Nuorten MT kuntoutus ASKEL kurssin toimivat mallit Leena

Nuorten MT –kuntoutus ASKEL –kurssin toimivat mallit Leena Tarkiainen, Psykologi, psykodraamaohjaaja, työnohjaaja, psykoterapeutti Kuntoutussäätiö 26. 10. 2016

• Kuntoutussäätiön järjestämät ASKEL-kurssit ovat Kelan kustantamia kuntoutuskursseja mielenterveyden häiriöitä sairastaville nuorille. • ASKEL-kurssit kohdennetaan – 16– 22 ja 23– 30 -vuotiaille • Ne on tarkoitettu pääkaupunkiseudulla asuville opiskelijoille, työttömille, työelämässä oleville tai töihin palaaville nuorille, joilla on diagnosoitu lievä tai keskivaikea masennus, ahdistus tai paniikkihäiriö tai sosiaalisten tilanteiden pelko. | ©Kuntoutussäätiö 2015

Kurssin tavoitteet • • • Tukea masennuksesta, paniikkihäiriöstä tai ahdistuneisuudesta toipumista ja auttaa ehkäisemään sairauden uusiutumista. Parantaa tai ylläpitää nuoren fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista opiskelu-, työ- tai toimintakykyä. Näiden lisäksi kurssilla on seuraavia tavoitteita: – – – itsetuntemuksen ja -arvostuksen vahvistaminen persoonallisuuden ja identiteetin kehittymisen tukeminen omien arvojen ja valintojen pohtiminen ja syventäminen sosiaalisten valmiuksien vahvistaminen ja lisääminen sekä hyvinvoinnin ja liikunnallisen aktiivisuuden lisääminen. | ©Kuntoutussäätiö 2015

ASKEL-kurssille hakeminen • Kuntoutukseen haetaan toimittamalla Kelaan • lääkärin B-lausunto sekä • kuntoutushakemus KU 132 • B-lausunnon nuori saa häntä hoitavalta lääkäriltä, terveyskeskuksen omalääkäriltä tai opiskelijaterveydenhuollon lääkäriltä. • Kela tekee päätöksen kuntoutuksen myöntämisestä. • Kurssi on nuorelle maksuton. | ©Kuntoutussäätiö 2015

ASKEL-kuntoutuskurssin toteutus • ASKEL-kuntoutuskurssit ovat yksilöllisten ja ryhmämuotoisten käyntikertojen yhdistelmä. Kurssiin kuuluu: - 4 yksilöllistä ja - 16 ryhmämuotoista käyntikertaa • Kurssit järjestetään kolmessa jaksossa 1) Alkujakso: 2 yksilöllistä käyntikertaa yht. 4 h (psykologi, psykiatri ja omaohjaaja) 2) Keskijakso: 15 ryhmämuotoista käyntikertaa 3) Päätösjakso: 2 yksilöllistä käyntikertaa ja 1 ryhmämuotoinen seurantakäyntikerta. • ASKEL-kuntoutuskurssi kestää n. 8 kuukautta, 3 tunnin ryhmätapaamiset viikottain aamu- tai iltapäivällä ja kurssin aikana on mahdollista käydä töissä tai opiskella. | ©Kuntoutussäätiö 2015

Kurssien järjestämisestä vastaa moniammatillinen työryhmä • Moniammatillinen tiimi – psykologi, psykoterapeutti Leena Tarkiainen – psykiatrinen sairaanhoitaja Erja Karhinen – psykiatri Veli-Matti Saari Erityistyöntekijät - sosionomi Taina Jaakkola – ravitsemusterapeutti Jarmo Sallinen – erityisopettaja Nina Vuorio | ©Kuntoutussäätiö 2015

