Monipaikkaisuuden mahdollisuudet aluekehittmisess Olli Lehtonen 1 2 olli

Monipaikkaisuuden mahdollisuudet aluekehittämisessä Olli Lehtonen 1, 2 olli. lehtonen@luke. fi 1) Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus 2) Tutkijatohtori, Itä-Suomen yliopisto Aluekehittämispäivät 2019, Seinäjoki 8 -9. 10. 2019. © Luonnonvarakeskus

Esityksen kulku: 1. Mitä on monipaikkaisuus? 2. Miten monipaikkaisuus ilmenee Suomessa? 3. Mitä monipaikkaisuus tarkoittaa aluekehitykselle ja aluerakenteelle? 4. Loppupäätelmiä 2 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Monipaikkaisuus on osa alueiden kehitystä - Maantieteellisen tilan ominaisuudet ja siinä tapahtuva ihmistoiminnan synnyttämä vuorovaikutus muokkaavat aluerakennetta. - Monipaikkaisuus koostuu eripaikoissa tapahtuvasta toiminnasta: liikkumisesta, palveluista, työstä, harrastuksista, omistamisesta, kokemuksista ja asumisesta. - Monipaikkaisuus ja alueiden välinen vuorovaikutus korostavat väestötilastoissa näkymätöntä alueiden käytön kausittaisuutta ja alueiden suhdetta toisiinsa - Kun ihmiset ovat kausittain maalla ja kaupungissa, kaupungitkin ovat osaaikaisesti asuttuja – toki monipaikkaisuutta on myös toiseen suuntaan. 3 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Monipaikkaisuus on haaste tilastoinnille - Yhä enemmän ihmisiä, jotka asuvat merkittävän osan vuodesta kesämökillään ja osan kaupungissa, mutta tilastoituvat asukkaiksi vain kaupunkeihin - Esimerkiksi talviasuttavien kesämökkien yleistyminen ja niiden käyttöajan pidentyminen ovat hälventäneet kesämökin ja asunnon rajaa – voidaan puhua enemmän kakkosasunnosta kuin kesämökistä - Vaikuttaa alueella samalla tavoin kuin pysyvän, alueelle tilastoidun väestön aiheuttama kysyntä esim. infrastruktuurin, kuten liikenteen, tietoliikenneverkkojen, veden ja sähkön jakelun sekä jätehuollon mutta myös palvelujen suunnitteluun, mitoitukseen ja hallintaan - Tilastointi ei pysy perässä alueiden käytön muuttumisessa: alueiden pysyvän käytön vähetessä niiden kausittainen käyttö on kasvanut, ja määrittänyt näiden alueiden kehitystä 4 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

”Monipaikkaisuus on olennainen osa yhteiskuntaa, mutta varsin puutteellisesti ymmärretty ilmiö. ” 5 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Muuttaako monipaikkaisuus mitään? Suomessa tilastoidun väkiluvun kasvu on vuosina 2005˗ 2016 keskittynyt suurimpiin keskuksiin. 6 Kasvua 18% väestöruuduista. Kasvua 50% väestöruuduista. © Luonnonvarakeskus

Monipaikkaisuus muuttaa aluekehityksen tilannekuvan Suomessa tilastoidun väkiluvun kasvu on vuosina 2005˗ 2016 keskittynyt suurimpiin keskuksiin. Kasvua 18% väestöruuduista. Kasvua 50% väestöruuduista. Vastakohtaa tilastoidun väkiluvun kehitykselle edustaa kausiväestön kehitys vuosina 2005˗ 2016. Kuvien vertailu osoittaa, että tilastoitu väkiluku yliarvioi suurimpien keskuksien väkiluvun kasvua ja vastaavasti aliarvioi pienempien keskuksien ja maaseudun väestökehitystä. 7 © Luonnonvarakeskus

Minne väestö Suomessa pakkautuu? Tilastoidun väkiluvun keskipiste on siirtynyt vuodesta 1990 vuoteen 2016 mennessä vuosittain 760 metriä etelään. 8 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Väestökeskipisteet liikkuvat Suomessa eri suuntiin eri tahtia Tilastoidun väkiluvun keskipiste on siirtynyt vuodesta 1990 vuoteen 2016 mennessä vuosittain 760 metriä etelään. Kausiväestön keskipiste on liikkunut vuosittain 105 metriä koilliseen. Kaupungistumisen ja väestön keskittymisen ohella Suomessa on ollut käynnissä vastakaupungistuminen. 9 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Väestömäärät elävät vuoden ajan mukaisesti Kesäasutukseen liittyvä kausiväestön määrä on Suomessa jopa 2, 2 miljoonaa. Monipaikkaisuuden muodoista kausiväestö ylivoimaisesti suurin. Heinäkuussa maaseudulla on arviolta 1, 5 miljoonaa ihmistä enemmän kuin tammikuussa. 10 60% ruutuja on kausiväestö suurempi kuin tilastoitu väkiluku heinäkuussa © Luonnonvarakeskus

Alueille monipaikkaisuudella on erilaiset merkitykset 94% ruutuja on kausiväestö 42% ruutuja on kausiväestö suurempi kuin tilastoitu väkiluku heinäkuussa 11 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Väestömäärien kehitys alueilla on vuoden aikana vastakkaista Uudellamaalla väkiluku vähenee kesäksi – Etelä-Savossa talveksi. Toisin sanoen Uudellamaalla alueen ”käyttö” lisääntyy talvella – Etelä-Savossa kesällä. 12 Tilastoidun väkiluvun ”harha” heinäkuun keskiväkilukuun © Luonnonvarakeskus keskiväkilukuun on jopa 31%. on jopa 16%.

