YMPRIST Riittv ravinto on yksi ihmisen perustarpeista Suomalaisten

YMPÄRISTÖ

• Riittävä ravinto on yksi ihmisen perustarpeista. • Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenoista 13 prosenttia menee ruokaan, mutta millä perusteilla teemme valintamme? • Omilla valinnoillasi voit vaikuttaa ruuan ympäristövaikutuksiin. Ympäristön kannalta tärkeintä olisi vähentää ruokahävikkiä. • Aterian ympäristövaikutukset voivat vaihdella suurestikin sen mukaan, mitä lautasellesi valitset, mutta ruuan tuotannolla ja kulutuksella on aina ympäristövaikutuksia.

RUUAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN MITTARIT • Ekologinen jalanjälki – kertoo, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen sekä syntyneiden jätteiden käsittelyyn. – ilmoitetaan pinta-alana. Nyt ihmiskunta kuluttaa 1, 5 -kertaisesti sen, mitä maapallo pystyy tuottamaan. • Hiilijalanjälki – kertoo erilaisten tekojen ja kulutusvalintojen vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen. – mittaa, paljonko kasvihuonekaasuja esim. tietyn ruuan tuottaminen ja kuluttaminen tai autolla ajaminen aiheuttaa. • Vesijalanjälki – Juoma- ja talousveden määrään lisätään piilovesi, jota kuluu esim. lihan tuottamiseen, kasvien kasvatukseen ja tuotteiden valmistamiseen. – Veden riittävyys on edellytys ruoantuotannolle ja siten ruuan riittävyydelle. – Suomalaisten päivittäinen vesijalanjälki on melkein 4000 litraa henkilöä kohden.

ESIMERKKEJÄ RUUANTUOTANNON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMISEEN • Kiertotalous • Kumppanuusmaatalous • Kalankasvatus • Kasvihuonetuotanto

KIERTOTALOUS • Luonnosta otetut raaka-aineet pysyvät kierrossa, jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja materiaalien hukka on minimoitu. • Pullojen kierrätys • Kirpputorit • Vaatekaupat myös hyödyntävät olemassa olevia tekstiilejä uusien vaatteiden luomiseen. • Tavoitteena suljettu kierto: jolloin maataloudessa käytetyt ravinteet kiertäisivät pellolta pöytään ja biojäteastian kautta takaisin peltoon, eikä ravinteita vapautuisi ympäristöön.

KUMPPANUUSMAATALOUS • Kuluttajat saavat suoraan tuottajalta laadukasta ruokaa maksamalla satotuotteista etukäteen sovitun hinnan. Etukäteismaksu mahdollistaa viljelyn ja työntekijöiden palkkaamisen. • Nimikko-omenapuu, lähiruokarengas Reko, ruokapiiri • Suoraan tuottajalta ostaessaan kuluttajalla on mahdollisuus nähdä, mistä ruoka tulee ja miten se on kasvatettu.

KALANKASVATUS • Kaloja kasvatetaan vesistöissä verkkokasseissa, altaissa ja luonnonravintolammikoissa. • Suomessa kasvatetaan eniten kirjolohta ja toiseksi eniten siikaa. Lisäksi mm. kuhaa, taimenta, nieriää ja sampea. • Kaloja ruokitaan rehulla ja kilosta rehua kala kasvaa samassa suhteessa yhden kilon verran. • Katso video kalankasvatuksesta.

• Vesistöjen rehevöityminen on suomalaisessa kalankasvatuksessa suurin haaste ympäristölle. • Kalan kasvatuksen ympäristövaikutuksiin vaikuttavat: – tuotantomenetelmien ja tuotannon tehokkuus, tuotantopaikka ja sen ympäristön herkkyys – kalojen lääkintä – ruokintarehun valmistus – jatkojalostus – kuljetus – Pakkaukset • Kuluttajan kalaopas http: //wwf. fi/kalaopas/

KASVIHUONETUOTANTO • Eniten viljellään kurkkua ja tomaattia. Lisäksi kasvihuoneissa viljellään useimmiten erilaisia salaatteja ja yrttejä. Katso video.

