Viron henkilnnimist Esikristilliset yksilnnimet ja etunimet keskiajasta nykypivn

Viron henkilönnimistö. Esikristilliset yksilönnimet ja etunimet keskiajasta nykypäivään Evar Saar Viron nimistöntutkimusta (5. ) Helsingin yliopisto 29. 11. 2016

Tutkijoita • Julius Mägiste. Eestipäraseid isikunimesid. Tartu 1929 • Eduard Roos. Artikkeleita virolaisten esikristillisistä nimistä 1961 -1976, esim: Eesti muistseist isikunimedest. Keel ja Kirjandus 1961/6. Lk 341– 352 • Detlef-Eckhard Stoebke. Die alten otseefinnischen Personennamen im Rahmen eines urfinnischen Namensystems. Hamburg 1964 • Edgar Rajandi. Raamat nimedest. Tallinn 1966 • Huno Rätsep. Artikkeleita vanhasta lainanimistöstä 1983 -2012 • Annika Hussar. 1800 - ja 1900 -luvun etunimistön tutkija, nykyetunimistön paras asiantuntija • Kalvoissa on käytetty Kairit Hennon keräämää aineistoa kurssilta ”Antroponomastika” Tarton yliopistossa v. 2003

Nimistö esikristilliseltä kaudelta • Henrik Lättiläisen kronikassa Lembito, Meme, Wottele, Maniwalde, Unnepewe, Kyriawanus, Tabelinus, Wytamas ym. • Yläluokan nimistössä löytyi sekä lainanimiä (Maniwalde) että läpinäkyvästi itämerensuomalaisia nimiä Unnepewe < ’onni+päivä’ • Saarenmaan miehennimille v. 1255 voi aina löytää rinnakkaisnimen vanhan alasaksan tai friisin nimistöstä: Ylle – Yle, Ylo, Yltje, Ylje; Culle – Kolle, Kole; Env – Eno, Enno, Heno; Muntelene – Munte, Munt, Mynt, Moontie, Monte; Tappete – Tabbe, Tabbinthie, Tabicke, Taepke; Yalde – Jalt, Jalte, Jaldert; Melete – Mele, Melef, Melis; Cake – Kaeke, Kekke. • Roos (1961) ymmärsi, että esikristillisen kauden lopuksi käytössä ollut henkilönnimistö oli etymologisesti monimutkaista, mutta se on helppo pitää erillään keskialasaksan kieltä puhuvien maahanmuuttajien nimistöstä. • Vanha nimistö pysyi kokonaisuudessaan käytössä vielä 1400 -luvun puoliväliin asti. Nimet lyhentyivät: Lemmetouwe – Lemdo, Meletoyue – Meldo, Melepeyue – Melpe, Toyuelemby – Towele, Kyllenowe – Kulno

• au: Awlembi, Aulemme • hüvä ~ höa ~ hea ~ hää: Hyamell, Heteywo, Honowe, Holembi, Howenpewe • iga /eluaeg, elu, aasta/: Yckalem, Yckamele, Ickeyerge, Ickepeiw • iha /rõõmus või hea meel, vaimustus/: Jhamell, Jatouwe, Jalembi, Jauile • ilm /õhk, taevas, avarus, selgus/: Ilmalembi, Ylmetoyuy, Ylmewalde • jalg: Raudjalg, Karvajalg, Lajalcku • kalli ~ kallis: Kallemele, Kallepee • kauka ~ kauge ~kauva /pikk, eemal, pikk aeg, kaua/: Kaukamele, Kaukemele, Chaughemel, Kawemele, Kauwetouwe, Caulembi ~ Coulem • kuld: Kuldemuna, Culpeue • kõik: Kaykemele • küll: Kyllenowe, Kyllesatty, Kyllewaines, Kylletowe, Kullemele, Kullelaye • lemb: Lembitoyue, Lembewalde, Jalembi, Thoyuelembe, Villilembi, Willilem, Undelempe • meel /meel, mõistus, tarkus, pea, mõte, arvamus, mälu, iseloom, hing, süda, tuju, meeleolu, hool, julgus/: Melevilie, Melemes, Melenow, Meleuicht, Melendoiuo, Meleualdo, Melepeyue, Kaukemele, Kullemele, Villimele, Kallemele, Utemele, Tonnemel, Yamely, Yckamele, Hyamell, Kaykemele, Waggamel • mees: Melemes, Viliemes, Vichtymes, Gramathmeß • nõu: Kyllenowe ~ Kilnow, Mylnouwe, Melenow, Venowe, Vysenow • pää: Hawenpee, Heryenpe, Ragepe, Surenpee, Ponepe • päiv /päike/: Melepeyue, Viliepeyue, Unnepewe

