Turvavalaistuksen vaatimukset Pasi Hongisto Teknoware Oy Copyright 2016

Turvavalaistuksen vaatimukset Pasi Hongisto Teknoware Oy Copyright© 2016 1 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen käytäntöä • Turvavalaistuksen tarkoitus on opastaa henkilöt ulos rakennuksesta kaikissa eri tilanteissa, myös normaaleissa valaistusolosuhteissa. • Turvavalaistustuotteiden suorituskyvyllä on suuri merkitys siihen, kuinka hyvin opasteet erottuvat kohteessa eri tilanteissa, esim. normaalivalaistuksessa tai sähkökatkon aikana. Erilaisissa kohteissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen missä poistumisreitit ovat ja miten poistumisreitit on merkitty. 2 © Pasi Hongisto

Asetus ja standardeja • Standardien lisäksi turvavalaistukselle on asetettu vaatimuksia viranomaissäädöksissä ja asetuksissa. • Tärkein näistä on Sisäasianministeriön SMa 805/2005 -asetus turvavalaistuksesta. • SMa 805/2005 -asetus määrittää mihin kohteisiin turvavalaistus vaaditaan, miten se pitää toteuttaa ja mitä standardeja asennukselta ja tuotteilta vaaditaan. Asetus on Suomessa velvoittava, koskien tuotteiden valmistajia, maahantuojia tai laitteiden asennustoimintaa suorittavia yrityksiä. 3 © Pasi Hongisto

Pelastuslaki ja viranomaisten toimivalta • Pelastusviranomaisen toimivalta perustuu pelastuslakiin 379/2011 § 9 rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus § 10. 3 uloskäytävien ja kulkureittien merkitseminen ja valaiseminen sekä asetuksenantomahdollisuus § 12 laitteiden kunnossapito § 14 omatoiminen varautuminen § 78 pelastuslaitoksen valvontatehtävä § 82 erityiset turvallisuusvaatimukset • Lisäksi Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E 1, kohdassa 10. 6. 4 on annettu sekä säädöksiä että ohjeita poistumisopasteista ja poistumisreittivalaistuksesta, sekä viitattu asetukseen SMa 805/2005. 4 © Pasi Hongisto

Pelastuslaki 379/2011 ottaa kantaa kokonaisuutena poistumisturvallisuuteen ja siinä on myös viittauksia turva- ja opastevalaistukseen. 10 §Rakennusten uloskäytävät Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa. Uloskäytävät ja kulkureitit niille tulee tarvittaessa merkitä ja valaista asianmukaisesti. Merkitsemisestä ja valaisemisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä sisäasiainministeriön asetuksella. 6 §Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Sen, joka saattaa markkinoille tai luovuttaa toiselle pelastustoimen laitteen, on varmistettava ja voitava luotettavasti osoittaa, että laitteet täyttävät niille säädetyt vaatimukset. TUKES valvoo pelastustoimen laitteita esim. poistumisvalaistukseen käytettyjä tuotteita pelastustoimen laitelain perusteella. 5 © Pasi Hongisto

Rakentamismääräyskokoelma Rak. M 1 E 1 (2011) 1) Yksikerroksisissa rakennuksissa, joissa poistumismahdollisuudet ovat hyvät (esimerkiksi poistumisen ollessa huoneista suoraan ulos) poistumisreitin valaistus voidaan jättää pois 2) Tiloissa, joiden pinta-ala on suurempi kuin 300 m². Pienemmissä tiloissa poistumisreitin valaistus harkinnan mukaan 3) Mikäli poistuminen on vaikeaa tai poistumisjärjestely on tavanomaisesta poikkeava, poistumisreitti on valaistava. 6 © Pasi Hongisto

