Perusosaluento Ev lut uskonto perusosa LUENTO 2 Uskonnonopetuksen

Perusosaluento Ev. lut uskonto perusosa LUENTO 2: Uskonnonopetuksen Kehityslinjat Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA

“Kolmen oppiaineen uskonto” Elämänkatsomus Yleissivistys Etiikka Ks. Kallioniemi & Odiah 2007 martin. ubani@helsinki. fi

Millainen koulutuspolitiikka? n Uskonnonopetusta koskevan koulutuspolitiikan taustalla (Niemi 1991) n (1) ympäröivä kulttuuri, sisältäen esimerkiksi tieteet ja taiteet; n (2) ympäröivä yhteiskunta, esimerkiksi politiikka ja valtarakenteet; n (3) ympäröivät uskonnot ja n (4) ideologiat (kansallisuusaate, pluralismi, postmodernisuus tms. ) n Koulutuspolitiikkaa ilmentävät puitteet n lainsäädäntö n opetussuunnitelma n tuntikehykset martin. ubani@helsinki. fi

Koulutuspolitiikka ja uskonto Elämänkatsomus Yleissivistys Etiikka Koulutuspolitiikan muutoksen ylätaso: Mitkä alueet relevantteja uskonnonopetukselle? Koulutuspolitiikan muutoksen alataso: Miten kukin alue ymmärretään? martin. ubani@helsinki. fi

TAUSTAA: Uskonnon opetus 1860 -l-1900 n Koulutuspolitiikka kansallishenkistä n Kansallisen n Kasvava identiteetin löytäminen ja vahvistaminen ulottuvuuksien lista n 1860 -l Cygnaeus: koulutusjärjestelmän kehittäminen n Jyväskylän n 1860 -l opettajaseminaari (kansakoulunopettajat) asti oppikoulunopettajat pappeja - Uskonnonopettajan ja papin profession eriytyminen n Koulun uskonnonopetusta annettiin enemmistön tunnustuksen mukaisesti (ja ortodokseille) n 1889 Eriuskolaislaki: Protestanttiseen uskonnolliseen ryhmään kuuluvalle huoltajan anomuksesta vapautus mutta velvollisuus huolehtia tunnustuksensa mukaisesta uskonnonopetusta (Adventistit)

Uskonnonopetus 1912 -1945 ”Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa… uskonnonopetus on poistettava koulusta” Forssan julistus 1903: n Oppivelvollisuuslaki 1921 (7 -12 v. ) n Kattava kansakoulujärjestelmä 1905 – - 4 v. kansakoulu - 2 v. yläkansakoulu tai 6 v. oppikoulu - Kirkon rooli yhteiskunnallisessa kasvatuksessa kohdistuu enää alle kouluikäisiin n Valtio: uskonnollisesti neutraali v. 1919 n Uskonnonvapauslaki v. 1922 n Uskonnonopetus ei saa olla ristiriidassa kotien uskonnollisten näkemysten kanssa

Uskonnonopetus 1912 -1945 n Kasvatustavoitteena: n Siveellinen ihminen - Kristillisen elämänkäsityksen sisäistäminen - Aktiivinen jäsenyys kirkossa n Papisto vs. kansakouluväki (Soininen yms. ) n Papisto: tiedollinen osaaminen ja ulkoluku, rippikouluun valmistaminen n Kansakouluväki: luonteen eettinen kasvu tai pietistiset piirteet n Uskonnonopetus ja eettinen kasvatus (siveysoppi)? n Koulun uudistajat (Soininen yms. ): Uusi oppiaine uskonnon rinnalle n Vasemmisto: n Kirkko: Siveysoppi ainoaksi ”uskonnonopetukseksi” Uusi oppiaine uhka uskonnolle n Kompromissi: v. 1923 Uusi oppiaine uskonnon rinnalle: Uskontojen historia ja siveysoppi

Uskonnonopetus 1912 -1945 n TUNNUSTUKSELLISUUS USKONNONOPETUKSESSA? n ”kirkkokunnan uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (Saine 2001) - Uskontunnustus, katekismus

