Sairaanhoidon toimialue Fysiatria ja kuntoutus Arja Nummelin osastonhoitaja

  • Slides: 29
Download presentation
Sairaanhoidon toimialue, Fysiatria ja kuntoutus Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK

Sairaanhoidon toimialue, Fysiatria ja kuntoutus Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

Fysiatria ja kuntoutus § Keskitetty kuntoutus, yhteistyö erikoisalojen kanssa § Fysiatrian poliklinikka 1 ja

Fysiatria ja kuntoutus § Keskitetty kuntoutus, yhteistyö erikoisalojen kanssa § Fysiatrian poliklinikka 1 ja Fysiatrian palveluyksikkö 1 Satakunnan keskussairaala , Pori § Fysiatrian poliklinikka 2 ja fysiatrian palveluyksikkö 2 § Päiväkuntoutus § Kuntoutusvuodeosasto (vaativan kuntoutuksen osasto) § Alueellinen apuvälinekeskus Toimivat Satalinnan sairaalassa, Harjavalta

Elämänlaatumittari 15 D § 15 D elämänlaatumittari on käytössä fysiatrian ja kuntoutuksen eri yksiköissä

Elämänlaatumittari 15 D § 15 D elämänlaatumittari on käytössä fysiatrian ja kuntoutuksen eri yksiköissä lukuun ottamatta apuvälinekeskusta lokakuusta 2013 asti § Potilas täyttää lomakkeen hoidon alkaessa ja 6 -8 kk kuluttua ensimmäisen lomakkeen täyttämisestä 24. 9. 2021 AN

15 D – elämänlaatumittari § 15 D-mittari on kehitetty Suomessa (Sintonen 1994) § 15

15 D – elämänlaatumittari § 15 D-mittari on kehitetty Suomessa (Sintonen 1994) § 15 D-mittari on geneerinen elämänlaatumittari ja soveltuu terveyteen liittyvän elämänlaadun ja sen muutosten mittaamiseen riippumatta potilaan sairaudesta § tulosten perusteella voidaan seurata esimerkiksi kustannusvaikuttavuutta, terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta sekä muutosta laatupainotetuissa elinvuosissa (QALYissa) § sitä voidaan käyttää profiilimittarina tai indeksimittarina § tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään 24. 9. 2021 AN

15 D § Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin elämälaatumittareiden validiteettia ja reliabiliteettia nivelreumaa sairastavilla

15 D § Vuonna 2008 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin elämälaatumittareiden validiteettia ja reliabiliteettia nivelreumaa sairastavilla potilailla (myös 15 Delämänlaatumittari) § Tutkimuksen mukaan kaikki mukana olleet elämänlaatumittarit olivat valideja mittaamaan potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua. (Linde, Sorensen, Ostergraad, Horslev-Petersen, Hetland 2008, 1528. ) 24. 9. 2021 AN

15 D § 15 D-mittarin reliabiliteettia on arvioitu tutkimalla, miten luotettavasti mittarin avulla saadaan

15 D § 15 D-mittarin reliabiliteettia on arvioitu tutkimalla, miten luotettavasti mittarin avulla saadaan sama tulos toistetuissa mittauksissa § Näin arvioituna 15 D-mittarin reliabiliteetti on todettu vähintään yhtä korkeaksi kuin muilla elämänlatua mittaavilla mittareilla (Karjalainen 2006, 17. ) 24. 9. 2021 AN

15 D –elämänlaatumittari § muodostuu viidestätoista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalisesta hyvinvointia ja toimintakykyä mitattavasta

15 D –elämänlaatumittari § muodostuu viidestätoista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalisesta hyvinvointia ja toimintakykyä mitattavasta ulottuvuudesta (dimensiosta) § liikuntakyky, näkö, kuulo, hengitys, nukkuminen, syöminen, puhuminen, eritystoiminta, tavalliset toiminnot, henkinen toiminta, vaivat ja oireet, masentuneisuus, ahdistuneisuus, energisyys ja sukupuolielämä § jokaisella ulottuvuudella elämänlaatua kuvataan viidellä tasolla, joista 1. kuvaa parasta mahdollista elämänlaatua ja 5. huonointa elämänlaatua. 24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

24. 9. 2021 AN

Polven tekonivelleikkauspotilaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen leikkauksen Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK

Polven tekonivelleikkauspotilaiden elämänlaatu ennen ja jälkeen leikkauksen Arja Nummelin, osastonhoitaja, fysioterapeutti YAMK

Tarkoitus Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia merkityksiä polven tekonivelleikkauksella on potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun

Tarkoitus Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, minkälaisia merkityksiä polven tekonivelleikkauksella on potilaiden terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja tunnistaa hoitopolun kehittämiskohteet fysioterapian osalta 24. 9. 2021 AN