• Lisävalon avulla jatketaan satokautta ja voidaan parantaa tuotteiden laatua. • Kasvihuonetuotanto kuluttaa energiaa vajaan viidenneksen koko maatalouden energiankulutuksesta. Kasvihuoneiden lämmityksessä käytettävää polttoöljyä on alettu korvata hakkeella sekä kiinteillä turve-, puu - ja peltopohjaisilla polttoaineilla. • Talviviljelyn lisääntyminen on lisännyt sähkön käyttöä kasvihuonetuotannossa, sillä valotukseen kuluu runsaasti sähköä. Toisaalta valotuksen käyttö tehostaa tuottoa ja energia lämmittää kasvihuoneita.

MILLÄ TAVOIN SINÄ VOIT VAIKUTTAA OMIEN RUOKAVALINTOJESI YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIIN?

• Hukkaan heitetty ruoka on suuri ja täysin turha taakka ympäristölle. • Tiesitkö, että jokainen suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa pois yli 20 kg vuodessa? – Se tarkoittaa yli 120 euroa hukkaan heitettyä rahaa vuodessa henkeä kohden ja esimerkiksi neljän hengen perheessä lähes 500 euroa. – Mitä tällä rahalla voisi mieluummin tehdä?

VÄLTÄ RUOKAHÄVIKKIÄ • • Ennen kauppaan menoa – Kurkista kaappeihin ja tarkista, mitä kotoa jo löytyy. – Suunnittele, mitä aiot syödä lähipäivinä. – Tee kauppalista. Kaupassa – Osta vain sen verran, mitä tarvitset. – Tarkasta kaupassa tuotteen käyttöikä, ja hyödynnä mahdollisuuksien mukaan hinnaltaan alennetut tuotteet. – Vältä heräteostoksia. Säilytä ruoka oikein – Tutustu ruokien ja ruoka-aineiden säilyvyyteen ja eri säilytysmenetelmiin. – Kertaa, mitä eroa on parasta ennen-päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä (Linkki videoon, suoraan youtubeen) – Syö kaikki, mitä olet ostanut. – Sijoita jääkaapin etuosaan nopeimmin pilaantuvat tuotteet, jotta muistat käyttää ne ajoissa. – Avaa uusi paketti vasta, kun edellinen on loppunut. Jäikö silti tähteitä? – Laske etukäteen, miten paljon ruokaa kannattaa tehdä, niin et valmista sitä liikaa. – Jos ruokaa jää tähteeksi, käytä se osana seuraavan päivän ateriaa. – Ylijääneen ruuan voit vaikka pakastaa. – Arvioi aisteillasi (katso, haista ja maista), voiko ruokaa syödä. Älä kuitenkaan syö pilaantuneita tai homeisia ruoka-aineita.

ITSE KERÄTEN JA VILJELLEN • Kaikkea ruokaa ei aina tarvitse ostaa kaupasta. Mitä marjoja tai sieniä tunnistat tai olet itse kerännyt?

SESONKIKALENTERI • Vastuullinen kuluttaja valitsee ruokansa raaka-aineet vuodenaikojen, sesonkien mukaan. Suomessa eri raaka-aineiden sesongit eli kaudet, jolloin raaka-aineet ovat parhaimmillaan, vaihtelevat paljon.

KODIN KIERRÄTYSPISTE • Jätettä syntyy tuotteiden ja materiaalien elinkaaren kaikissa vaiheissa alkaen raaka-aineen tuotannosta ja päätyen varsinaisen tuotteen hävittämiseen. • Lajittelun ja kierrätyksen avulla jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ympäristön hyvinvointiin, säästää luonnonvaroja sekä pienentää jätelaskua. • Kuinka monta erilaista jäteastiaa joka kodista tulisi löytyä?

RUOKATIETO YHDISTYS RY www. ruokatieto. fi www. ruokavisa. fi ruokavisa@ruokatieto. fi

• Kuvat: • • • Jussi Ulkuniemi Tuija Fagerlund Sallaroosa Häme Johannes Jansson / norden. org Vili Niemi / Museoviraston kokoelmat © Ruokatieto Yhdistys ry • Kuvien käyttäminen muussa kuin tämän kalvosarjan yhteydessä on kielletty. • Kalvosarjaa saa vapaasti muokata opetuskäyttöön sopivaksi (lyhentää, lisätä omia kalvoja jne. ) ja se on tarkoitettu vain opetuskäyttöön.