KONTEKSTUALISMI JA PRAGMAATTINEN INVARIANTISMI Tiedon vaatimukset vaihtelevat kontekstista

  • Slides: 24
Download presentation
KONTEKSTUALISMI JA PRAGMAATTINEN INVARIANTISMI Tiedon vaatimukset vaihtelevat kontekstista toiseen. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus

KONTEKSTUALISMI JA PRAGMAATTINEN INVARIANTISMI Tiedon vaatimukset vaihtelevat kontekstista toiseen. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 1

SULKUPERIAATTEESEEN NOJAAVA SKEPTINEN PARADOKSI (1) Jos tiedän, että minulla on kädet, tiedän myös, etten

SULKUPERIAATTEESEEN NOJAAVA SKEPTINEN PARADOKSI (1) Jos tiedän, että minulla on kädet, tiedän myös, etten ole kädettömät aivot. (2) En tiedä, etten ole kädettömät aivot. (~J) Tiedän, että minulla on kädet. • Skeptikko: 1, 2, J • Moore: 1, ~2, ~J • Herkkyysehto ja relevantismi (Dretske, Nozick): ~1, 2, ~J • Kontekstualismi (Cohen, De. Rose, Lewis): Jossain kontekstissa skeptikko on oikeassa, jossain taas Moore. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 2

SKEPTISISMI JA ARKIKIELI • J. L. Austin, ”Other Minds” (1946), Sense and Sensibilia, (Oxford

SKEPTISISMI JA ARKIKIELI • J. L. Austin, ”Other Minds” (1946), Sense and Sensibilia, (Oxford 1962). • Tosiasia, että sanomme arkielämässä tietävämme asioita, vaikka skeptikon tiedonvaatimukset eivät täyty, osoittaa, että nämä vaatimukset ovat liian tiukat. • Karteesinen skeptikko: Jotta voisin tietää jotakin ulkomaailmasta, minun pitää sulkea pois se mahdollisuus, että olen unessa tai aivot altaassa. • Austin: Minun tarvitsee sulkea pois nämä mahdollisuudet, vain jos minulle on perusteita ajatella, että ne ovat aktuaalisia. • Relevanttien vaihtoehtojen teoria: S tietää että p, joj S: n uskomus että p on tosi ja S: n evidenssi sulkee pois p: n relevantit vaihtoehdot. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 3

STROUD PUOLUSTAA SKEPTIKON TIUKKOJA TIEDON VAATIMUKSIA • Barry Stroud: The Significance of Philosophical Skepticism,

STROUD PUOLUSTAA SKEPTIKON TIUKKOJA TIEDON VAATIMUKSIA • Barry Stroud: The Significance of Philosophical Skepticism, luku 2 (Oxford 1984). E: x, y, v F: x, y, z G: x, y, z a) S ei tiedä, että kone on F, koska se voi olla G. b) S: n on järkevää uskoa ja sanoa, että kone on F ja että hän tietää tämän. c) Myös meidän on järkevää sanoa näin, koska käytännöllisten tarpeiden kannalta ei ole väliä, tietääkö hän todella vai onko hän vain lähellä tietoa. • Vaikkemme todella tiedä mitään ulkomaailmasta, meidän on käytännöllisten tarpeiden kannalta järkevää tai tarkoituksenmukaista sanoa tietävämme. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 4

UNGER JA ABSOLUUTTISET TERMIT Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. -12. 19

UNGER JA ABSOLUUTTISET TERMIT Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. -12. 19 5

MYÖS ”TIETÄÄ” ON ABSOLUUTTINEN TERMI. • • Ei ole tiedon asteita. Joko henkilö tietää

MYÖS ”TIETÄÄ” ON ABSOLUUTTINEN TERMI. • • Ei ole tiedon asteita. Joko henkilö tietää tai ei tiedä. • kuten ”olla raskaana” (Dretske) • Jos tiedän, että Trump on USA: n presidentti, kukaan muu ei voi tietää sitä paremmin. Jotta voisin tietää että p, minun täytyy olla (absoluuttisen) varma siitä että p. • Hän tietää että p muttei ole varma siitä että p. • Hän todella tietää että p muttei ole varma siitä että p. • ”Varmuus” on absoluuttinen termi. • Psykologinen varmuus = täysi vakuuttuneisuus. • Evidentiaalinen varmuus = evidenssi on niin vahvaa, että se takaa totuuden. • Tieto vaatii evidenssiä, joka sulkee pois kaikki vaihtoehdot (infallibilismi). Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 6

