Yksin tulleet alaikiset turvapaikanhakijat ja vastaanottojrjestelmn toiminta Olli

Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat ja vastaanottojärjestelmän toiminta Olli Snellman, tulosalueen johtaja, Maahanmuuttovirasto Efcap ry: n seminaari 10. -11. 2016

Vastaanotto Ø Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan toimeentulo ja huolenpito ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen ottaen huomioon Euroopan unionin lainsäädäntö ja Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset Ø Vastaanotolla tarkoitetaan vastaanotto- ja järjestelykeskusten sekä niiden järjestämien vastaanottopalvelujen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on kansainvälistä suojelua hakevan toimeentulon ja huolenpidon turvaaminen Ø Vastaanottokeskuksella tarkoitetaan paikkaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut; lapsille tarkoitetut ryhmäkodit ja tukiasuntolat ovat myös vastaanottokeskuksia

Vastaanottopalvelut Ø Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi kansainvälistä suojelua hakeva on rekisteröity. Ø Vastaanottopalveluihin kuuluvat siten kun vastaanottolaissa säädetään: • majoitus • vastaanotto- ja käyttöraha • sosiaalipalvelut • tiedon saaminen • terveydenhuoltopalvelut • tulkki- ja käännöspalvelut • työ- ja opintotoiminta / 17 v. opetus • vapaaehtoinen paluu Ø Paikoitellen termi järjestää voisi olla oikeammin tuottaa ja erilaisia palveluita tulee myös keskusten ulkopuolelta.

Vastaanoton muutamat erityispiirteet Ø Vastaanottokeskuksen toimintaan ja tehtäviin liittyy paljon muutakin kuin vain se mitä on sanottu lainsäädännössä vastaanottopalveluista: • turvapaikkaprosessiin liittyvät toimet • turvallisuuteen liittyvät toimet • koulupaikkojen järjestämiseen liittyvät toimet • asiakkaiden kuntaan siirtymiseen liittyvät toimet • toiminta ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa • ohjaus ja neuvonta Ø Käytännössä vastaanottokeskus on riippuvainen monen muun toimijan toimista ja toisin päin Ø Vastaanottokeskukset eivät myöskään ole toisistaan irrallisia palveluntuottajia, vaan vastaanoton toimiminen kokonaisuudessaan edellyttää erilaista käytännön yhteistyötä ja toimimista osana järjestelmää

Maahanmuuttoviraston rooli Ø Vastaanoton käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta kuuluvat Maahanmuuttovirastolle Ø Maahanmuuttovirasto sopii kunnan, kuntayhtymän, muun julkisoikeudellisen yhteisön taikka yksityisen yhteisön tai säätiön kanssa vastaanotto- tai järjestelykeskuksen perustamisesta, lakkauttamisesta ja toimipaikasta Ø Maahanmuuttovirasto maksaa vastaanotto- ja järjestelykeskuksen perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä palvelujen tuottajalle korvauksen vastaanottopalveluiden järjestämisestä Ø Maahanmuuttovirasto vastaa valtakunnallisten osarekisterien (asiakastiedot, potilastiedot ja edustajat) ylläpidosta ja toimii siltä pääasiallisen rekisterinpitäjänä.

UNHCR Global trends 2015

Eurostat 2015, First time asylum applicants

Eurostat 2015, unaccompanied minors

Eurostat 2015, citizenship

Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 1. 1. -31. 12. 2015

Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 2015 -6. 11. 2016 1, 200 1, 000 800 Turvapaikkahakemus, sisäinen siirto alaikäinen yksin tullut 600 Turvapaikkahakemus, yksin tullut alaikäinen 400 200 0 1 2 3 4 5 6 7 2015 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 2016 7 8 9 10 11

Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 1. 1 - 6. 11. 2016

Sukupuolijakauma 1. 1 - 31. 12. 2015

Sukupuolijakauma 1. 1 - 6. 11. 2016

Suuntaa-antava ikäjakauma Ø Vuosi 2015: Ø 0 -13 vuotta: 212 Ø 14 - 17 vuotta: 2757 Ø Vuosi 2016: Ø 0 -13 vuotta: 138 Ø 14 - 17 vuotta: 225 Ø Valtaosa on tulleessaan ollut 16 - 17 vuotiaita Ø Huomattava osa täysi- ikäistyy luonnollisesti turvapaikkaprosessin aikana Ø Joukossa on myös aikuisia, jotka esittävät itsensä alaikäisinä -> iänmääritysprosessi

Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten vastaanottokeskukset Ø Ilman huoltajaa oleva lapsi majoitetaan ryhmäkotiin. Ryhmäkotien toimintaan sovelletaan lastensuojelulain 59 §: n säännöksiä, jotka koskevat yhdessä asuinyksikössä enintään hoidettavien lasten ja nuorten määrää, samaan rakennukseen sijoitettavien lasten enimmäismäärää sekä hoito- ja kasvatustehtävissä työskentelevien henkilöiden vähimmäismäärää (746/2011, 17 §) Ø Tukiasuntolaan voidaan majoittaa 16 vuotta täyttänyt ilman huoltajaa oleva lapsi, jos se on hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta perusteltua. Samaan rakennukseen saa olla sijoitettuina enintään 40 lasta, ja kutakin kymmentä lasta kohden tulee olla vähintään kolme hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää (746/2011, 17 §) Ø Yksityismajoitus tai muu kriteerit täyttävä majoitusmuoto