Rakentamismääräyskokoelma Rak. M 1 E 1 (2011) • Täysin yleispätevää rakennustyyppikohtaista ohjetta ei voida antaa, taulukkoa tulee siis käyttää tapauskohtaisesti harkiten. • Lähtökohtana on pidettävä Rak. MK E 1: n mukaisesti käyttöaikaa (päivä-, ilta - tai yökäyttö) sekä sitä, miten hyvin käyttäjät tuntevat tilat ja miten he kykenevät pelastautumaan itse, tai toistensa avustamina hätätilanteessa. • Poistumisreittien selkeä merkitseminen on tarpeellista kaikissa niissä tiloissa, joissa liikkuu sellaisia ihmisiä joiden ei voida olettaa tuntevan tiloja hyvin. • Tällaisia tiloja ovat varsinkin kokoontumis- ja liiketilat sekä majoitustilat ja hoitolaitokset. 7 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja Turvavalaistuksen pitää täyttää Suomessa seuraavat standardit: • EN 60598 -2 -22: 1998: +A 1: 2003+A 2: 2008 Luminaires: Part 2 -22: Particular requirements. Luminaires for emergency lighting (harmonisoitu) • Tästä on julkaistu uusi IEC-versio ja uusi EN-versio on työn alla SK 34 -komiteassa. • SFS-EN 1838; 2014 VALAISTUSOVELLUKSET. TURVAVALAISTUS • Standardi on uusittu ja SFS-käännös on julkaistu 2014 lopussa. Noudatetaan Suomessa soveltuvin osin. On huomioitava, ettei standardi ole harmonisoinnin piirissä, joten sen voimaantulossa ei ole siirtymäaikoja, vaan sitä on noudatettava heti, koska se on vahvistettu voimassa olevaksi Suomessa. • SFS-EN 50171; 2002 Keskitetyn tehonsyötön järjestelmät • 8 Ei harmonisoinnin piirissä oleva standardi. SMa 805/2005 -asetus vaatii tämän standardin vaatimukset täytettäväksi. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja Turvavalaistuksen pitää täyttää Suomessa seuraavat standardit: • SFS 6000 -5 -56; 2012 Sähköasennukset. Osa 1 Pienjänniteasennukset, osa 5 -56 Turvajärjestelmät • Sähköasennukset on tehtävä SFS 6000 -vaatimusten mukaisesti ja turvajärjestelmien osalta on täytettävä osan 5 -56 vaatimukset. • SFS-EN 50272 -2: 2001 Akkujen ja akkuasennusten turvallisuusvaatimukset. Osa 2: paikallisakut • Tähän on viitattu SFS 6000 -sarjassa ja myös SFS EN 50171 -standardissa. Akkuasennukset täytyy suorittaa tämän standardin mukaisesti. • SFS-EN 50172; 2004 Poistumisvalaistusjärjestelmät • 9 Suositusluontoinen standardi. Käytetään esimerkiksi kunnossapidon määritykseen. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja EN 60 -598 -2 -22 -turvavalaisinstandardi : • • 10 Standardi kuuluu EN 60598 -valaisinstandardisarjaan. Standardissa on esitetty vaatimukset valaisimen rakenteelle ja suorituskyvylle. Perusvaatimusten osalta viitataan EN 60598 -1 -standardiin. kuumalankakoe: 650 °C keskusakustovalaisimille, yksikkövalaisimien tietyille osille 850 °C. Ei tarvitse erikseen merkitä valaisimeen. Lämpötilatestaus korkeammilla lämpötiloilla kuin vakiovalaisimet (70 °C). Vaaditaan nopea syttymisaika sähkökatkotilanteessa, esim. riskialtis työalue 0, 5 s. Turvavalaisimista vaaditaan valotekniset mittaukset suorituskyvystä. Yksikkövalaisimien akkujen eliniän pitää olla vähintään 4 vuotta. Jos valaisimen akku ei kestä 4 vuotta, on valaisin EN 60 -598 -2 -22 -standardin vastainen. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838: TURVAVALAISTUS : 11 • SMa 805/2005 -asetus vaatii että harmonisoimattoman SFS-EN 1838 standardin vaatimukset on täytettävä soveltuvin osin. • Standardissa annetaan valaistusvaatimukset poistumisvalaistus- ja varavalaistusjärjestelmille, joita asennetaan sellaisiin tiloihin ja paikkoihin, joihin näitä järjestelmiä vaaditaan. • Vähimmäisvaatimus toiminta-ajalle on 1 tunti. • SFS-EN 1838 -standardissa käytettävät turvavalaistustermit eroavat hieman SMa 805/2005 ja rakentamismääräyskokoelmassa esiintyvistä termeistä. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : • Terminologiaa 12 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : Standardi edellyttää, että valaistuksella korostettavia paikkoja ovat: • jokainen hätäpoistumiseen tarkoitettu uloskäytävän ovi • portaiden lähialue niin, että jokainen porrastasanne saa suoraa valoa • lähialue jokaisessa muussa korkeustason muutoskohdassa • pakolliset uloskäytävät ja turvallisuuskilvet • käytävien jokainen risteys 13 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : Muuttuneita tai uudet vaatimukset korostettavien paikkojen suhteen ovat SFS-EN 1838 mukaisesti: • Jokaisen lopullisen uloskäynnin lähistö ja rakennuksen ulkopuolella kokoontumispaikka. (Tämä oli aiemmin suositus SFS-EN 50172: ssa. ) • Palontorjuntalaitteet, hälytyspisteet ja ensiapulaitteet ja kaapit 5 lx pystysuorasti valaistuna. • Lähellä vammaisten poistumis-, suoja- ja kutsupaikkoja. Mukaan lukien myös vammaisten turvapaikkojen viestintäjärjestelmät ja inva-wc: iden hälytyskutsupainikkeet. 14 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : Standardissa on määritys sille, millaiset valaistustasot vaaditaan poistumisreiteille: • 15 Enintään 2 m levyisellä poistumisreitillä on vaakatason valaistusvoimakkuuden lattialla poistumisreitin keskiviivalla oltava vähintään 1 lx. Keskialueella, vähintään puolella reitin leveydestä, tulee valaistusvoimakkuuden olla tästä vähintään 50 %. Leveämpiä poistumisreittejä voidaan pitää joukkona 2 m levyisiä kaistoja, tai ne voidaan varustaa avoimen alueen valaistuksella 0, 5 lx. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : 16 • Poistumisreittivalaistuksen on saavutettava 50 % vaaditusta valaistusvoimakkuudesta 5 sekunnin aikana ja täysi valaistusvoimakkuus 60 sekunnin aikana. • Vaatimus enimmäisajoista määrättyjen valaistusvoimakkuuksien saavuttamiseksi asettaa käytännön rajoituksia valaistuksen toteutustavalle. • Toisena esimerkkinä on akullisten yksikkövalaisimien soveltuminen kylmien tilojen valaisimeksi, niiden toimivuus on hyvä varmistaa esim. kylmissä parkkihalleissa. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : • Avoimen alueen valaistus 0, 5 lx. Reunoilla 0, 5 m reunavyöhyke. 17 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : Avoimen alueen valaistus 18 • Avoimen alueen valaistuksen tarkoituksena on vähentää paniikin todennäköisyyttä, sekä mahdollistaa rakennuksessa olevien henkilöiden turvallinen liikkuminen kohti poistumisreittejä järjestämällä asianmukaiset näkyvyysolosuhteet ja auttamalla suunnistautumista. • Käytännön esimerkki avoimesta alueesta on aulatila, jonka pinta-ala on suurempi kuin 60 m 2. Vaakatason valaistusvoimakkuuden on lattialla oltava vähintään 0, 5 lx koko tilassa, lukuun ottamatta 0, 5 m: n levyistä tilan reunavyöhykettä. • Avoimen alueen valaistuksen on saavutettava 50 % vaaditusta valaistusvoimakkuudesta 5 sekunnin aikana ja täysi valaistusvoimakkuus 60 sekunnin aikana. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : Riskialttiin työalueen valaistus 19 • Riskialttiin työalueen valaistuksen tarkoituksena on varmistaa potentiaalisesti vaarallisessa prosessissa tai tilanteessa osallisena olevien ihmisten turvallisuus ja tehdä mahdolliseksi kunnolliset sulkutoimenpiteet tilojen muiden henkilöiden turvallisuuden takaamiseksi. • Tyypillinen esimerkki riskialttiista työalueesta on työskentely pyörivillä koneilla, jotka jatkavat liikettään vielä sähkökatkoksen jälkeenkin ja voivat siten aiheuttaa vaaratilanteen. • Riskialttiilla työalueilla valaistusvoimakkuuden työtasolla on oltava vähintään 10 % työhön vaadittavasta valaistusvoimakkuudesta, kuitenkin vähintään 15 lx. Haitallista stroboskooppi-ilmiötä ei saa esiintyä. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : • Normaalivalaistuksen häiriytyessä on riskialttiin valaistuksen annettava täysi valaistusvoimakkuus keskeytyksettä, tai 0, 5 sekunnin kuluessa, sovelluksesta riippuen. Varavalaistus • Jos varavalaistusta käytetään poistumisvalaistustarkoitukseen, sen on täytettävä standardin vaatimukset. • Jos varavalaistus on tasoltaan alhaisempi kuin työhön vaadittava pienin valaistusvoimakkuus, valaistusta on käytettävä vain prosessien alasajoon tai lopettamiseen. 20 © Pasi Hongisto