RELATIONAALISESTI ABSOLUUTTISET TERMIT • Fred Dretske, ”The Pragmatic Dimension of Knowledge” (1981) • ”Tieto”

RELATIONAALISESTI ABSOLUUTTISET TERMIT • Fred Dretske, ”The Pragmatic Dimension of Knowledge” (1981) • ”Tieto” on absoluuttinen termi: ei ole tiedon asteita. • Peter Unger: (1) Tasaisuus sulkee pois kaikki epätasaisuudet. (2) Tieto sulkee pois kaikki vaihtoehdot (erehtymismahdollisuudet). • Fred Dretske: (1) Tasaisuus sulkee pois kaikki epätasaisuudet suhteessa kriteeriin, joka määrää, mikä lasketaan epätasaisuudeksi. Ts. tasaisuus sulkee pois relevantit epätasaisuudet. (2) Tieto sulkee pois kaikki vaihtoehdot suhteessa kriteeriin, joka määrää, mikä lasketaan vaihtoehdoksi. Ts. tieto sulkee pois relevantit vaihtoehdot. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 7

RELEVANTTIEN VAIHTOEHTOJEN TEORIA • Fred Dretske, ”The Pragmatic Dimension of Knowledge” (1981) • S

RELEVANTTIEN VAIHTOEHTOJEN TEORIA • Fred Dretske, ”The Pragmatic Dimension of Knowledge” (1981) • S tietää että p, joj S: n uskomus että p tosi ja S: n evidenssi sulkee pois p: n relevantit vaihtoehdot. • h on p: n vaihtoehto, joj p: stä seuraa loogisesti ~h. • Vaihtoehdon poissulkeminen on sen tietämistä epätodeksi. • Sulkuperiaate: Jos tiedän että p ja tiedän, että h on p: n vaihtoehto, tiedän että ei-h. • Ts. jotta voisin tietää että p, minun täytyy sulkea pois (tietää epätosiksi) kaikki tietämäni p: n vaihtoehdot. • Dretske: Minun tarvitsee sulkea pois vain p: n relevantit vaihtoehdot. • Skeptiset hypoteesit eivät ole relevantteja vaihtoehtoja. ⇒ Sulkuperiaate on epätosi. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 8

DRETSKEN SEEPRA Fred Dretske, ”Epistemic Operators” (1970) p = ”Aitauksessa on seepra. ” h

DRETSKEN SEEPRA Fred Dretske, ”Epistemic Operators” (1970) p = ”Aitauksessa on seepra. ” h = ”Aitauksessa on raidalliseksi maalattu muuli, joka näyttää seepralta. ” • Evidenssini ei sulje h: ta pois. (En tiedä, että ~h. ) • Voin kuitenkin tietää että p, koska h ei ole p: n relevantti vaihtoehto • En voi tietää että ~h, koska h on ~h: n relevantti vaihtoehto. ⇒ Sulkuperiaate on epätosi. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 9

DRETSKEN VASTAUS SKEPTISISMIIN p = ”Minulla on kädet. ” h = ”Olen kädettömät aivot,

DRETSKEN VASTAUS SKEPTISISMIIN p = ”Minulla on kädet. ” h = ”Olen kädettömät aivot, jolla on kokemuksia käsistä. ” • h ei ole relevantti vaihtoehto p: lle. • Voin tietää että p, koska evidenssini sulkee pois p: n relevantit vaihtoehdot. • En voi tietää, että ~h, koska evidenssini ei sulje pois ~h: n relevanttia vaihtoehtoa h. • ⇒ Sulkuperiaate on epätosi. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 10

VAIHTOEHDON RELEVANSSI? • Goldmanin lato: Henri näkee pellon laidalla ladon ja uskoo sen olevan