• toivo /lootus, soov, ihaldus, ohvrilubadus/: Toyuelembi, Jatouwe, Ilmedoywo, Lemmetouwe, Melendoiuo, Kautetouwe ~ Cantovo • ulde ~ ule: Uldelempe, Vllenpe, Uldenago • uni ~ undo /magamine, unustus, unistus, unenägu/: Unnepewe, Unnineck, Undelempe, Undovilja • vald /võim, voli, õigus, tahe/: Maniwalde, Ylmewalde, Melewalde, Engewalt, Kaukow[alda] • vesi: Velemby, Velem, Venowe, Vetvillie ~ Vetuilie • viha /haljas, roheline >> mürk/: Vihalem, Viewaldus • viht /? tugi, kaitse, vari, turve/: Vichtemes, Meleuicht, Leiueuichty • vili /rikkus, rohkus/: Villilembi, Villimele, Vilietoyue, Viliepewe, Melevilie, Vetuilie • Yksiosaisia nimiä: • Lempy, Nouwe, Pewe, Toyuo, Walde, Vyly • Mahdollisia naisten nimiä • Emme, Kyllesatty, Kyllewaines, Annika ~ Anneke, Vilemeles, Meles, Jutta, Waitake.

Johdettuja nimiä • -das: Auwodas, Imodas, Thoyuodas, Toydass • -des: Yaldes, Meledes, Toudes, Hovedes • -ja: Yaja, Melye, Nowdia, Kostie, Cullie, Tousie • -k-: Andike, Melicke, Melacka, Vilika, Vricke, Sarwick, Unicka, Toyveke, Weszeke • -kas: Melekes, Uderkas, Annynges, Anighes • -ks-: Melix, Melexi, Anixi • -l-: Igal, Yali, Theuwele, Immel • -les: Yales, Uldeles, Vychteles ~ Vichtiles, Wlles • -m-: Iham, Vndam, Villimo, Wyllym • -mas: Villimas, Valdemas, Vichtemas, Yaamas ~ Jamas, Vytamas, Toyuomas • -n: Vdenn, Kirian • -nd-: Villant, Janth, Cawenda, Kerandi, Ilmande, Melendo, Wiandi • -ndes: Melendes, Yalendes, Ullendes • -ng: Lemming, Assingk, Rudink • -o ~ -oi: Melo, Memo, Cullo, Caicko, Kaucko, Toistoi, Icko • r-: Kaghare, Iher, Iter • -s: Caiuas, Meles, Lembis, Toyues, Jas • -sk-: Miliske, Ullaske • -to < -ton (nykypäivän -tu): Tarueto, Igate, Pyrito, Melleto • -ts-: Jatsi, Viatsi, Melitze, Meytze, Vritze, Ylmatz, Warritz • -tu: Lembitu, Melitu, Lemmitu, Jalitu, Vyathu, Caiuatu, Immotu, Toyuotu • -va: Mellowa, Unnewe, Vihhawa

Tunnettuja väärintulkintoja • Wottele > **Vootele (A. Saal), todennäköisemmin kuitenkin *Võtteli (vrt. Wetteli, Feddelis poick jne. ) • Unnepewe **’une+päev’, todennäköisemmin *’onni: onne- + päivä’ • Kuvalken (Kuualke, Kowalken) **’kuunvalo’, pikemminkin slaavilainen *Kowalke ~ Kowalko • Tallinnassa virolaisten vanhoja nimiä tavataan paljon 1300 -luvulla Vielä 1400 -luvun alussa porvarinimiä: Nycleis, Meleuillien knecht; Laurens Kawemelen knecht • Tallinnan lähellä v. 1435 talonpoikien nimistä 30% esikristillisiä • Järvamaalla tämä suhde on: 1390 – 66%, 1440 -1480 45 % 1480 -1500 – 25 % • Helme ja Ruhja (Rūijena) Etelä-Virossa: 1420 -1450 – 60%, 1450 -1480 – 30%