SUUNNITTELU, VALAISIMIEN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : • Joka paikasta pitää näkyä vähintään yksi opastevalaisin, joka näyttää poistumisreitin sijainnin. • Turvavalaisimet sijoitetaan poistumisreitille niin, että niiden antamassa valossa näkee sähkökatkon tullessa poistua rakennuksesta turvallisesti. • Poistumisreitit ja uloskäynnit tulee selvitä arkkitehdin/rakennesuunnittelun kuvista. • Hyvin suunniteltu, asennettu ja huollettu turvavalaistus varmistaa kaikissa olosuhteissa turvallisen rakennuksesta poistumisen. 21 © Pasi Hongisto

SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS : • Opaste- ja turvavalaisimien sijoitus rakennuksen pohjakuvaan. 22 © Pasi Hongisto

TURVAVALAISTUKSEN STANDARDEJA JA VAATIMUKSIA SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS JA SMA 805/2005 ASETUS : 23 • Valmistaja tai maahantuoja vastaa aina siitä, että turvavalaisin on EN 60598 -2 -22 ja soveltuvin osin SFS-EN 1838 -standardin mukainen. • Lisäksi SMa 805/2005 -asetus vaatii, että opasteiden on täytettävä SFS-EN 1838 -standardin vaatimukset opasteen muodosta, väreistä ja kontrasteista, joka on tärkein ominaisuus havaittavuuden kannalta. • Tämä tarkoittaa riittävää opasteen valoteknistä suorituskykyä. On tärkeää huomioida, että ihmisen näkökyky heikkenee iän myötä, minkä vuoksi on syytä kiinnittää huomio riittävään opasteen pintakirkkauteen ja kontrasteihin. • SMa 805/2005 -asetuksen vaatimukset ovat Suomessa velvoittavat, eikä SFS-EN 1838 vaatimuksia voi jättää huomioimatta, vaikkei SFS-EN 1838 olekaan kaikilta osin harmonisoitu standardi. © Pasi Hongisto