VAIHTOEHDON RELEVANSSI? • Goldmanin lato: Henri näkee pellon laidalla ladon ja uskoo sen olevan lato. Hän ei kuitenkaan pysty erottamaan latoa aidonnäköisestä latokulissista. • Onko lause ”Henri tietää, että esine on lato” tosi, A. jos seudulla ei ole latokulisseja, ja kaikki ladoilta näyttävät esineet todella ovat latoja? • B. Dretske: ”On. Latokuliissi-vaihtoehto ei ole relevantti. ” jos täysin Henrin tietämättä seutu on täynnä latokulisseja? • Dretske: ”Ei. Latokuliissi-vaihtoehto on relevantti. ” (Vrt. Austin. ) • Jos esine ei olisi lato, se olisi kulissi. C. jos seudulla ei ole latokulisseja, mutta puhuja on tieto-opin luennolla, jossa puhutaan latokulisseista, ilkeistä demoneista ja aivoista altaassa? • Dretske: ”On. Latokulissi-vaihtoehto ei ole relevantti. ” • Kontekstualistit: ”Ei. Latokuliissi-vaihtoehto on relevantti. ” Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 11

RELEVANTISMI JA KONTEKSTUALISMI 1. Relevantismi: Subjektin konteksti määrää vaihtoehdon relevanssin (Dretske). • 2. Sulkuperiaate

RELEVANTISMI JA KONTEKSTUALISMI 1. Relevantismi: Subjektin konteksti määrää vaihtoehdon relevanssin (Dretske). • 2. Sulkuperiaate ei päde. Kontektualismi: Puhujan konteksti (puhujan intentiot, intressit ja ennakko-oletukset) määrää vaihtoehdon relevanssin (Stine, Cohen, Lewis). • Sulkuperiaate pätee. • Konteksti ja relevanttien vaihtoehtojen joukko pysyy vakiona, kun tarkastelemme skeptistä paradoksia. ‒ Arkikontekstissa tiedän sekä sen, että minulla on kädet, että sen, etten ole kädettömät aivot. ‒ ‒ <Olen kädettömät aivot> ei ole kummallekaan propositiolle relevantti vaihtoehto. Skeptisessa kontekstissa en tiedä kumpaakaan. ‒ <Olen kädettömät aivot> on molemmille relevantti vaihtoehto Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 12

SEMANTTINEN KONTEKSTUALISMI • Termi on kontekstisidonnainen, jos ja vain jos sen sisältämä lause ilmaisee

SEMANTTINEN KONTEKSTUALISMI • Termi on kontekstisidonnainen, jos ja vain jos sen sisältämä lause ilmaisee eri proposition eri konteksteissa. • Indeksikaaliset ilmaukset: ”minä”, ”täällä”, ”nyt”, . . . • Viittaavat eri kohteisiin eri konteksteissa. • A: ”Minulla on nälkä. ” B: ”Minulla ei ole nälkä. ” • Molemmat puhuvat totta. • Asteiset adjektiivit: ”pitkä”, ”rikas”, . . . • Kynnysarvo riippuu siitä, mihin kontekstissa verrataan. • Kvanttorit: kaikki, jotkut, jokainen, . . . • Kvanttorien sovellusalue vaihtelee kontekstista toiseen. • Jaakko sanoo baarissa seurueelleen: ”Kaikkien lasit ovat tyhjiä. ” Totta, vaikka baarin nurkassa toisessa pöydässä mies siemailee vielä oluttaan. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 13

TIEDOLLINEN KONTEKSTUALISMI (a) Sana ”tietää” on kontekstisidonnainen. ”G. E. Moore tietää, että hänellä on

TIEDOLLINEN KONTEKSTUALISMI (a) Sana ”tietää” on kontekstisidonnainen. ”G. E. Moore tietää, että hänellä on kädet. ” ‒ Tosi kontekstissa 1 (arkikontekstissa). ‒ Epätosi kontekstissa 2 (skeptisessä kontekstissa). ‒ Ilmaisee eri proposition (eri tietää-relaation) kontekstissa 1 ja 2 (b) Tietolauseiden kontekstisidonnaisuus tarjoaa ratkaisun skeptisiin paradokseihin. (c) Se ratkaisee myös kynnysongelman. • Riippuu kontekstista, mikä on niiden relevanttien vaihtoehtojen joukko, jotka henkilön pitää sulkea pois, jotta häntä koskeva tietoväite olisi tosi. • Riippuu kontekstista, miten oikeutettu (todennäköinen, turvallinen, …) subjektin uskomuksen täytyy olla, jotta häntä koskeva tietoväite olisi tosi. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 14