Uskonnon opetus 1912 -1945 n Opetustyö n Vaikutteita: Progressiivinen pedagogiikka ja lapsilähtöisyys - Jeesuksen elämään liittyvät kertomukset, jotka lapsille ymmärrettävissä - Hartaudet, virret, ulkoluku, kuvien käyttö - Opillista ainesta vähennettiin - Yhteys seurakuntaan ja paikallisen evankelis-luterilaisen kristillisyyden luonteen huomioiminen n Pienryhmäiset uskonnot? n Ortodoksinen n Katolisen kirkollinen uskonnon opetus kirkon antama uskonnon opetus n Adventistien järjestämä opetus n Muslimi-tataarit, juutalaiset ja Jehovan todistajat: ev. lut. uskonnonopetus

Uskonnon opetus 1945 -1966 n Taustaa: n Talvisota ja koko kansan kirkko - Suomalaiset osoittautuivat kirkollisiksi (Heino 1988) n Jälleenrakentamisen aika koulussa stabiilia n V. 1945 vapaa-ajattelijoiden aloite uskonnon poistamiseksi koulusta n Mutta vasemmisto hajanainen suhteessa uskontoon

Uskonnon opetus 1945 -1966 n V. 1957 kansakoululaki n Uskonto yleisnimike, joka sisälsi sekä uskonnonopetuksen että uskontojen historian ja siveysopin n Kasvatustavoitteet: n Tasa-arvoisen kansalaisen kasvattaminen n Uskonnonopetus: Persoonan kehittymisen ja kristillisen elämänkäsityksen rinnalle ed. tavoite sekä oppilaiden itsenäistyminen

Uskonnonopetus 1945 -1966 n Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa? n ”kirkkokunnan n ”sisällöt uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912 -1945) eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945 -1966) (ks. Saine 2001)

Uskonnonopetus 1960 -1990 n Koulutuspolitiikka korosti koulutuksellista tasa-arvoa ja taloudellista kasvua n Peruskoulu-uudistus leimasi koko 1960 -lukua ja osin jähmetti keskustelua n Uskonnonopetus peruskoulussa n Koskenniemi: Suvaitsevaisuuskasvatus menettää merkityksensä, jos oppilaat jaetaan ryhmiin n Kansalaisaloite 1967: 59 koulu- ja kasvatusalan vaikuttajaa: tunnustuksellinen uskonnonopetus poistettava koulusta - Ei tue itsenäisesti ajattelevan yksilön kehitystä, uskontokuntien tehtävä - Tilalle objektiivinen uskontohistorian ja siveysopin opetus

“Kolmen oppiaineen uskonto” Elämänkatsomus Yleissivistys Etiikka Ks. Kallioniemi & Odiah 2007 martin. ubani@helsinki. fi

Uskonto peruskoulussa n Peruskoulun kasvatustavoite: kulttuuri-ihminen (KM 1970) - Yleismaailmallinen sivistyspääoma - Yhteistyökyky - Ehjä, itsenäinen ja arvostelukykyinen persoonallisuus n Uskonnonopetus peruskoulussa: persoonallisuuden kehitys n Persoonallisuuden kehityksessä uskontokasvatus, eettinen ja sosiaalinen kasvatus ja oppilaan persoonallisuuden eheytymiseen ja mielenterveyden edistämiseen tähtäävä kasvatus rinnakkain - Uskonnosta em. alueiden ”kotioppiaine” - Tunnustuksellisuus säilytetään lopulta

Uskonnonopetus peruskoulussa n Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa ennen peruskoulua? n ”kirkkokunnan n ”sisällöt uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912 -1945) eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945 -1966) (ks. Saine 2001) n Tunnustuksellisuus peruskoulussa? n Ei enää dogmaattinen oikeaoppisuus vaan: n Kokonaispersoonallisuuden ja uskonnollisuuden kehityksen tukeminen kristinuskon pohjalta - Peruslähtökohta peruskoulun uskonnonopetukselle jatkossa - Yleiskristillinen uskonnonopetus

Uskonnonopetus peruskoulussa n Uskonnonopetuksen käytännöt eivät oleellisesti muutu kansakoulusta n Elämänteemat ja –kysymykset lisääntyvät opetuksen sisällöissä n Alkuopetus: Jeesuksen elämään ja toimintaan liittyvät kertomukset n ”Keskiluokat”: UT: n ja VT: n yleisesitys n 5 -6 lk. Jeesuksen opetukset ja alkuseurakunnan elämä n Yläaste: mm. elämänkysymykset, opilliset sisällöt jne. n Pienryhmäiset uskonnot kunnan järjestettäviksi: Katolinen uskonnonopetus, ortodoksinen uskonnonopetus ja uskontojen historia ja siveysoppi

