, yleistettyjä käsityksiä siitä, miten ihmiset yhteiskunnassa toimivat • sosiologiset teoriat ovat periaatteessa samaa, joskin kurinalaisemmalla, muodollisemmalla ja itsetietoisemmalla tavalla

Milloin arjessa ajatellaan teoreettisesti? • Ian Craib: Kun tapahtuu jotain sellaista, joka murtaa arjen totutun järjestyksen ja jota emme pysty täysin hallitsemaan, alkaa arjen teoretisointi • Kun päästään yli syyllisten etsinnästä, aletaan etsiä selitystä yllättävälle ja selittämättömälle tapahtumalle selityksen etsiminen edellyttää teoretisointia

Yhteiskuntatieteellinen teoria Ian Craibin mukaan … • … on "yritys selittää lähimpiä kokemuksiamme jollakin, joka ei ole niin läheistä" (esim. työttömäksi joutumiseni johtuu globaalisaation aiheuttamista paineista Suomen talouselämälle) • teorian tarjoama selitys vetoaa usein asioihin, joita emme voi suoraan havaita (esim. alitajunta, globalisaatio, ristipaine) • Teoria edellyttää asian tarkastelua yksityistapauksia laajemmasta perspektiivistä • Teoria edellyttää abstrahoimista

Teoria ja arkipäivän kokemukset • Sosiologinen teoria VOI OLLA relevanttia (asianmukaista) henkilökohtaisen elämän, arkipäivän kokemusten ja ajan ilmiöiden tulkitsemisen ja selittämisen kannalta • Sen mielekäs päätehtävä on kuitenkin palvella tieteellisen tiedon hankintaa

Teoreettisen ajattelun elementit (Craib) • kokemusperäinen (empiirinen) tieto • yleiset (sosiaalista) maailmaa koskevat ideat >>> Elementit ovat periaatteessa samat sekä arjen teorioinnissa että sosiologiassa, vaikka tieteessä sekä empiirinen tieto että yleiset ideat ovat järjestyneemmin hankittuja kuin arkiajattelussa

Arjen teorian ja tieteellisen teorian erot (Craib, Alan Sears) 1. 2. 3. Pyrkimys systemaattisuuteen sekä empiiristen tietojen että yleisten ideoiden osalta tieteen teoria perustuu tutkimustietoon, järjestelmällisesti kehiteltyyn käsitteistöön ja loogiseen argumentointiin "Toisen asteen ongelmat", jotka johtuvat pyrkimyksestä systemaattisuuteen tieteen teoreettiset kiistakysymykset: miten määritellä erilaisia ilmiöitä, sovittaa loogisesti yhteen erilaisia ideoita jne. Välittömän kokemuksen vastaiset päätelmät tieteen näkökulma ilmiöihin saattaa poiketa siitä, miltä ne arkiajattelussamme ja –kokemuksessamme näyttävät

Ero 4: Teoreettisen ajattelun kriittisyys • teoreettinen ajattelu vaatii arkipäivän itsestään selvinä pidettyjen käsitysten tiedostamista ja kyseenalaistamista eli totutun tekemistä vieraaksi (Alan Sears) • yleisesti tosina pidettyjen uskomusten kyseenalaistaminen ja niitten tiedollisten perusteitten pohtiminen ovat kriittisyyttä, jota tieteelliseltä teorialta on vaadittava • Kritiikki tiedon perusteitten pohdintaa

Esimerkkejä arkiajattelusta poikkeavista näkökulmista yhteiskuntatieteissä • • Kylätappelujen piilofunktio (Haavio-Mannila) Koulun piilo-opetussuunnitelma (Bourdieu, Broady ym) Omistusasumisen myytti (Kemeny) Pankkitoimihenkilöjen luokka-asema (Luokkaprojekti) Poikkeavuus leimana (Becker) Keskustelu interaktiorituaalina (Goffman) Vankilan inhimillistyminen (Foucault)