Yksiköiden henkilökunta ja ylläpitäjät Ø Ryhmäkodissa henkilöstömitoitus on siis laissa 1: 1. Tämän lisäksi jokaisessa ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten yksikössä (ryhmäkoti ja tukiasuntola) on a) sosiaalityöntekijä, b) terveyden- tai sairaanhoitaja ja c) johtaja + yököt Ø Yksiköiden ylläpitäjiä (ollut): Ø Valtio (Oulu, THL) Ø Kunnat (Kotka, Tampere, Oravainen, Espoo) Ø Järjestöt ja yhdistykset (SPR, Pelastakaa Lapset ry, Ensi- ja turvakotien liitto, SOS- lapsikylä, Kalliola setlementti, MLL jne. ) Ø Säätiöt (A-klinikkasäätiö, HDL, ODL) Ø Yksityiset toimijat (Ankkuri lastensuojelupalvelut, Arjessa Oy jne. )

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden Etelä-Pohjanmaa: ● Seinäjoki Etelä-Savo: ● Pertunmaa ● Savonlinna Pohjois-Karjala: ryhmäkodit ja tukiasunnot 7. 11. 2016 Alaikäisyksiköitä 65 Käyttöaste noin 90 % Yksintulleita alaikäisiä noin 1350 ● Kontiolahti Pohjois-Savo: ● Suonenjoki Pohjois-Pohjanmaa: Kanta-Häme: ● Hämeenlinna Kainuu: ● Kajaani Keski-Suomi: ● Jyväskylä ● Äänekoski Kymenlaakso: ● Kempele ● Kuusamo ● Muhos Lappi ● Oulu Päijät-Häme: ● Hartola Satakunta: ● Huittinen ● Pori ● Kotka Pohjois-Pohjanmaa Uusimaa: Lappi: ● Kemi ● Ranua Pirkanmaa: ● Hämeenkyrö ● Kangasala ● Mänttä-Vilppula ● Tampere ● Valkeakoski ● Ylöjärvi Pohjanmaa: ● Kristiinankaupunki ● Vöyri ● Espoo ● Helsinki ● Inkoo ● Järvenpää ● Lohja Kainuu ● Nurmijärvi ● Porvoo ● Sipoo ● Siuntio ● Vantaa ● Vihti Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi: ● Salo ● Turku Satakunta Etelä-Savo Pirkanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Varsinais-Suomi Uusimaa Kymenlaakso

Elämän kokonaisuutta (Jaana Karhu)

Mistä ilman huoltajaa tulleet lapset näyttäisivät hyötyvän? Ø Williams (2006): Ø safety and removal of threat Ø food Ø sanitation Ø adequate responses to physical health needs Ø educational interventions Ø Wade ym. (2005): Ø a safe and supportive place to live Ø continuities with past relationships, customs and cultures, and opportunities to create new ones Ø access to purposeful education and training Ø opportunities to move forward from troubling experiences, recentre their lives and find purpose in everyday routines and activities

Mitä toiminnan olisi hyvä sisältää ja tavoitella? • Jordans ym. (2010): – päivittäisen elämän / arjen normalisointia (myös aktiviteetit/ harrastukset) – sosiaalisten suhteiden ja sosiaalisen tuen rakentamista – kehitysympäristöjen ja lapsen coping- keinojen ja resilienssin hyödyntämistä ja kehittämistä – opetus - ja terveydenhoitopalvelujen tarjoamista – osallistumisen mahdollisuuksien ja vertaistoiminnan järjestämistä • Ehntholt ja Yule (2006): – ”aims are to help the young persons to develop a sense of stability, safety and trust, as well as to regain a sense of control over their lives"

Tilapäinen "koti" Ø Alaikäisyksikkö on yksin tulleen lapsen elämässä keskeinen kehityskonteksti Ø tilanteessa "koti" Ø sen tarjoamat sisällöt; suhteet aikuisiin, vertaistuki, turvallisuuden ja luottamuksen tunne, vuorovaikutus keskeisiä lapsen kehitykselle ja kasvulle (perustarpeet) Ø tulisi pyrkiä tarjoamaan hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen edellytyksiä; normaalia elämää Ø muita koulu ja harrastukset, kaverit Ø tasapainoinen, turvallinen ja luottamuksellinen perusta henkilökunnan kanssa, joka antaa pohjan sopeutumiselle, uudentutkimisille, uuden vastaanottamiselle, riskien ottamiselle, oppimiselle, merkitysten ja käsitysten rakentamiselle ja uudistamiselle sekä kokemuksen muodostumiselle omasta itsestä

Lapsen ääni kuuluviin Ø Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä loppukevään 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. Ø Vuosittainen asiakaspalautekysely, jossa kysytään mm. Ø turvallisuudentunnetta Ø tuleeko kuulluksi Ø luottaako henkilökuntaan Ø onko henkilökunta ystävällistä Ø onko tasapuolisessa asemassa muiden kanssa Ø suhdetta omaohjaajaan Ø saako apua ja onko apua tarpeeksi Ø onko tarpeeksi tekemistä Ø onko kavereita

Ka: 4, 29

Ka: 3, 94

Ka: 3, 89

Ka: 3, 84

Ka: 3, 80

Ka: 3, 39

• KIITOS!