TURVAVALAISTUKSEN STANDARDEJA JA VAATIMUKSIA SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS JA SMA 805/2005 ASETUS : 24 • Opasteiden muotovaatimukset, väri- ja valo-ominaisuudet: EN ISO 7010, SFS-EN 1838, sekä VNP 10. 11. 1994/976 (Valtioneuvoston päätös työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden käytöstä). EN ISO 7010 mukaiset kuviot katsotaan turvamerkkipäätöksen mukaisiksi. • Standardissa SFS-EN 1838 on lisäksi mainittu, että on tärkeää varmistaa opasteiden riittävä valaistus sekä niiden vaatimusten rajoissa olevat värit, jotta opasteiden merkitys on selkeästi havaittavissa. • Opastevalaisinten on saavutettava 50 % vaaditusta luminanssista 5 sekunnin aikana ja täysi luminanssi 60 sekunnin aikana. • SFS-EN 1838: 2014 vaatii lisäksi, että opastevalaisinten (fotometria) pitää olla ISO 3864 -1 ja ISO 3864 -4 -standardien mukaisia. © Pasi Hongisto

TURVAVALAISTUKSEN STANDARDEJA JA VAATIMUKSIA SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS JA SMA 805/2005 ASETUS : 25 • Nykyään viitataan opastekuvioiden osalta turvamerkkipäätökseen 976/1994, jossa olevat opastekuviot ovat muuttuneet. • SFS-EN 1838; 2014: viittaa EN ISO 7010 standardiin ja siinä on esitetty uudet opastekuviot. • Opastekuviot ovat muuttuneet EN ISO 7010 –standardin mukaisiksi • EN ISO 7010 on vahvistettu suomalaiseksi standardiksi 2012 ja sen siirtymä-aika päättyi 31. 1. 2013. © Pasi Hongisto

TURVAVALAISTUKSEN STANDARDEJA JA VAATIMUKSIA • Opastevalaisimien on täytettävä SFS-EN 1838 -standardin vaatimukset valoteknisistä ominaisuuksista. • SFS-EN 1838 -standardi määrittelee vaatimukset sekä luminanssille että kontrastille. • Vihreän alueen minimiluminanssi on 2 cd/m 2, valkoisen ja vihreän alueen välisen kontrastin on oltava välillä 1: 5… 1: 15 ja saman värin sisällä kontrasti saa olla maksimissaan 1: 10. Näillä taataan opasteelle minimihavaittavuus. Ø Havaittavuus on opastevalaisimen tärkein ominaisuus, eikä siitä voida tinkiä esim. alhaisemman energiankulutuksen tai tuotekustannusten nimissä. 26 © Pasi Hongisto

