Uuteen metssuunnittelujrjestelmn kohdistetut vaatimukset Mikael Wathn 12 1

Uuteen metsäsuunnittelujärjestelmään kohdistetut vaatimukset Mikael Wathén 12. 1. 2005

Haastattelut on pidetty n n n Tornator 1. 11. 2004 Metsähallitus 3. 11. 2004 UPM-Kymmene 15. 11. 2004 Tapio ja metsäkeskukset 16. 11. 2004 Metsämannut 5. 1. 2005

Osakkailla erilaiset tarpeet 1/2 Vaikka osakkaat toimivat samoissa metsäsuunnittelutehtävissä, erot ovat huomattavia. n kuka: q q n omistaa kohdemetsät suunnittelee toimenpiteet tekee päätökset toteuttaa toimenpiteet kaikilla käytössään omat: q q maastotiedonkeruumenetelmät räätälöidyt tietokanta- ja käyttöliittymäratkaisut

Osakkaiden erilaiset tarpeet 2/2 n Metsäkeskuksilla omia erityishankkeita q q n n luonnonhoitohankkeet ympäristötuki luonnonarvokauppa erityisalueiden suunnittelu / taajamametsät Metsähallituksella usean kuvion paikkaan ja aikaan sidottuja käsittelyrajoituksia, pienalueiden hoito vaatii spatiaalista optimointia Yrityksillä ainakin IFRS/IAS-tasearvon laskenta

Periaatteet järjestelmän kehittämisessä 1/3 n n projektissa tuotetaan erillisiä, kevyitä, helppokäyttöisiä ohjelmamoduuleja, jotka osakkaat liittävät olemassa oleviin järjestelmiin ja käyttöliittymiin moduulit käyttävät olemassa olevia ja vaihtelevia lähtötietomuotoja käyttötapauksille muodostetaan niistä riippuen erilaisia laskentarutiineja moduulit lukevat ja kirjoittavat olemassa oleviin tietokantoihin kaikkia ohjausparametreja pitää voida säätää itse sekä paikallisesti että ajallisesti ehdotus: toteutetaan arvo - ja sääntötietokannat, joihin tiedot voidaan tallentaa erilaisten käyttöliittymien kautta

Periaatteet järjestelmän kehittämisessä 2/3 n n n käsittelysäännöt vaihtelevat ne on määriteltävä osakaskohtaisesti, projektissa kuitenkin toteutetaan Tapion hyvän metsänhoidon suositusten mukaiset käsittelysäännöt järjestelmään esimerkiksi tarvitaan selkeä laskennan edistymisen ja virheiden kirjanpito, laskenta viedään kuitenkin aina läpi ongelmakuvioista huolimatta kaikkea ei tarvitse sulloa samaan muottiin, esimerkiksi eritasoista ja -lähteistä tietoa pitää pystyä käyttämään sellaisenaan, ei muunnettuna ja ennustettuna vakiomuotoiseksi

Periaatteet järjestelmän kehittämisessä 3/3 n n n huomio sopivan kokoiseen laskennan mitoitukseen ja tarkkuuteen kussakin laskentatehtävässä käyttäjään kohdistuvat rajoitteet pois järjestelmää voi soveltaa laajasti, samalla kuitenkin virheiden mahdollisuus kasvaa käyttäjän osattava käyttää, käytön oltava teknisesti helppoa uusia malleja ei järjestelmää varten kehitetä, vaihtoehtoisten mallien vertailu ja kalibrointi sekä muualla kehitettyjen mallien käyttöönotto järjestelmässä tehdään yksinkertaiseksi

Esitetyt käyttötapaukset 1/3 Ajantasaisen (puulaji- ja puusto-ositteittaisen) kuviotiedon muodostaminen (nykytilan laskenta) n tarkistusmittauskoealatiedoista n relaskooppikoealatiedoista n metsikön keskitunnuksista n eritasoisista kuvatulkinta-aineistoista q q n n puittainen laserkeilainaineisto regressiomenetelmällä saatu laserkeilainaineisto hakkuukoneen keräämistä puustotiedoista yhdistettynä kuljettajan relaskooppihavaintoihin tehdyt toimenpiteet simuloiden

Esitetyt käyttötapaukset 2/3 Metsikön kehityksen ja käsittelyvaihtoehtojen simulointi Käsittelyvaihtoehtojen optimointi määriteltyjen hintojen ja sääntöjen mukaan edelliskohdan vaihtoehtojen pohjalta; LP ja GP Metsän arvon määrittäminen n nykyarvo eri määritysmenetelmillä n vuotuinen kassavirtalaskelma simuloiden tämänhetkisistä kuviotiedoista n vuotuinen kassavirtalaskelma simuloiden kaukokartoitusaineistosta määritellyillä kuviotiedoilla

Esitetyt käyttötapaukset 3/3 IFRS/IAS-tasearvon laskenta Erityishankkeiden laskennat n luonnonhoitohankkeiden laskenta n ympäristötuen määrittäminen n luonnonarvokauppa n erityisalueiden suunnittelu / taajamametsät Erilaiset tulosteet kuten tilakohtainen suunnitelma ja aluetason summatunnusten laskenta perustuvat muiden ohjelmamoduulien hyväksikäyttöön

Vaaditut ominaisuudet n n n puutavaralajien vapaa määrä ja dimensioiden määrittely (laatuluokat? ) hintaskenaariot puutavaralajeittain ja työlajeittain oltava mahdollisia laskentakorkokannan vapaa määrittely, muutos ajassa ja sovelluskohteiden mukaan spatiaaliseen optimointiin (esimerkiksi vuosittaiset leimikkokeskittymät) pitää saada uusi toimiva ratkaisu järjestelmä ehdottaa valmiita toimenpideketjuja eli huomioi toimenpiteen seurausvaikutukset

Kysymyksiä keskusteltavaksi n n Miten runkolukusarjojen muodostusta voidaan ohjata? Voidaanko vanhaa runkolukujakaumatietoa saada, tallentaa ja hyväksikäyttää? Missä tilanteissa käytetään puukohtaisia ja missä metsikkökohtaisia kasvumalleja? Miten jättöpuut ja suojakaistat otetaan huomioon kertymälaskuissa? Onko tarvetta järjestelmän soveltamiseen Suomen ulkopuolella (Ruotsi, Venäjä ja Baltian maat)? Onko tällaiseen mitään mahdollisuuksia projektin puitteissa?

Lähtötietojen puutteet tai mallien viat eivät ole järjestelmän ongelmia.