Uskonnonopetus 1980 -l n YK: n ihmisoikeusjulistus, lapsen oikeuksien julistus n Peruskoulussa arvokasvatus, kansallinen identiteetti ja kansainvälisyyskasvatus n 1985 Perusopetuksen ohjeet ja uskonto: n Ei keskustelua uskonnonopetuksen oikeutuksesta tai tunnustuksellisuudesta n Konservatiivisemmat virtaukset - ”valoisa kristillinen elämänkatsomus” - ”sisäistämään oman kirkon perinteitä ja tapoja” - Eettinen korostus (YK) - ”rakkaus lähimmäistä ja kansoja kohtaan” - ”ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen” - ”toisten ihmisten uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen” n Elämänkatsomustieto perustetaan

Uskonnonopetus peruskoulussa n Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa ennen peruskoulua? n ”kirkkokunnan n ”sisällöt uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912 -1945) eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945 -1966) (ks. Saine 2001) n Tunnustuksellisuus peruskoulussa? n Kokonaispersoonallisuuden ja uskonnollisuuden kehityksen tukeminen kristinuskon pohjalta (1970 -1985) n Raamatullisten virikkeiden antaminen oman henkilökohtaisen vakaumuksen muodostumiseen (1985 -1994)

Uskonnonopetus 1980 -l n Uskontokasvatuksen ”viimeisin virtaus”: n Voimakas humanistisen psykologian vaikutus n Kokonaisvaltainen n Uskonnon kasvatus didaktiikka: oppilaista elämän subjekteja (Niemi 1991) n Kontekstuaalisen uskonnon didaktiikan seuraaja (oppilaiden elämänvaiheeseen liittyvät elämänkysymykset vs. vastuullisuus)

Uskonnonopetus 1990 -l n Koulutuspolitiikka korostanut ehkä voimakkaimmin taloudellista kasvua ja tehokkuutta n Muut teemat: elinikäinen oppiminen, monikulttuurisuus n POPS 1994: Monipuolinen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys n Perusta nykyiselle opetussuunnitelmalle n Paikallistason opetussuunnitelmatyö, konstuktivistinen oppimisteoria n Uskonnonopetuksen tavoite: n Monipuolinen n Ala-aste: katsomuksellinen yleissivistys perustiedot kristinuskosta ja sen merkityksestä itselleen ja lähiympäristölleen n Ylä-aste: n V. myös maailman uskontojen tarkastelu (v. 2004 aikaistui) 1992 Kouluhallitus luopuu oppikirjojen ennakkotarkastuksesta

“Kolmen oppiaineen uskonto” Elämänkatsomus Yleissivistys Etiikka Ks. Kallioniemi & Odiah 2007 martin. ubani@helsinki. fi

Uskonnonopetus peruskoulussa n Tunnustuksellisuus uskonnonopetuksessa ennen peruskoulua? n ”kirkkokunnan n ”sisällöt uskonnäkemyksen tietoinen sisäistäminen” (1912 -1945) eivät saa olla ristiriidassa uskontokunnan tunnustuksen kanssa mutta kaikkea ei tarvitse opettaa” (1945 -1966) (ks. Saine 2001) n Tunnustuksellisuus peruskoulussa? n Kokonaispersoonallisuuden ja uskonnollisuuden kehityksen tukeminen kristinuskon pohjalta (1970 -1985) n Raamatullisten virikkeiden antaminen oman henkilökohtaisen vakaumuksen muodostumiseen (1985 -1994) n Tunnustuksellisuus peruskoulussa? n ”Sovelletaan yleistavoitteiden pohjalta” (1994 -2004)

Uskonnonopetus 2000 -luvulla n Monikulttuurisuus? n Tunnustuksellisuus?