TURVAVALAISTUKSEN STANDARDEJA JA VAATIMUKSIA SFS-EN 1838 TURVAVALAISTUS JA SMA 805/2005 ASETUS : Esimerkkivalaisimet eivät täytä EN 1838 pintakirkkausvaatimusta • Keskellä kirkas piste • Reunat liian pimeät • Opaste ei erotu ja sen suuntaa ei erota kunnolla • Keskellä kirkas piste, värit haaleat, värit ja kontrasti eivät ole vaatimusten mukaiset • Opaste ei erotu ja sen suuntaa ei erota kunnolla 27 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja Turvajärjestelmien asentamista ja kaapelointia koskeva SFS 6000: 2012 standardisarja, kohta 5 -56 • SFS 6000 määrittää sähköasennusten asentamisen ja tarkastamisen • 5 -56 osa on kokonaan uusi kappale standardisarjaan SFS 6000 2007 verrattuna • 5 -56 osassa on määritetty turvajärjestelmien asentaminen palonkestävästi, silloin kun sitä vaaditaan • Tarkempi tulkinta palonkestävän asennuksen vaatimuksista on julkaistu 2014 päivitetyssä ST 51. 06 ST-ohjeessa. • Palonkestävä asennusten vaatimus pitää perustua siihen, että se on vaadittu kohteeseen joko säädöksillä tai rakennusluvassa. Lisätietoa vaatimusten perusteista on kerrottu ST 51. 06: n johdannossa. 28 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS 6000 -5 -56 (2012) • Standardi ei koske laitteiden rakennetta, jos niille on omia standardeja • 560. 5. 2 Turvajärjestelmien, jotka on tarkoitettu toimimaan palotilanteissa, on täytettävä seuraavat vaatimukset: – on valittava teholähde, joka pitää yllä sähkönsyöttöä riittävän pitkän aikaa, ja – laitteilla on oltava joko laiterakenteen tai asennuksen avulla saatu palonkestävyys riittävän pitkän ajan • Tämä koskee keskusjärjestelmiä, joissa ryhmät kulkevat eri paloalueiden läpi. 29 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS 6000 -5 -56 (2012) • 560. 8 Johtojärjestelmät • 560. 8. 1 Jos turvajärjestelmän pitää toimia tulipalon aikana, niissä on käytettävä seuraavanlaisia johtojärjestelmiä: - mineraalieristeisiä IEC 60702 -1 ja 60702 -2 mukaisia kaapeleita palonkestäviä EN 50200 tai EN 50362 ja EN 60332 -1 -2 mukaisia kaapeleita johtojärjestelmää, joka on suojattu riittävästi mekaanisesti ja tulipalolta. HUOM. 1: Esimerkkejä järjestelmistä, joissa säilytetään tarvittava palosuojaus ja mekaaninen suojaus ovat – rakenteelliset koteloinnit, joiden avulla säilytetään mekaaninen suojaus ja palosuojaus, tai – johtojärjestelmä asennetaan erillisiin palosuojakoteloihin. • Johtojärjestelmä pitää sijoittaa ja asentaa siten, ettei piirin jatkuvuus heikenny tulipalon aikana. 30 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS 6000 -5 -56 (2012) • Piirin jatkuvuuden säilyminen edellyttää kaapelien palonkestävyyden lisäksi seuraavia ominaisuuksia: - • 31 liitokset tehdään siten, että ne säilyvät toimivina vaadittavan ajan tai yhtä pitkän aikaa kuin niihin liittyvät kaapelien kiinnitys tai tuenta pitää järjestää siten, että se kestää vaadittavan ajan tai yhtä kauan kuin kaapeli, jota se tukee. HUOM. 2: Vaatimus kaapelien kiinnityksen ja tuennan palonkestävyydestä koskee sekä kaapelikiinnikkeitä, kaapelihyllyjä ja vastaavia että niiden kiinnittämiseen tarkoitettuja tarvikkeita. Koska näiden testaamiselle ei olemassa suomalaisia tai eurooppalaisia standardeja, palonkestävyyden osoittamiseen voidaan käyttää muiden maiden kansallisia standardeja tai muita tuotteen valmistajalta saatuja tietoja. © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS 6000 -5 -56 (2012) • 560. 8. 2 Turvajärjestelmien ohjaus- ja väyläjärjestelmiä koskevat samat vaatimukset kuin turvajärjestelmien johtojärjestelmiä. Tämä ei koske piirejä, joiden toimimattomuus ei vaikuta haitallisesti turvajärjestelmien toimilaitteiden toimintaan • 560. 9 Poistumisvalaistussovellukset • 560. 9. 1 Palo-osaston sisällä valaisimien syöttöön pitää käyttää palonkestäviä johtojärjestelmiä. Vaihtoehtoisesti palo-osastoissa, joissa on useita poistumisvalaisimia, valaisimet voidaan johdottaa vähintään kahdesta erillisestä ryhmästä siten, että poistumisreitin valaistus säilyy myös yhden piirin vioittuessa. 32 © Pasi Hongisto

Turvavalaistuksen standardeja SFS 6000 -5 -56 (2012) • Maksimissaan 20 valaisinta yhdessä ryhmässä (kohta 560. 9. 1) • Itsenäisesti toimiville valaisimille eivät ole voimassa kohtien 560. 9. 1 -560. 9. 4 vaatimukset (kohta 560. 9. 1) • Tämä koskee omalla akulla tai kondensaattorilla varustettuja yksikkövalaisimia. 33 © Pasi Hongisto

Turvavalaistusjärjestelmien kaapelointi keskusakustojärjestelmissä • Lähtökohtaisesti palonkestävää asennusta ei vaadita • Ympäristöministeriön asetus E 1, SMa 805/2005, eikä SFS 6000 -standardisarjan kohta 5. 6, vaadi mitään turvavalojärjestelmien johtojärjestelmiä toteutettavaksi palonkestävinä • Palonkestävää asennusta ei vaadita muissakaan turvavalaistusjärjestelmiä koskevissa säädöksissä • Mikäli palonkestävä asennus vaaditaan, tulee vaatimuksen perustua rakennuttajan vaatimukseen tai olla vaadittu toteutettavaksi rakennusluvassa Lähde: ST 51. 06 34 © Pasi Hongisto

Keskusakustojärjestelmän kaapelointi MMJ: llä - Ei palonkestävä kaapelointi: 2 ryhmää samalla paloalueella, esim. MMJ (tulkinta) - EI 30/60 minuutin paloalue: Keskus ja valaisimet ovat samalla paloalueella - Palonkestävä asennus ei varmista järjestelmän toimintaa palotilanteessa, jos järjestelmän kaikki laitteet ovat samalla paloalueella Tekninen tila Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta tilavahdilla tai IC-järjestelmällä Syöttö Etähallinta TURVAVALOKESKUS TAPSA CONTROL 230 V Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta MMJ AKUT -K -K TV TV -K …n kpl max. 20 kpl Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta -K -K TV PALOALUE 30/60 min Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin Tilavahti (jännitteen valvonta) Normaali MMJ: llä toteutettu johtojärjestelmä Järjestelmän ominaisuudet: - Tapsa Control -keskusjärjestelmän osoitteelliset K-mallin opaste- ja turvavalaisimet samassa ryhmäkaapelissa, säästöä kaapeloinnissa - Tilavahdilla, tilavahtiohjauksella tai IC: llä toteutettu ryhmäkeskuksen jännitteen valvonta. Jos jännite katoaa, turvavalaisimet syttyvät AC-jännitteellä - Keskuksen syötön katketessa tai keskuksen ollessa kauko-ohjattuna siirtyy keskus akkukäytölle ja kaikki keskuksen perään kytketyt turvavalot syttyvät - Keskuksen ja valaisimen automaattinen testaus, raportointi, sähköpostihälytykset ja etähallinta 35 © Pasi Hongisto

