Sotehanke ja kuntatalous Olli Savela kaupunginvaltuutettu Hyvink 14

  • Slides: 18
Download presentation
Sote-hanke ja kuntatalous Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 14. 3. 2015 Jyväskylä 1

Sote-hanke ja kuntatalous Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 14. 3. 2015 Jyväskylä 1

Sote-hankkeen taustaa • Sote-hanketta perustellaan palveluiden turvaamisella, tasaarvoisilla palveluilla ja palveluiden ”integraatiolla” • Todellisuudessa

Sote-hankkeen taustaa • Sote-hanketta perustellaan palveluiden turvaamisella, tasaarvoisilla palveluilla ja palveluiden ”integraatiolla” • Todellisuudessa palveluita on helpompi lopettaa ja yksityistää, kun päätösvalta on keskitetty isompiin yksiköihin • Palvelupisteiden lopettaminen ja palveluiden yksityistäminen lisäävät eriarvoisuutta • Paras tapa kaventaa terveyseroja on kaventaa tuloeroja • Sote-hankkeella pyritään todellisuudessa leikkaamaan julkisia menoja ja yksityistämään palveluita • Sosiaalipalveluilla ja perusterveydenhuollolla on paljon yhteyksiä peruskunnan toimintaan, esim. lapset ja nuoret 2

Hoito- ja hoivamenoilla on iso vaikutus kestävyysvajearvioihin Lähde: VATT Valmisteluraportit 20 (2014) Hoito- ja

Hoito- ja hoivamenoilla on iso vaikutus kestävyysvajearvioihin Lähde: VATT Valmisteluraportit 20 (2014) Hoito- ja hoivamenot Kestävyysvajearvio % bkt: sta 2020 2040 2060 EU (2012) 9, 5 11, 7 12, 1 5, 8 SP (2013) 8, 8 10, 4 11, 1 4, 6 VM (2013) 8, 6 9, 6 11, 3 4, 2 ETLA (2013) 8, 7 9, 7 1, 0 3

Hallitusohjelman sekä kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. € Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi

Hallitusohjelman sekä kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. € Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 Lähde: Kuntaliitto 3. 4. 2014 hp 4

Valtionosuuksien leikkaukset toteutetaan pienentämällä peruspalveluiden valtionosuusprosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 34, 11 %

Valtionosuuksien leikkaukset toteutetaan pienentämällä peruspalveluiden valtionosuusprosenttia: 2011 2012 2013 2014 2015 34, 11 % 31, 42 % 30, 96 % 29, 57 % 25, 42 % kuntien maksuosuus on vastaavasti kasvanut 5

Hallitus ohjaa kuntia entistä tiukemmin • Rakennepoliittinen ohjelma marraskuussa 2013: – Kuntien tehtäviä (=

Hallitus ohjaa kuntia entistä tiukemmin • Rakennepoliittinen ohjelma marraskuussa 2013: – Kuntien tehtäviä (= palveluita) vähennetään 1 mrd euroa, muun muassa päivystystä ja vanhusten laitoshoitoa karsitaan – Kuntien tuottavuutta parannetaan (0, 5 % / vuosi) ja kunnallisveroja korotetaan, 1 mrd euroa • Hallitus laatii julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman vaalikaudeksi, ensimmäisen kerran syksyllä 2015, niitä tarkistetaan vuosittain • Valtion toimenpiteistä kunnille aiheutuvalle menojen lisäykselle tulee euromääräinen rajoite • Uusi kuntalaki kiristää yksittäisen kunnan ja kuntayhtymän taseen alijäämän kattamisvelvoitteen 4 vuoteen jos ei onnistu, hallitus voi päättää pakkoliitoksesta toiseen kuntaan 6

Sote-palveluiden rahoitus (tuorein malli) • Enintään 19 kuntayhtymää järjestää palvelut (nyt on 20 sairaanhoitopiiriä

Sote-palveluiden rahoitus (tuorein malli) • Enintään 19 kuntayhtymää järjestää palvelut (nyt on 20 sairaanhoitopiiriä pl. Ahvenanmaa) • Kunnat rahoittavat niiden toiminnan asukasluvun (20 %) ja tarvetekijöiden (ikärakenne ja sairastavuus, 80 %) perusteella, kuntayhtymä voi ottaa huomioon myös muita valtionosuustekijöitä 30 %: n osalta • Kunnan rahoitusosuus saa muuttua enintään 200 euroa/asukas asteittain vuoteen 2020 mennessä • Uudistus kohtelee kuntia edelleen hyvin erilailla • Köyhemmät kunnat maksavat enemmän • Kunnilla on heikot mahdollisuudet vaikuttaa menoihin 7

Sote-hankkeen vaikutus kuntien menoihin ja veroprosenttiin Lähde: VM 27. 2. 2015 kunnalliseuroa / asukas

Sote-hankkeen vaikutus kuntien menoihin ja veroprosenttiin Lähde: VM 27. 2. 2015 kunnalliseuroa / asukas pl. katto vero % ml. katto Helsinki -191 -0, 88 Espoo Tampere Vantaa 168 -166 88 0, 69 -0, 95 0, 44 20 0, 12 -151 Jyväskylä Kuopio Lahti kunnalliseuroa / asukas pl. katto vero % ml. katto Merijärvi 207 2, 00 Pertunmaa Lestijärvi Miehikkälä 225 325 850 1, 89 1, 88 1, 78 Lumijoki 198 1, 75 -0, 91 Hirvensalmi 333 1, 68 44 -1 31 0, 28 -0, 01 0, 19 Juva Petäjävesi Uurainen 307 281 382 1, 68 1, 67 Kouvola Pori -9 46 -0, 06 0, 29 Nurmes Koski Tl 223 281 1, 63 1, 62 Joensuu 134 0, 95 Virrat 191 1, 59 Oulu Turku 8