Vaihteluväli alueita käyttävässä väestössä on kasvanut 13 © Luonnonvarakeskus

Aluerakenne muuttuu monipaikkaisuuden myötä Korostuva vuorovaikutus edellyttää spatiaalista analyysiä, jossa huomioidaan alueiden kytkeytyminen toisiinsa. Kausittain kasvavat: • • 14 24. 5. 2021 Väestöstä 8% ja työpaikoista 6%, mutta kausiväestöstä 15% ovat kausittain kasvavilla alueilla. Pinta-alaltaan kattavin aluemuodostuma on kausittain kasvavat alueet, jotka kattavat maamme pinta-alasta 41%. Pääosin harvaan asuttuja, mutta suuresta kausiväestön määrästä johtuen alueet eivät ole autioitumassa. Alueiden käyttötapa muuttuu! © Luonnonvarakeskus

Aluerakenne muuttuu monipaikkaisuuden myötä Korostuva vuorovaikutus edellyttää spatiaalista analyysiä, jossa huomioidaan alueiden kytkeytyminen toisiinsa. Kausittain kasvavat: • • 15 24. 5. 2021 Väestöstä 8% ja työpaikoista 6%, mutta kausiväestöstä 15% ovat kausittain kasvavilla alueilla. Pinta-alaltaan kattavin aluemuodostuma on kausittain kasvavat alueet, jotka kattavat maamme pinta-alasta 41%. Pääosin harvaan asuttuja, mutta suuresta kausiväestön määrästä johtuen alueet eivät ole autioitumassa. Alueiden käyttötapa muuttuu! © Luonnonvarakeskus

Aluerakenteen kehitys on aiemmin tiedettyä moninaisempaa Korostuva vuorovaikutus edellyttää spatiaalista analyysiä, jossa huomioidaan alueiden kytkeytyminen toisiinsa. 16 Kasvavat: • Väestöstä 56% ja työpaikoista 61% ovat kasvualueilla. • Pinta-alaltaan kasvavat alueet kattavat maamme pinta-alasta 20%. • Kasvu tiedettyä yleisempää, ja kasvuverkosto ulottuu läpi maan Etelä-Suomesta Lappiin asti. Taantuvat: • Väestöstä 23% ja työpaikoista 22% ovat taantuvilla alueilla. • Taantuminen on aluerakenteessa aiemmin oletettua suppeampaa ja pirstoutunutta. • Vain ¼ pinta-alasta luokittui taantuvaksi. 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Aluekehityksen sävyjä on useita – erilaisuus ja monimuotoisuus asettavat positiivisen haasteen aluepolitiikalle. Ei ole pelkästään taantuvia (maaseutu) tai kasvavia (kaupunki) alueita. 17 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Yhteenveto: Monipaikkaisuus kirkastaa kuvaa aluekehityksestä - Monipaikkaisuus on lisääntynyt, koska monipaikkaisuus tuottaa hyvinvointia ja työ on muuttunut paikkariippumattomammaksi. - Monipaikkaisuuden tietopohjaa on kehitettävä nykyistä paremmaksi, jotta yhteiskunnan toimintoja voidaan suunnitella kokonaisvaltaisesti huomioiden eri alueiden eriaikaista käyttöä. - Monipaikkaisuus vaatii uusia toimintamalleja, joilla huomioidaan ja mahdollistetaan palvelukysynnän muutokset - Yhteiskunta muuttuu rakenteitaan nopeammin. 18 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Lopuksi: Annetaanko monipaikkaisuudelle mahdollisuus? - Yhteiskunnassa monipaikkaisuus on yhä marginaalissa päätöksenteosta. - Esimerkiksi liikennejärjestelmien kehittäminen kytketään Suomessa vahvasti talouskasvu- ja kilpailukykytavoitteisiin, joissa monipaikkaisuus ei ole mukana. Puutteellinen tieto alueiden käytöstä ja käyttötarpeista voi johtaa infrastruktuurin alikehittymiseen ja heikentää alueiden kehitysedellytyksiä tulevaisuudessa. Pysyvä tilastointi suosii kaupunkialueita ja tunnistaa heikosti harvaan asuttujen alueiden tarpeita. - Monipaikkaisuus on osa aluekehityksen polkuriippuvuuden katkaisemista. - 19 Pyritäänkö vaikuttamaan aluerakenteen epätasaiseen kehitykseen ja ajatuksen tasolla irtaantumaan alueiden luokittelusta kasvualueisiin ja laaja-alaisiin taantuviin alueisiin? 24. 5. 2021 © Luonnonvarakeskus

Kiitos! olli. lehtonen@luke. fi