SULKUPERIAATTEESEEN NOJAAVA SKEPTINEN PARADOKSI (1) Jos tiedän, että minulla on kädet, tiedän myös, etten

SULKUPERIAATTEESEEN NOJAAVA SKEPTINEN PARADOKSI (1) Jos tiedän, että minulla on kädet, tiedän myös, etten ole kädettömät aivot. (2) En tiedä, etten ole kädettömät aivot. (~J) Tiedän, että minulla on kädet. • Skeptikko: 1, 2, J ‒ Ongelma: Kaikki positiiviset tieto-väitteet ovat epätosia. • Moore: 1, ~2, ~J ‒ Ongelma: Ei anna uskottavaa selitystä (2): n intuitiivisuudelle. • Dretske, Nozick: ~1, 2, ~J ‒ Ongelma: Hylkää uskottavan sulkuperiaatteen. • Kontekstualismi: Jossain kontekstissa skeptikko on oikeassa, jossain taas Moore. ‒ Välttää edellä mainitut ongelmat. Selittää paradoksin jokaisen proposition intuitiivisuuden: jokainen lause ilmaisee jossakin kontekstissa toden proposition. ‒ Ongelma: ad hoc. Vastaus: Kontektualistinen ratkaisu ei ole ad hoc, koska arkikielen tapaukset tukevat sitä. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 15

DEROSEN PANKKI-TAPAUS • Keith De. Rose, ”Contextualism and Knowledge Attributions” (1992) Bank Case A.

DEROSEN PANKKI-TAPAUS • Keith De. Rose, ”Contextualism and Knowledge Attributions” (1992) Bank Case A. My wife and I are driving home on a Friday afternoon. We plan to stop at the bank on the way home to deposit our paychecks. But as we drive past the bank, we notice that the lines inside are very long, as they often are on Friday afternoons. Although we generally like to deposit our paychecks as soon as possible, it is not especially important in this case that they be deposited right away, so I suggest that we drive straight home and deposit our paychecks on Saturday morning. My wife says, "Maybe the bank won't be open tomorrow. Lots of banks are closed on Saturdays. " I reply, "No, I know it'll be open. I was just there two weeks ago on Saturday. It's open until noon. ” Bank Case B. [The same as in A. ] But in this case, we have just written a very large and very important check. If our paychecks are not deposited into our checking account before Monday morning, the important check we wrote will bounce, leaving us in a very bad situation. And, of course, the bank is not open on Sunday. My wife reminds me of these facts. She then says, "Banks do change their hours. Do you know the bank will be open tomorrow? " Remaining as confident as I was before that the bank will be open then, still, I reply, "Well, no. I'd better go in and make sure. " Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 16

DEROSEN “PARADOKSI” 1. Tapauksessa A Keithin lause ”Tiedän, että pankki on auki lauantaina” on

DEROSEN “PARADOKSI” 1. Tapauksessa A Keithin lause ”Tiedän, että pankki on auki lauantaina” on tosi. 2. Tapauksessa B Keithin lause ”En tiedä, että pankki on auki lauantaina” on tosi. 3. Jos Keith tietää tapauksessa A, hän tietää myös tapauksessa B, koska hänen tiedollinen asemansa A: ssa ei ole yhtään parempi kuin B: ssä. Skeptinen invariantismi: Tiedon vaatimukset, jotka henkilön pitää täyttää, jotta häntä koskevat tietää-lausumat olisivat tosia, ovat muuttumattomat ja tiukat (1, 2, 3). Maltillinen invariantismi: Tiedon vaatimukset, jotka henkilön pitää täyttää, jotta häntä koskevat tietää-lausumat olisivat tosia, ovat muuttumattomat ja löysät (1, 2, 3). Kontekstualismi: Tiedon vaatimukset, jotka henkilön pitää täyttää, jotta häntä koskevat tietää-lausumat olisivat tosia, muuttuvat puhujan kontekstin mukana (1, 2, 3). Pragmaattinen (intressirelatiivinen) invariantismi: Praktiset seikat (panokset) vaikuttavat tiedon ehtoihin (1, 2, 3). Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 17