Sote-budjettikehys tulossa • VM: n työryhmä esittää (13. 2. 2015) budjettikehystä sotealueiden menoille •

Sote-budjettikehys tulossa • VM: n työryhmä esittää (13. 2. 2015) budjettikehystä sotealueiden menoille • Kehys eli menokatto määräytyisi laskennallisista kustannuksista olisi viime kädessä poliittinen päätös • Joko vapaaehtoinen menokatto, mihin saisi valtionosuuden ylitys tulisi kokonaan kuntien maksettavaksi • Tai lakisääteinen menokatto eli käytännössä palvelukatto • Työryhmä suunnittelemassa ns. monikanavarahoituksen purkamista (5 mallia) 9

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus 2012 Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahavirrat, THL Julkinen rahoitus Kunnat

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus 2012 Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahavirrat, THL Julkinen rahoitus Kunnat Valtio Kela Yksityinen rahoitus Kotitaloudet Työnantajat Vakuutusyhtiöt Yhteensä mrd euroa Terveyden- Vanhusten- Sosiaali- Yhteensä huolto 75 % 82 % 94 % 81 % 36 % 53 % 39 % 38 % 24 % 29 % 55 % 32 % 15 % 10 % 25 % 18 % 6% 19 % 18 % 3% 15 % 3% 2% 2% 3% 2% 16, 5 2, 9 6, 4 25, 8 10

Miten sote-palvelut pitäisi rahoittaa? • Kokoomus ajaa ”valinnan vapautta” ja ”raha seuraa potilasta” –mallia,

Miten sote-palvelut pitäisi rahoittaa? • Kokoomus ajaa ”valinnan vapautta” ja ”raha seuraa potilasta” –mallia, millä pyritään yksityisten palveluiden yleistymiseen • Valinnan vapaus on usein näennäistä, kaikki eivät pysty valitsemaan aidosti palvelun tuottajaa • Palvelusetelissä potilaan maksuosuus suosii hyvätuloisia • Jos palveluseteli on käytössä, pitäisi olla maksukatto, jotta hinnat eivät nouse • Maksuton terveydenhoito • Erikoissairaanhoidon rahoitus valtiolle? vai • Maakuntahallinto, jolla verotusoikeus? 11

Julkinen vai yksityinen sote-palvelu? • Kilpailutus- ja valvontakustannukset otettava huomioon • Kilpailutuksissa hinta liian

Julkinen vai yksityinen sote-palvelu? • Kilpailutus- ja valvontakustannukset otettava huomioon • Kilpailutuksissa hinta liian ratkaiseva, palveluiden laatu pitäisi ottaa paremmin huomioon, asiakkaille laatu tärkeintä • Yritykset voivat aluksi polkea hintoja markkinaosuuksien takia • Voittonsa veroparatiiseihin siirtävät yritykset vaikea sulkea pois • Ansiotulo/pääomatulo? Esim. Attendolla Terveyden tuottajat Oy • Yksityiset yritykset keskittyvät suuriksi konserneiksi • Tanskassa ja Norjassa 3. sektoria ei tarvitse kilpailuttaa • Kilpailutuksissa hoitopaikan vaihtuminen tuo turhaa haittaa • Yritykset voivat haluta helppohoitoisimmat potilaat • Yritykset lähettävät useammin kalliiseen erikoissairaanhoitoon • Julkisen sektorin työntekijöillä parempi työmotivaatio 12

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö työnantajittain Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 13

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstö työnantajittain Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus 13

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot, mrd euroa 14

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot, mrd euroa 14

Toteutunut veroprosentti vuonna 2013 eri vuosituloluokissa, vain ansiotulot Lähde: verohallinto ja omat laskelmat 15

Toteutunut veroprosentti vuonna 2013 eri vuosituloluokissa, vain ansiotulot Lähde: verohallinto ja omat laskelmat 15

Toteutunut veroprosentti vuonna 2013 eri vuosituloluokissa, ansiotulot ja pääomatulot Lähde: verohallinto ja omat laskelmat

Toteutunut veroprosentti vuonna 2013 eri vuosituloluokissa, ansiotulot ja pääomatulot Lähde: verohallinto ja omat laskelmat 16

Eri pääomaverojen osuus kaikista veroista %, ylempi viiva EU 27/EU 28, alempi viiva Suomi,

Eri pääomaverojen osuus kaikista veroista %, ylempi viiva EU 27/EU 28, alempi viiva Suomi, lähde: Eurostat 17

Suomessa peritään vähän pääomaveroja • Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa

Suomessa peritään vähän pääomaveroja • Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 14, 3 % vuonna 2012, kun se EUmaissa keskimäärin oli 20, 8 % • Jos osuus olisi Suomessa ollut sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaveroja pitänyt periä 5, 5 miljardia euroa enemmän • Pääomaveroihin on luettu mm. yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero, perintö- ja lahjavero sekä yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut • Kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista on Suomessa keskimääräistä suurempi 18