Keskusakustojärjestelmän kaapelointi MMJ: llä - Ei palonkestävä kaapelointi: 2 ryhmää samalla paloalueella esim. MMJ (tulkinta) - EI 30/60 minuutin paloalue: Keskus ja valaisimet ovat samalla paloalueella - Palonkestävä asennus ei varmista järjestelmän toimintaa palotilanteessa, jos järjestelmän kaikki laitteet ovat samalla palo-alueella Tekninen tila Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta MMJ Syöttö TURVAVALOKESKUS 230 V 24 V Normaali MMJ: llä toteutettu johtojärjestelmä PALOALUE 30/60 min Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta MMJ Syöttö …n kpl max. 20 kpl AKUT Tekninen tila TURVAVALOKESKUS 230 V 24 V …n kpl max. 20 kpl Normaali MMJ: llä toteutettu johtojärjestelmä AKUT PALOALUE 30/60 min. Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin Järjestelmän ominaisuudet: - Paloaluekohtainen keskusakustojärjestelmä MMJ: llä, säästöä kaapeloinnissa - Paikallinen jännitteen valvonta turvavalokeskuksen kauko-ohjauksella - Keskuksen syötön katketessa tai keskuksen ollessa kauko-ohjattuna siirtyy keskus akkukäytölle ja kaikki turvavalot syttyvät 36 © Pasi Hongisto

Keskusakustojärjestelmän kaapelointi paloalueiden välillä • 560. 9 Poistumisvalaistussovellukset SFS 6000 (2012) • 560. 9. 1 Palo-osaston sisällä valaisimien syöttöön pitää käyttää palonkestäviä johtojärjestelmiä. Vaihtoehtoisesti palo-osastoissa, joissa on useita poistumisvalaisimia, valaisimet voidaan johdottaa vähintään kahdesta erillisestä ryhmästä siten, että poistumisreitin valaistus säilyy myös yhden piirin vioittuessa. Tulkinta: Kun keskusjärjestelmästä syötetään valaisimia eri paloalueille, pitää johtojärjestelmä asentaa palonkestävästi, yksi ryhmä paloalueella riittää paloalueen rajalle. Esimerkissä opaste- ja turvavalaisimet on kaapeloitu kahdella ryhmällä palo-alueen sisällä. ST-käsikirja 51. 06 2014 mukaan syötöt pitää järjestää eri ryhmäjohdoilla siten, ettei yhdessä palo-osastossa tai suurien paloalueiden palolohkoissa tapahtuva laitteen (valaisimen) tuhoutuminen aiheuta häiriöitä muiden osastojen tai lohkojen laitteiden syötöille. Tulkinta: Viedään kaapelointi palo-alueen rajalle palonkestävällä kaapeloinnilla 2 ryhmällä. Paloalueen sisällä kaapelointi MMJ: llä, kun ryhmiä ei jatketa toiselle palo-alueelle. 2014 päivitetyssä ST 59. 10 -ohjeessa on esitetty kaapelointi samalla tavalla. Ei palovaarallinen tekninen tila Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta Syöttö -K -K TURVAVALOKESKUS TAPSA CONTROL 230 V -K -K -K …n kpl max. 20 kpl AKUT -K PALOALUE 30/60 min max. 1600 m 2 Palonkestävä johtojärjestelmä Opastevalaisin -K Ajoittain toimiva turvavalaisin Normaali jakorasia Normaali MMJ: llä toteutettu johtojärjestelmä Järjestelmän ominaisuudet: - Palonkestävä kaapelointi poistumisopasteille ja ajoittain toimiville turvavalaisimille palo-alueen rajalle - Kauko-ohjauksella toteutettu ryhmäkeskuksen jännitteen valvonta - Keskuksen syötön katketessa tai keskuksen ollessa kauko-ohjattuna siirtyy keskus akkukäytölle ja kaikki keskuksen perään kytketyt turvavalot syttyvät 37 © Pasi Hongisto