Tavoitteet Kuvata polven tekonivelleikkauspotilaiden elämänlaatua ennen ja jälkeen polven tekonivelleikkauksen Verrata näiden potilaiden elämänlaadussa

Tavoitteet Kuvata polven tekonivelleikkauspotilaiden elämänlaatua ennen ja jälkeen polven tekonivelleikkauksen Verrata näiden potilaiden elämänlaadussa tapahtuneita muutoksia Tunnistaa polven tekonivelpotilaiden fysioterapian kehittämiskohteita hoitoketjussa elämänlaatumittarin tulosten pohjalta 24. 9. 2021 AN

Missä, miten ja millä? § Tutkimus tehtiin Satakunnan keskussairaalassa operatiivisella toimialueella (kirurgian vuodeosastolla ja

Missä, miten ja millä? § Tutkimus tehtiin Satakunnan keskussairaalassa operatiivisella toimialueella (kirurgian vuodeosastolla ja Kirurgian poliklinikka) § Tutkimukseen osallistui 44 polven tekonivelleikkauspotilasta § Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin 15 D-mittarilla ennen polven tekonivelleikkausta ja kaksi kuukautta polven tekonivelleikkauksen jälkeen 24. 9. 2021 AN

Toteutus 1. vaihe § Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa koodattuja kyselylomakkeita lähetettiin 10. 1. – 7.

Toteutus 1. vaihe § Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa koodattuja kyselylomakkeita lähetettiin 10. 1. – 7. 2. 2014 välisenä aikana yhteensä 60 potilaalle § Vastaajia pyydettiin palauttamaan täytetyt kyselylomakkeet tulessaan hoidonvaraajan vastaanotolle ennen leikkausta 24. 9. 2021 AN

Toteutus 1. vaihe § Kyselylomakkeen palautus täytettynä oli samalla suostumus tutkimukseen osallistumiselle § Ennen

Toteutus 1. vaihe § Kyselylomakkeen palautus täytettynä oli samalla suostumus tutkimukseen osallistumiselle § Ennen polven tekonivelleikkausta palautettujen kyselylomakkeiden vastausprosentiksi muodostui 73 % (n=44). 24. 9. 2021 AN

Toteutus 2. vaihe § Fysioterapeutin vastaanotolla (n. kahden kuukauden kuluttua polven tekonivelleikkauksesta) tarjottiin kyselylomake

Toteutus 2. vaihe § Fysioterapeutin vastaanotolla (n. kahden kuukauden kuluttua polven tekonivelleikkauksesta) tarjottiin kyselylomake toisen kerran täytettäväksi niille 44: lle polven tekonivelleikkauksessa olleelle potilaalle, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen ja palauttaneet kyselylomakkeen hoidonvaraajalle kyselyn ensimmäisessä vaiheessa § Polven tekonivelleikkauksen jälkeen palautettujen kyselylomakkeiden vastausprosentiksi muodostui 93 % (n=41) 24. 9. 2021 AN

Tulokset ennen leikkausta § Normaaliväestön keskimääräinen 15 D-lukema on 0. 901 (Väestöarvot ovat vuodelta

Tulokset ennen leikkausta § Normaaliväestön keskimääräinen 15 D-lukema on 0. 901 (Väestöarvot ovat vuodelta 2011, Koskinen, Lundqvist & Ristiluoma 2012. ) § Ennen polven tekonivelleikkausta tähän tutkimukseen osallistujien 15 D-lukema on 0. 839 § 15 D-lukeman ero (p=000***) tutkimukseen osallistujien ja ikävakioidun normaaliväestön välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä § Tilastollisesti merkittäviä eroja on liikkumisen (p=0. 000 ***), vaivojen ja oireiden (p=0. 000***), nukkumisen (p=0. 002**), tavanomaisten toimintojen (p=0. 002**), ahdistuneisuuden (p=0. 005**) ja energisyyden (p=0. 007**) dimensioilla 24. 9. 2021 AN

Tulokset ennen leikkausta Kuviossa on kuvattuna 15 D-profiilien keskiarvot verrattuna ikävakioidun väestön keskiarvoihin Keskim.