“S tietää että p” S tietää 1 että p Kontekstualismi S tietää 2 että

“S tietää että p” S tietää 1 että p Kontekstualismi S tietää 2 että p S tietää 3 että p. . . “S tietää että p” PANOKSET Pragmaattinen invariantismi S tietää että p Tieto-oppi / Markus Lammenranta Klassinen invariantismi 29. 10. 12. 19 18

KAKSI KONTEKTUALISTISTA TEORIAA TIETOVÄITTEISTÄ 1. Väite ”S tietää että p” on tosi kontekstissa K,

KAKSI KONTEKTUALISTISTA TEORIAA TIETOVÄITTEISTÄ 1. Väite ”S tietää että p” on tosi kontekstissa K, joj S: n evidenssi sulkee pois kaikki p: n vaihtoehdot, jotka ovat relevantteja K: ssa. • 2. • • Huom. kaikki-kvanttorin kontekstisidonnäisuus (David Lewis) Väite ”S tietää että p” on tosi kontekstissa K, joj S: n uskomus että p täyttää tiedon vaatimukset, jotka pätevät K: ssa (De. Rose). Kontekstissa mahdollisesti vaikuttavia seikkoja: a) Praktiset panokset: B-tapauksessa on tärkeämpää on olla oikeassa kuin A-tapauksessa. b) Mahdollisuuden (vaihtoehdon) mainitseminen: B-tapauksessa Keithin vaimo mainitsee mahdollisuuden, että pankki on saattanut muuttaa aukioloaikojaan. c) Mahdollisuuden (vaihtoehdon) harkitseminen: B-tapauksessa Keith harkitsee (ottaa vakavasti) mahdollisuutta, että pankki on saattanut muuttaa aukioloaikojaan. b) ja c) selittävät skeptistä paradoksia koskevat intuitiomme: Kontekstissa, jossa skeptisiin hypoteeseihin kiinnitetään huomiota tai ne otetaan vakavasti, positiiviset tietoväitteet ovat epätosia. Arkikonteksteissa samat tietoväitteet voivat silti olla tosia. 1. Kun skeptiseen hypoteesiin kiinnitetään huomio (tai se otetaan vakavasti), siitä tulee relevantti vaihtoehto, jota evidenssimme ei sulje pois (Cohen, Lewis, Stine). 2. Kun skeptinen hypoteesiin kiinnitetään huomio, tiedon vaatimukset nousevat niin korkealle, ettemme pysty tietämään sitä epätodeksi (De. Rose). Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 19

KLASSINEN INVARIANTISMI • Tieto-lauseiden totuusehdot eivät vaihtele kontekstista toiseen. 1. Skeptinen invariantismi: Keith ei

KLASSINEN INVARIANTISMI • Tieto-lauseiden totuusehdot eivät vaihtele kontekstista toiseen. 1. Skeptinen invariantismi: Keith ei tiedä kummassakaan tapauksessa. • Ongelma: Miksi Keith tuntuu puhuvan totta tapauksessa A, kun hän sanoo tietävänsä? • Vastaus: Hän puhuu löysästi. (Puhumme löysästi, kun sanomme jotakin, joka on tarkasti ottaen epätotta mutta joka tulee tarkoitustemme kannalta riittävän lähelle totuutta. ) ‒ Wayne Davis, Barry Stroud, Peter Unger, Lammenranta (2018, ilmestyy) 2. Maltillinen invariantismi: Keith tietää kummassakin tapauksessa. • Ongelma: Miksi Keith tuntuu puhuvan totta tapauksessa B, kun hän sanoo, ettei tiedä? • Vastaus: Keith ei sano tietävänsä, koska se olisi harhaanjohtavaa. Jos hän sanoisi tietävänsä, hän antaisi ymmärtää (implikoisi), että hän pystyy sulkemaan pois mahdollisuuden, että pankki on muuttanut aukioloaikojaan. Sen sijaan hän sanoo, ettei tiedä, mikä implikoi, ettei hän pysty sulkemaan mahdollisuutta pois. ‒ Jessica Brown, Patrick Rysiew Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 20