Keskusakustojärjestelmän kaapelointi paloalueiden välillä SFS 6000 5 -56 (2012) 560. 9 Poistumisvalaistussovellukset • 560. 9. 1 Palo-osaston sisällä valaisimien syöttöön pitää käyttää palonkestäviä johtojärjestelmiä. Vaihtoehtoisesti palo-osastoissa, joissa on useita poistumisvalaisimia, valaisimet voidaan johdottaa vähintään kahdesta erillisestä ryhmästä siten, että poistumisreitin valaistus säilyy myös yhden piirin vioittuessa. Tulkinta: Kun keskusjärjestelmästä syötetään valaisimia eri paloalueille, pitää johtojärjestelmä asentaa palonkestävästi, yksi ryhmä paloalueella riittää. ST 51. 06 2014 mukaan syötöt pitää järjestää eri ryhmäjohdoilla siten, ettei yhdessä palo-osastossa tai suurien paloalueiden palolohkoissa tapahtuva laitteen (valaisimen) tuhoutuminen aiheuta häiriöitä muiden osastojen tai lohkojen laitteiden syötöille. ST 51. 06 mukaan vaihtoehto kahdentamiselle on että suuret palo-osastot jaetaan n. 1600 m 2 sähköpiirien lohkoihin. Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta Ei palovaarallinen tekninen tila Jännitteen valvonta yleisvalaistuksesta -K Syöttö -K …n kpl max. 20 kpl TURVAVALOKESKUS 230 V -K …n kpl max. 20 kpl AKUT -K PALOALUE 30/60 min. max. n. 1600 m 2 Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin -K Palonkestävä johtojärjestelmä Opastevalaisin Järjestelmän ominaisuudet: - Palonkestävä kaapelointi poistumisopasteille ja ajoittain toimiville turvavalaisimille palo-alueen rajalle. - 230 V: n keskusjärjestelmässä K-mallin merkki- ja turvavalaisimet samassa ryhmäkaapelissa, säästöä kaapeloinnissa - Kauko-ohjauksella toteutettu ryhmäkeskuksen jännitteen valvonta - Keskuksen syötön katketessa tai keskuksen ollessa kauko-ohjattuna siirtyy keskus akkukäytölle ja kaikki keskuksen perään kytketyt turvavalot syttyvät 38 Ajoittain toimiva turvavalaisin Palonkestävä johtojärjestelmä © Pasi Hongisto

Turvavalaistusjärjestelmien kaapelointi yksikkövalaisinjärjestelmässä • 560. 9 Poistumisvalaistussovellukset SFS 6000 (2012) • 560. 9. 1 Poistumisvalaistusta voidaan syöttää keskitetyn tehonsyötön järjestelmästä tai se voi olla itsenäisesti toimiva (sisältä oman varavoimalähteen). Itsenäisesti toimivalle valaisimille eivät ole voimassa kohtien 560. 9. 1… 560. 9. 4 vaatimukset. • Yksikkövalaisinjärjestelmä ei tarvitse palonkestävää asennusta MMJ Ryhmäkeskus MMJ AALTO Control valvonta Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin Normaali MMJ: llä toteutettu johtojärjestelmä Opastevalaisin Ajoittain toimiva turvavalaisin AALTO Control langaton valvonta Järjestelmän ominaisuudet: - MMJ-kaapelointi, opaste- ja turvavalaisimet samassa ryhmässä - Ei rajoitusta valaisimen määrässä ryhmissä - Valaisimissa on oma akku tai kondensaattori (Escap). Escap-valaisimissa on 10 vuoden takuu-ohjelma - Jännite valaisimille aluetta syöttävästä valaistusryhmäkeskuksesta, jos jännite katkeaa syttyvät alueen turvavalaisimet - Valaisimien valvonta mahdollista langattomalla Aalto Control -järjestelmällä 39 © Pasi Hongisto

KUNNOSSAPITO • Turvavalojärjestelmien kunnossapitoon olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. • Jossain LED-valaisimissa valonlähteen elinikä ei ole kuin alle 4 vuotta, parhaissa tuotteissa päästään jopa 10 -12 vuoden elinikään. • Tyypillinen LEDin elinikä Teknowaren tuotteissa on nykyään 10 -12 v • Kentällä on hankala määrittää milloin opastevalaisin ei täytä vaatimuksia pintakirkkauden suhteen. • Visuaalinen tarkastelu on yksi tapa arvioida näkyvyyttä, tai voidaan käyttää mittaukseen tarkoitettua standardien mukaista mittalaitteistoa, esim. pintakirkkausmittaria mittapäällä. Pintakirkkausmittarilla selvitetään muutamalla mittauksella, onko opasteessa riittävästi valoa. 40 © Pasi Hongisto

TURVAVALAISTUKSEN STANDARDEJA JA VAATIMUKSIA Valaisinten valotason hiipuminen: • Loisteputkivalaisimissa valotason lasku on helposti havaittavissa - on/off • LED-valaisimissa tapahtuu ledien hiipumista, yleensä 10 -12 vuodessa • Jossain tuotteissa hiipuminen saattaa tapahtua jo muutamassa vuodessa • Hiipumiseen vaikuttaa valaisimen suunnittelun ja materiaalien lisäksi mm. käyttöympäristön lämpötila • Sähköteknisen turvallisuuden lisäksi opaste- ja turvavalaisinten tärkein asia on tuotteen ulospäin näkyvä suorituskyky • Turva- ja opastevalaisinten on täytettävä EN 1838 -standardin vaatimukset koko elinikänsä ajan 41 © Pasi Hongisto