Tieteellinen yhteiskuntateoria … 1. … ei välttämättä korvaa arkiajattelun näkökulmia – arkiajattelu ei siis ole aina väärässä 2. … liittyy vain siihen, mitä ilmiöt sosiaalisten suhteitten kannalta ovat – niitten sisältö ei kuitenkaan tyhjene tähän 3. … ei kerro, mitä ilmiöt empiirisessä todellisuudessa ovat, vaan on niiden empiirisen tarkastelun lähtökohta joka voi osoittautua vääräksi tai hedelmättömäksi

Miten (yhteiskunta)teoria voidaan määritellä? • Sosiologisessa kirjallisuudessa 'teoria' on hyvin keskeinen käsite, mutta sen määrittelystä ei vallitse kovinkaan suurta yksimielisyyttä • Joillekin teoria on vain joukko toisiinsa liittyviä käsitteitä (Silverman) • Toiset katsovat, että teoria on jotain ilmiötä selittävä lausejoukko • Jotkut eivät aseta teorian muodolle mitään vaatimuksia • Toiset vaativat, että teoria on tietynlainen looginen lauseitten järjestelmä: aksiomista teoreemoihin

"Ekumeeninen" yhteiskuntatieteellisen teorian määrittely YHTEISKUNTATIETEELLINEN TEORIA on joukko abstrakteja käsitteitä ja väitteitä, jotka tarjoavat yhtenäisen näkökulman koko yhteiskunnallisen todellisuuden tai sen jonkin osan kuvaamiseen, tulkitsemiseen ja selittämiseen.

"Yhtenäisen näkökulman"? • Näkökulma = rajattu tapa tarkastella kohdetta teoria suuntaa tutkijan katseen tiettyihin relevantteina pidettyihin asioihin ja jättää toiset huomiotta eirelevantteina • Yhtenäinen = teoria koostuu toisiinsa liittyvistä, keskenään ristiriidattomista käsitteistä ja väitteistä teoria on systemaattinen ajatusrakennelma • "… tarjoavat enemmän tai vähemmän yhtenäisen …"

"… käsitteitä …" • käsite = idea siitä, millaisia olioita ja prosesseja empiirisessä maailmassa on termi on käsitteelle annettu nimi • samoista käsitteistä puhutaan joskus eri termeillä: kohtelias tarkkaamattomuus, negatiivinen solidaarisuus, moraalinen minimalismi • sosiologian terminologia poikkeaa arkikielen vastaavasta ('habitus', 'dispositiivi', 'uusintaminen', 'subjektipositio') joskin … … useat sosiologian termit ovat siirtyneet arkikieleen (esim. 'status', 'karisma', 'hegemonia') … … menettäen samalla käsitteellistä tarkkuuttaan

"…ja väitteitä…" • Teoria ei (nähdäkseni) voi olla vain käsitteitä, silloin se on vain ilmiöitten "arkistokaappi" • Tosin: jo käsitteisiin sisältyy väitteitä: todellisuudessa on olemassa jotain sellaista kuin 'habitus', 'keskiluokka', 'globalisaatio' jne • "Eksistenssiväitteet" eivät riitä: teorian pitää väittää jotain olemassa oleviksi esittämiensä ilmiöitten merkityksistä, keskinäissuhteista, syistä ja seurauksista: esim. "Globalisaatio johtaa kehitysmaitten riippuvuuden lisääntymiseen" • Väitteiden pitää olla empiirisesti tarkasteltavissa … …siis pitäisi

"Abstrakteja …"? • Abstrakti = välittömästä kokemuksesta ja havainnosta irrotettu • teorian käsitteet ja väitteet eivät puhu konkreettisista yksittäisistä ilmiöistä ja tapahtumista (vaikka ne olisikin sellaisten tutkimista varten kehitetty) vaan ilmiöiden luokista ja yksittäisiä tapahtumia yleisemmistä prosesseista • teorioita voidaan soveltaa moniin konkreettisiin tapauksiin • ei ole yhden tapauksen teoriaa?