Monikulttuurisuuspolitiikka ja uskonto n Suomen monikulttuurisuuspolitiikka (esim. Talib 2005, 14) n Taustalla: ihmisoikeusjulistukset yms. n ohjaavat tavoitteet: etninen tasa-arvo, suvaitsevuus ja kulttuurinen moniarvoisuus - kotoperäiset vähemmistöt - maahanmuuttajat n Inklusiivinen kansalaisuus ja kotouttaminen n eri ryhmät voivat kehittää ja ylläpitää omaa kulttuuriaan ja uskontoaan Suomen lainsäädännön määrittelemissä puitteissa n eri vähemmistöt pyritään integroimaan suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään n Uskontojen paikallisuus vs. globaalius (Beyer 1994) n Valtio vai uskonto? martin. ubani@helsinki. fi

Koulu ja monikulttuurisuuspolitiikka n Koulutuspoliittiset arvot (yhteiskunnallinen viesti) n HYVÄ KANSALAISUUS: n Kotouttaminen ja vähemmistöidentiteetti n Yhteiskuntakelpoisuuden tunnustaminen - Uskonnollisuuksien kanavoiminen yhteiskuntaa rakentavaksi voimaksi - inklusiivinen kansalaisuus vrt. eksklusiivinen kansallisuusaate n Eri oppiaineiden oikeutus yhteiskunnan näkökulmasta: hyvän kansalaisuuden tukeminen martin. ubani@helsinki. fi

Uskonnonopetus ja tunnustuksellisuus n 2000 -luvun keskustelu: n Uskonnonopetuksen n Tunnustuksellinen n Yleinen oikeutus luonne katsomusopetus n Uskonnonvapauslainsäädäntö 2003 n Perustuslaki 2000, artikla 11: Oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa… kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen n Negatiivisen n V. uskonnonvapauden haaste uskonnonopetukselle 1981 Eduskunnan sivistysvaliokunta: Uskonnonopetus luonteeltaan tunnustuksellista ja verrattavissa uskonnon harjoittamiseen - Perustuslaki? Ihmisoikeudet?

Uskonnonopetus ja tunnustuksellisuus n Positiivinen uskonnonvapauden tulkinta perustana n Osa perusoikeuksia: uskonnonopetuksen järjestäminen täyttää perustuslain, ihmisoikeusjulistukset ja uskonnonvapauslain yksilön oikeudet ja yhteiskunnalliset velvollisuudet (Seppo 2003) - Oikeus oppia omaa uskontoaan tai siihen rinnastettavaa elämänkatsomustaan - Huoltajalla oikeus päättää lapsen uskontokasvatuksesta tai siitä korvaavasta kasvatuksesta - Kaikille yhtäläiset edellytykset oman uskontonsa tai vastaavan elämänkatsomuksen opettamiseen n Opettajalta ei edellytetä jäsenyyttä uskontokunnassa - Ero kirkolliseen katekeettiseen kasvatukseen - Usko vs. yleissivistys

Uskonnonopetus ja tunnustuksellisuus n Tunnustuksellisuuden käsitteestä ”oman uskonnon opetukseksi” n Koulun kasvatustavoitteiden vahvistaminen erilliseksi uskonnollisen yhdyskunnan tavoitteista n Ei edellytä muutosta sisältöihin (OPH muistio 6. 6. 2003) n ”Oma n Eri uskonto” yksilön oikeuksia korostava käsite uskontojen opetuskäytännöt rakentuvat positiiviselle uskonnonvapauden tulkinnalle ts. lähinnä rukoukset menetelminä ja ”uskonnäkemyksen sisäistäminen” tavoitteina karsittu pois n Joulujuhla, kevätjuhla yms. suomalaista kulttuuriperinnettä virsineen (ei voida velvoittaa laulamaan) n Koulu n 13 voi järjestää joulukirkon tms. mutta huoltaja päättää osallistumisesta uskonnon opetussuunnitelmaa sekä elämänkatsomustieto

Nykytilanteen haasteita n Uskontojen kirjon lisääntyminen n Taloudelliset n Millaisia ja organisatoriset haasteet mallille ratkaisuja? - Status Quo? - Uusi malli? - Uskonnonopetuksen/katsomusopetuksen poistaminen? - Uudelleen ryhmittely? n Uskonnonvapauskeskustelun negatiivinen alkuvaihe leimaa opetusta ja koulun käytänteitä n Koulutus- ja täydennyskoulutustarve n Toisaalta mahdollisuus kehittää kunkin katsomusaineen identiteettiä ja käytänteitä pienryhmien pohjalta