Vanhoja lainanimiä alasaksalaisista kutsumanimistä • • • • Kristilliset nimet Hans, Hansś, Ants // Jaan, Jaanus, Ihanus // Hannus, Hanno, Hann, Haan, Anno // Jass, Juks Andres, Andrus, Ante, Hant, Hanno Jurgen, Jüri, Juri Jaak, Jakob, Jauk, Jaks, Kaup Nigul, Niglas, Niksels, Klaus, Klaos, Klaas, Laus, Kallas Peeter, Peet, Peedu, Peep, Piip Paavel, Paap Karsten, Kärsten Mart, Märt, Marten, Märten Mats, Madi, Matt, Matu, Mattus, Matjus Mikkel, Mikk, Laurits, Laurents, Loorits, Laur, Laar Siimon, Simun, Siim Toomas, Toom Tõnis, Tõnn, Tennüs

Vanhoja lainanimiä alasaksalaisista kutsumanimistä • • • Naisten nimiä Anna, Anne, Anneke Kat´a, Kati, Triinu Kristin, Kerstin, Stina > Tiina Liisa, Liise, Liisi, Elts Madli, Matle, Maali, Leenu, Leena (<Helena) Margret, Marit, Mare, Reet, Krõõt Mari, Marje > Mann Viiu, Viia • Miina < Wilhelmine • Birgit, Piret, Pirjo

Alasaksasta välittyneitä germaanisia nimiä • Heinrich: asks Henrik, Hinrik, Henneke, Hinne, Hintj, Hinz; viro Henrik, Hendrik, Hindrek, Indrek, Henno, Henu, Hinn, Inn, Hinte, Hindu, Ints, Hints, Enn jne • Dietrich: asks Didrik, Tido, Tied, Tietje, Tilo, Dietz; viro Tiidrik, Tiits, Tiido, Tiile, *Tilk, *Tiilik, *Tüürä, • Konrad: asks Koord, Koort, Kunze, Kutze; viro Koort, *Kundśa, *Kuuts • Etelä-Viron Karulassa 1582 samassa kylässä isännät Tylik (Tiilik), Tydman (Dythmann), Thylman, Arnik, Helewes. Muut germaanisia nimiä, viimeinen tuntematonta perua.

Liivinmaan sota, Venäjän kausi Tartonmaalla 15591582, Puolan kausi 1582 -1524 Etelä-Virossa • 1582 -1588: Andryk, Antosz, Chomka, Danil, Gawrylko, Gryssa, Iwasko, Iwan, Jurik, Kaucy, Lariwosko, Lawrik, Marcin, Mieliech, Mikita, Miklusz, Omelian, Orthoma, Ostra, Papko, Pawlik, Pietrik, Prosko, Sidorko, Sydre, Stepan, Terech, Wasil, Wasko • 1600 -luvulla yleisimmät itäiset nimet Etelä-Virossa olivat: Iwan (Ifwand, Ihand) [Ivvan], Höde [Hööde] < Feodor, Olesk < Aleksei, Ortum < Artemi, Teppo < Stepan • 1700 -luvulla jatkuvasti suosittuja Tanńo < Daniel (Daniil) ja Teppo.

Pontus De la Gardie ja Gustav Adolf • Kartoissa 1684 -1688 Pontus Sjöö ja Ponty Siö. Samalla paikalla Punden taloja. Punde oli hyvin usein annettu etunimi 1600 -luvulla. • Kusta. Kostap. Siitä sukunimi Kostabi. Paikallistarina, että sukunimen merkitys olisi ’Kosta by’. • Ado [Aadu], Ad, Aat. • 1600 -luvulla Lenertt, Jöran, Chersin. Nykypäivällä Lennart, sukunimiä Joora, Kärssin. • Uusi houkutteleva nimi Saksasta: Priedik >Priidik, Priit, Reedik, Prits • Vitus-nimen italialainen asu Guido saksalaisten muotinimenä 1800 -luvulla. Guido > Viido • Charlotte > Lotta [Lota], Sophie > Sohvi

1700 -luvulla erittäin suppea etunimivalikoima • 10 ensimmäistä miehennimeä kattoi 70 % syntyneiden poikalasten nimistä. • Naisilla 10 ensimmäistä nimeä lähes 80 %-lla tytöistä • Marian mukaelmat Mari (Marri) ja Mai (Mai, Maj) joskus 30 %-lla tytöistä. • Puolella miehistä etunimi viiden pyhimyksen nimestä: Jahn, Hans, Juhan, Johann, Hannus; Jüri, Jurgen; Tenno, Tõnis; Jakob, Jaak, Jako; Maddis, Mats. • Syntyi alueellisia eroja. Siitä asukkaiden lempinimiä ja jopa alueiden nimiä: Mehkamaa, Mulgimaa Jaagud ja Epud jne