Abstrakti ≠ vaikeatajuinen • (Yhteiskunta)teorian ei tarvitse olla vaikeatajuista … … vaikka se sitä (liian) usein onkin • Abstraktit ideat on mahdollista ilmaista selkeällä kielellä, vaikka se ei olekaan aina helppoa (esim. Becker) • Jotkut ovat (puolustuksekseen) esittäneet ajatuksia sosiaalisen maailman ja sitä koskevan teorian homologiasta eli rakenneyhtäläisyydestä …

"… koko yhteiskunnallisen todellisuuden tai sen jonkin osan …" • Teorioiden ajateltu kohdealue vaihtelee voimakkaasti • joidenkin on tarkoitus olla teorioita siitä, miten sosiaalinen todellisuus ylipäätään muodostuu (esim. Anthony Giddensin rakenteistumisteoria, Bergerin ja Luckmanin sosiaalinen konstruktionismi) yleiset teoriat • toiset taas koskevat jotakin tiettyä tutkimuksen aluetta tai probelmatiikkaa (esim. poikkeavuuden leimaamisteoria, suhteellisen deprivaation teoria, peliteoria ) tutkimusteoriat

[ja se kolmas lajityyppi] • Arto Noron ja joidenkin muidenkin mielestä on olemassa kolmas yhteiskuntateorioiden tyyppi: aikalaisdiagnoosi • Se kertoo meille, mitä on aika, jota elämme, hyödyntäen sekä tutkimusteorioita että yleisiä teorioita

Valitse oikeantasoinen teoria! • Tutkimuksessa on tärkeä pohtia, mitä haluaa teoretisoida, ja valita oikeantasoinen teoria käyttöönsä • Jotta tietää, mitä teorioida, täytyy tutkimusongelman olla aika jäsentynyt • Yleinen teoria ei käänny vaivatta tutkimusteoriaksi (ei myöskään aikalaisdiagnoosi)

"…kuvaamiseen, tulkitsemiseen …" • Kuvaaminen: teoria kuvaa kohdetta omasta näkökulmastaan, omalla terminologiallaan – joka saattaa poiketa kohteen tavallisista kuvauksista • Tulkitseminen: teorian esittämä kuvaus kohteestaan liittää sen tiettyihin, joskus tavallisesta poikkeaviin merkitysyhteyksiin • Kuvaaminen ja tulkitseminen ovat läheisessä yhteydessä: molemmat kertovat, mitä ja millainen kohde teorian näkökulmasta on ja mihin yhteyteen se kuuluu

Esimerkkejä teoreettisista kuvauksista/tulkinnoista • Marxilainen sosiaalipolitiikan tulkinta: sosiaalipolitiikka on työvoiman uusintamisen yhteiskunnallistumista • Bourdieu taidekritiikistä: taidekritiikki on symbolista kamppailua • Goffman arkipäivän keskusteluista: keskustelu on interaktiorituaali

"…selittämiseen" • Selittäminen tarkoittaa vastaamista miksi-kysymyksiin: miksi teorian kohde on sellainen kuin se on • Teoriat tarjoavat vain mahdollisia selityksiä, joitten paikkansapitävyyttä pitää erikseen tarkastella empiirisen tutkimuksen keinoin • Selittävyyden vaatimus erottaa erilaisia teoriakäsityksiä: jotkut katsovat, että teoria itse asiassa tarkoittaa selittävien hypoteesien joukkoa, toisille riittää se, että teoria tulkitsee kohdettaan

Tulkinta ja selitys • Selityksen ja tulkinnan ero ei ole aina kovin jyrkkä • Esimerkki: Paul Willisin tutkimus Learning to Labour. How working class kids get working class jobs (1977) • Klassisessa yhteiskuntatieteessä Max Weber (18641920) katsoi selittämisen edellyttävän merkitystulkintaa

Universaalisti pätevät vs. historiallisesti ehdolliset teoriat • Historiallisen yhteiskuntatieteen kiistakysymys: voiko olla universaaleja teorioita, jotka pätevät yhteiskuntiin aina ja kaikkialla vai onko teorioiden pätevyysalue aina ajallisesti ja paikallisesti, historiallisesti, määrätty • Nykyinen sosiologia suhtautuu hyvin epäilevästi universaalien teorioiden ajatusta kohtaan teoriat nähdään historiallisesti ehdollisina