PRAGMAATTINEN (INTRESSIRELATIIVINEN) INVARIANTISMI • pragmatic encroachment, subject-sensitive invariantism, interestrelative invariantism, anti-intellectualism, impurism • Tieto-lauseiden

PRAGMAATTINEN (INTRESSIRELATIIVINEN) INVARIANTISMI • pragmatic encroachment, subject-sensitive invariantism, interestrelative invariantism, anti-intellectualism, impurism • Tieto-lauseiden totuusehdot eivät vaihtele kontekstista toiseen. Subjektin intressit vaikuttavat itse tiedon ehtoihin: Keith tietää tapauksessa A muttei tiedä tapauksessa B. Siksi hän puhuu molemmissa tapauksissa totta. • Tieto ei riipu pelkästään intellektuaalisista vaan myös praktisista seikoista. • Intellektuaalisia seikkoja: uskomus, totuus, oikeutus, evidenssi, luotettavuus, turvallisuus, herkkyys, osuvuus jne. • Praktiset seikat: Kuinka tärkeää kyseisessä kontekstissa on olla oikeassa. Tapauksessa B on enemmän pelissä (kovemmat panokset) kuin tapauksessa A. • J. Hawthorne, Knowledge and Lotteries, Oxford 2004. • J. Stanley, Knowledge and Practical Interests, Oxford 2005. • J. Fantl & M. Mc. Grath, Knowledge in an Uncertain World, Oxford 2009. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 21

TIETO JA TOIMINTA • Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19

TIETO JA TOIMINTA • Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 22

MIKÄ TUKEE TIETONORMIA? 1. Miksi seuraava päättely ei ole järkevä? Siksi, etten tiedä, että

MIKÄ TUKEE TIETONORMIA? 1. Miksi seuraava päättely ei ole järkevä? Siksi, etten tiedä, että arpani ei voita. Tieto on siis välttämätöntä järkevälle praktiselle päättelylle. 2. i. Arpani ei voita. ii. Jos pidän arpani, en saa mitään. iii. Jos myyn arpani, saan 5 senttiä. iv. Minun pitäisi siis myydä arpani. Vetoamme tietoon toiminnan perustelemisessa ja kritisoimisessa. • Mies: ”Miksi ajoit marketin ohi. Mehän tarvitaan sinappia makkaraan. ” Vaimo: ”Tiedän, että meillä on kotona sinappia. ” • Äiti tyttärelle: ”Sinun ei olisi pitänyt jäädä juhliin niin myöhään, koska et tiennyt, kulkeeko bussi vielä silloin. ” • Edellinen tukee tiedon riittävyyttä järkevälle toiminnalle, jälkimmäinen välttämättömyyttä. 3. Tietonormi selittää tiedon arvon. • Tieto, toisin kuin tosi uskomus, on järkevän toiminnan peruste. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 23

TIETONORMIN ONGELMIA 1. Vetoamme toiminnan perustelemisessa ja kritisoimisessa muihinkin tiedollisiin tiloihin kuin tieto, kuten

TIETONORMIN ONGELMIA 1. Vetoamme toiminnan perustelemisessa ja kritisoimisessa muihinkin tiedollisiin tiloihin kuin tieto, kuten oikeutukseen, varmuuteen ja jopa pelkkään uskomukseen. 2. Vastaesimerkkejä: a) Gettier-tapauksissa toiminta tuntuu täysin järkevältä, vaikka henkilö ei tiedä (tieto ei välttämätöntä järkevään toimintaan). b) Brownin kirurgi ja petetty aviomies (tieto ei riittävää järkevään toimintaan) 3. Outoja seurauksia: a) ”Jos hän rakastaisi minua, hän ei tietäisi, että olen ollut uskoton. ” b) Suuren shekin kirjoittaminen tai vedon lyöminen saa tiedon katoamaan. Humanistinen tiedekunta Tieto-oppi / Markus Lammenranta 29. 10. 12. 19 24