Tulokset ennen leikkausta Kuviossa on kuvattuna 15 D-profiilien keskiarvot verrattuna ikävakioidun väestön keskiarvoihin Keskim. 15 D-lukema Väestö 0. 901 Pot. preop 0. 839 24. 9. 2021 AN

Tulokset leikkauksen jälkeen § Ikävakioidun normaaliväestön keskimääräinen 15 Dlukema on 0. 901 ja leikkauksen

Tulokset leikkauksen jälkeen § Ikävakioidun normaaliväestön keskimääräinen 15 Dlukema on 0. 901 ja leikkauksen jälkeen tähän tutkimukseen osallistuneiden keskimääräinen 15 Dlukema on 0. 877 § Ero ei ole tilastollisesti merkitsevä vaan oireellinen (p=0. 079) § Merkitsevä ero on tavanomaisten toimintojen (0. 005**) dimensiolla 24. 9. 2021 AN

Tulokset leikkauksen jälkeen Kuviossa on kuvattuna 15 D-profiilien keskiarvot verrattuna ikävakioidun väestön keskiarvoihin. Väestöarvot

Tulokset leikkauksen jälkeen Kuviossa on kuvattuna 15 D-profiilien keskiarvot verrattuna ikävakioidun väestön keskiarvoihin. Väestöarvot kuviossa ovat samat kuin kuviossa vuodelta 2011. (Koskinen ym. 2012. ) 24. 9. 2021 AN

Kaikki 15 D profiilit Keskim. 15 D-lukema Väestö 0. 901 Potilaat preop 0. 839

Kaikki 15 D profiilit Keskim. 15 D-lukema Väestö 0. 901 Potilaat preop 0. 839 Potilaat postop 0. 877 24. 9. 2021 AN

Johtopäätökset § Tutkimus osoitti, että polven tekonivelleikkaukseen odottavien potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu on tilastollisesti

Johtopäätökset § Tutkimus osoitti, että polven tekonivelleikkaukseen odottavien potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu on tilastollisesti erittäin merkitsevästi huonompi kuin kaltaistetun normaaliväestön § Polven tekonivelleikkauksen jälkeen potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu oli lähes yhtä korkea kuin kaltaistetun normaaliväestön § Tämän tutkimuksen tulosten valossa polven tekonivelleikkaus parantaa potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua tilastollisesti erittäin merkitsevästi 24. 9. 2021 AN

Fysioterapian käsitteitä § Fysioterapian ydinkäsitteet ovat ihminen, terveys, liike, liikkuminen ja toimintakyky § Fysioterapiaprosessin

Fysioterapian käsitteitä § Fysioterapian ydinkäsitteet ovat ihminen, terveys, liike, liikkuminen ja toimintakyky § Fysioterapiaprosessin keskeiset osiot ovat arviointi, fysioterapiatilanteissa käytetyt menetelmät eli fysioterapiakäytännöt, sekä niiden vaikuttavuuden ja merkityksellisyyden määritteleminen (Suomen fysioterapeuttien www-sivut. ) 24. 9. 2021 AN

Fysioterapian kehittämiskohteet § Fysioterapian ydin määrittyy arvioitaessa ihmisen liikettä ja liikkumiskykyä suhteessa hänen terveyteensä

Fysioterapian kehittämiskohteet § Fysioterapian ydin määrittyy arvioitaessa ihmisen liikettä ja liikkumiskykyä suhteessa hänen terveyteensä ja toimintakykyynsä § Fysioterapeutit ovat asiantuntijoita arvioimaan ihmisen liikettä ja liikkumiskykyä (Suomen fysioterapeuttien www-sivut 2014. ) § Kehittämiskohteiden valinnassa huomioitiin fysioterapian ydinalueet ja polviproteesipotilaan hoitoketjun fysioterapian kehittämiskohteet valittiin niistä terveyteen liittyvän elämänlaadun ulottuvuuksista, jotka olivat polven tekonivelleikkauksen jälkeen tutkimukseen osallistujilla heikentyneet tai niissä ei ollut tapahtunut positiivista muutosta § Fysioterapian kehittämiskohteiksi nousi ohjaaminen ja harjoittelu seuraavilla ulottuvuuksilla; liikkuminen, tavanomaiset toiminnot, vaivat ja oireet sekä hengittäminen 24. 9. 2021 AN

Jatkotutkimushaasteet § Polven tekonivelleikkauspotilaiden kokemuksien syvempi ymmärtäminen laadullisten menetelmien avulla (haastattelu) § Hoitoon osallistuvien

Jatkotutkimushaasteet § Polven tekonivelleikkauspotilaiden kokemuksien syvempi ymmärtäminen laadullisten menetelmien avulla (haastattelu) § Hoitoon osallistuvien (kirurgit, sairaanhoitajat, fysioterapeutit) näkemyksien ja kokemuksien kvalitatiivinen tutkimus antaisi lisätietoa polven tekonivelleikkauspotilaiden hoitoprosessista ja sen kehittämisestä 24. 9. 2021 AN

Kiitos ja Hyvää kevättä! arja. nummelin@satshp. fi

Kiitos ja Hyvää kevättä! arja. nummelin@satshp. fi