Vierasperäisten nimien (kirjoitusasujen) kausi • 1800 -luvun puolivälissä alettiin käyttää etunimien kansanvälisiä kirjoitusasuja. Ei enää kutsumanimien kirjallista käyttöä. Priidik Friedrich • Almanakkojen vaikutus. Virossa ei syntynyt nimipäiväkalenteria. • Johannes, Georg, Heinrich • Arnold, Eduard, Erich, Elmar, Ernst, Ferdinand, Julius, Paul, Richard, Rudolf, Voldemar • Adele, Aurelia, Wilhelmine, Rosalie, Pauline • Puhuttelunimet: Teele, Reeli, Ville, Roosi, Paula tai Liine. • Kaksoisnimet: Elvi Eufrosine (1915) ja Vilma Rosalie (1924)

Kansallisten nimien kausi 1925 -1940 • Alkoi sivistyneistön keskuudessa jo 1800 -luvun lopussa • Linda, Salme • 1884 -1914 Mats Tõnissonin almanakka. Hän löysi ja keksi noin 800 nimeä. Miehennimillä oli merkitys, niistä tuli harvoin populaarinimiä, esim. Tõeleid, Kindlus • Tõnissonin naisennimet: Meeli, Õie, Õnne, Laine, Leili, Milvi • Kansanrunoudesta, kirjallisuudesta, lainanimiä suomesta. • 1924 vielä Vilma Rosalie, 1930 Aino Endla • Lembit, Kalju, Ilmar, Aita, Meeli • 1929 Julius Mägisten kirja ”Eestipäraseid isikunimesid”, 1936 toinen täydennetty ja yksinkertaistettu painos ”Eestipäraseid eesnimesid”

Nimimuoti 1900 -luvulla • Mägisten kirjasta tuli uudelleen käyttöön vanha, 1500 -luvulla käytetty nimistö, nimet nykypäivän kirjoitusasuissa. 1940 -luvusta lähtien Antsujen nimeksi myös virallisesti Ants, aikaisemmin oli asiakirjanimi Hans. • Vanhojen lainanimien kausi 1940 -1950(1960) • Tiiu, Maie, Malle, Mare, Anne, Tiina, Reet; Rein, Jüri, Ants, Jaan, Jaak, Tõnu, Peeter, Toomas, Tiit • 1950 -luvulta alkaa tulla uusia tyttöjen nimiä: Marika, Katrin, Sirje • 1960 -luvulla uusi kausi, uudet nimet, osittain kansallisia (Ülle), enemmistössä vierasperäisiä: Signe, Kristi, Helen, Kristel, Karin, Kätlin. Miesten nimissä Latvian ja Keski-Euroopan vaikutusta: Aivar, Marko, Marek, Janek • 1970 -luvulla ka-johtimen huippu: Ailika, Ainika, Airika, Eelika, Eilika, Elika, Hellika, Juunika, Kirsika, Klaarika, Liilika, Mairika, Meelika, Merlika, Reilika, Tuulika

Nimimuoti 1900 -luvulla 2 • 1980 -luvulla annettiin paljon niitä Mägisten vuoden 1936 listan nimiä, joita ei ollut annettu 1940 -luvulla: Kadri, Triin, Liis, Piret, Liisi, Mari, Liina; Kristjan, Indrek, Lauri, Priit, Siim, Madis, Mihkel • 1990 -luvulla kansainvälisiä vierasperäisiä nimiä: Birgit, Kristen, Merilin, Kaisa, Kelli; Kevin, Kristo, Steven, Kaspar, Rasmus. Vähän myöhemmin vanhoja vierasperäisiä nimiä, joita oli annettu tarkalleen 110 vuotta sitten. Maria, Anna, Johanna, Karl, Johannes. • 2000 -luvulla on etunimivalikoima monipuolistunut, 1990 -luvulla alkaneet trendit jatkuvat – uudet vierasperäiset nimet koko maailmasta ja perinteiset vierasperäiset nimet. Odotettavissa olisi kansallisten nimien uusi nousukausi.