SFS EN 50172 • SFS-EN 50172, poistumisvalaistusjärjestelmät (suositusluontoinen) • SMa 805/2005 -asetuksen mukaan kunnossapito on järjestettävä laitevalmistajan/ toimittajan ohjeiden mukaisesti. Käytetään SFS EN 50172 -standardia kunnossapidon määritykseen. • Standardin SFS-EN 50172 mukaan tilojen haltijan/omistajan on nimettävä asiantunteva henkilö valvomaan järjestelmän huoltoa • Tälle henkilölle on annettava riittävä päätäntävalta varmistaa kaikkien tarvittavien töiden suorittaminen järjestelmän oikean toiminnan ylläpitämiseksi. 42 © Pasi Hongisto

PÄIVITTÄINEN KUNNOSSAPITO • Päivittäin tulee tarkastaa silmämääräisesti keskitetyn tehonsyötön järjestelmien merkinantolaitteet niiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi • Tämä tarkastus tehdään sen toteamiseksi, että järjestelmä on tilassa ”valmis” eikä vaadi testaustoimintaa • Päivittäistarkastuksella tarkoitetaan lähinnä sitä, että järjestelmän toimintaa pidetään jatkuvasti silmällä. 43 © Pasi Hongisto

KUUKAUSITTAINEN KUNNOSSAPITO • Simuloidaan normaalin valaistuksen syötön vikaantuminen: jokainen valaisin kytketään toimimaan akusta riittävän pitkäksi ajaksi, varmistetaan, että jokainen lamppu palaa • Simuloidun vikaantumisen ajanjakson on oltava riittävän pitkä, samalla kuitenkin on otettava huomioon järjestelmän komponenttien (esim. lamput) vahingoittumisen minimointi • Testausjakson aikana kaikki valaisimet ja opasteet tarkistetaan: – ovat havaittavissa, puhtaat ja toimivat kunnolla • Lopuksi syöttö palautetaan normaalille valaistukselle ja valaisimien toiminta normaalilla syötöllä tarkistetaan • Keskusakustojärjestelmien valvontalaitteiden toiminta tarkistetaan. 44 © Pasi Hongisto

VUOSITTAINEN KUNNOSSAPITO • Täyden mitoituksessa käytetyn kestoajan testi. • Automaattista testauslaitetta käytettäessä testin tulokset on tallennettava • Muille järjestelmille tehdään kuukausitarkastuksen lisäksi seuraavat testit: – Jokainen valaisin ja sisäpuolelta valaistu opaste tarkastetaan kuten kuukausittaisessa testissä, mutta täyden mitoituksessa käytetyn kestoajan testi suoritetaan valmistajan antamaan informaatioon perustuen – Normaalivalaistuksen syöttö palautetaan ja jokainen merkinantolamppu tai –koje tarkastetaan sen varmistamiseksi, että se osoittaa normaalin syötön palautumisen – Latausjärjestelyjen asianmukainen toiminta tarkastetaan – Testin päivämäärä ja tulokset kirjataan järjestelmän lokikirjaan. 45 © Pasi Hongisto

YHTEENVETO • Palonkestävän asennuksen vaatimukset eivät ole itsetarkoitus keskusakustojärjestelmässä. • Palonkestävän asennuksen pitää perustua viranomaisen vaatimukseen, muuhun säädökseen tai tilaajan vaatimukseen siitä, että palonkestävää asennusta on käytettävä kohteessa. • Palokestävälle asennukselle on vaihtoehtoja esim. paloaluekohtainen keskusjärjestelmä (tulkinta) 46 © Pasi Hongisto

YHTEENVETO • Markkinoilla on erilaisia tuotteita joita mainostetaan erilaisin argumentein, osa argumenteista ei ole SMa 805/2005 -asetuksessa vaadittujen standardien mukaisia (kuten esim. viittaus EN 54 -standardisarjaan). • Tuotteiden suorituskyky esim. opasteen näkyvyys, kirkkaus ja valontasaisuus ovat sen tärkeimpiä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. • Näistä ei voida tinkiä alhaisemman energian kulutuksen nimissä, sillä se saattaa johtaa siihen, etteivät SFS-EN 1838: n velvoittavat vaatimukset täyty. 47 © Pasi Hongisto

YHTEENVETO • Vertaile tuotteita, niissä on suuria eroja suorituskyvyssä! • Suorituskyvyllä on suora vaikutus siihen miten hyvin rakennuksesta näkee poistua eri tilanteissa. • Teknoware myöntää 10 vuoden takuun Escap-valaisimien valonlähteelle ja varavoimanlähteelle. Tämä takaa sen, että valaisin täyttää sille asetut vaatimukset pintakirkkaudesta ja havaittavuudesta vähintään 10 vuoden ajan. • Teknowaren kaikki tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan Lahdessa. 48 © Pasi Hongisto

Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: www. teknoware. com pasi. hongisto@teknoware. com ST Käsikirja 36: 2013; ST 51. 06: 2014 Sähkötieto ry Alan standardit SESKO ja SFS 49 © Pasi Hongisto