Kurssin teemoja: Esimerkkejä Kurssijaksojen 1) Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta väliajoilla 2) Sosiaalinen aktivointi ja neuvonta Välitehtävien 3) Työelämässä tai opiskelussa selviytyminen 4) Tietoja ja ohjausta terveyteen liittyvistä asioistatekeminen ja kuntoutuspäivä 5) Arjessa selviytyminen Kirjan kirjoitta 6) Fyysinen aktivointi ja ohjaus minen 7) Ravitsemusneuvonta Aloitusjakso 2 yksilöllistä käyntikertaa - 1) Psykiatrin ja psykologin tapaaminen - 2) Omaohjaajan tapaaminen -Kuntoutujan kokonaistilanteen arviointi ja tavoitteiden määrittely (GAS) Alkuvaihe Hoitava taho Lääkärin B-lausunto Kelan Kuntoutuslomakkeen KU 132 täyttäminen ja lähettäminen Kela Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäätös Kutsukirje ja ennakkokysely osallistujalle 3 ryhmämuotoista käyntikertaa -Kurssisuunnitelma henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti ja välitavoitteiden asettaminen -Ryhmän tavoitteiden määrittely -Loppukeskustelu: tilannearvio, mahdolliset muutostarpeet ja ohjeet seuraavalle jaksolle Keskijakso 12 ryhmämuotoista käyntikertaa -Väliajalla tapahtuneen kuntoutuksen ja välitavoitteiden toteutumisen arviointi -Kurssisuunnitelman tarkentaminen -Ryhmämuotoinen loppukeskustelu: tilannearvio, mahdolliset muutostarpeet ja jatkotoimenpiteet ASKEL-prosessin kuvaus | ©Kuntoutussäätiö 2015 Päätösjakso 2 yksilöllistä käyntikertaa - 1) Psykiatrin ja psykologin tapaaminen - 2) Omaohjaajan tapaaminen -Kuntoutumisen etenemisen ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi (GAS) -Kuntoutujan kokonaistilanteen arviointi ja arjessa selviytyminen -tarvittavien jatkotoimenpiteiden ja tavoitteiden asettaminen n. 2 -3 kk tauko 1 ryhmämuotoinen seurantakäyntikerta -Loppukeskustelu: kurssin arviointi, kirjallisten ohjeiden saamisen, tukiverkoston ja kuntoutumisprosessin jatkumisen varmistaminen

ASKEL-kurssin toteutus • • • Kurssin ohjelmaan kuuluu yksilöllisiä haastatteluja ja tapaamisia ja ohjelmaa täydennetään yksilöohjauksella tarpeen mukaan. Suurin osa kurssin toiminnasta tapahtuu vertaisryhmässä. Tavoitteisiin pyritään käytännön harjoitteiden, vuorovaikutusta edistävien keskustelujen ja tekemisen avulla. Osallistujalta kysytään mielipidettä kuntoutuksesta väli- ja päätöspalautteella. Ryhmän tuella kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn sekä hallinnantunteen ja muutosprosessin vahvistamiseen. Kurssiin kuuluu myös verkostotyötä kuntoutujien ja omaisten/läheisten sekä terveydenhuollon ja tarvittaessa muiden tahojen kanssa. | ©Kuntoutussäätiö 2015

Vuoden 2016 ASKEL-kuntoutuskurssit 16– 22 -vuotiaat: – Kurssinumero 59153 ryhmäjakso alkaa 25. 11. , ryhmä kokoontuu torstaisin klo 12. 30 -16 23– 30 -vuotiaat: – Kurssinumero 59181 yksilötapaamiset 21. 11. alkaen. Keskiviikkoisin klo 12. 30 -16 kokoontuva ryhmä aloittaa 4. 1. 2017 | ©Kuntoutussäätiö 2015

ASKEL-kurssin toteutus menetelmät I • Psykoedukatiiviset osiot ryhmätöinä ja välityöskentelyn tehtäväinä. Yhteisoppimista painottaen. • Erilaisia luovuuteen aktivoivia ja ryhmäprosessia tukevia toiminnallisia menetelmiä, jotka mahdollistavat iloa ja mielihyvää tuottavien kokemusten syntymisen • Ratkaisu- ja voimavarakeskeistä lähestymistapa • Interpersoonallinen (ITP) viitekehys • Kognitiivisiin menetelmiin ja taide- ja musiikkiterapiaan perustuvaa työskentelyä • Mielikuvatyöskentelyä • Kehotyöskentelyä (rentoutus-, hengitys- ja kehontuntemusharjoitukset) Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 10

ASKEL-kurssin toteutus menetelmät II • Verkostotyön tavoitteena on hyvä kuntoutus- ja hoitoketju sekä • kuntoutuksen yhdistyminen kotipaikkakunnalla ja opiskelijaterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa ja/tai terveydenhuollossa tapahtuviin toimenpiteisiin. Kuntoutujan luvalla voidaan olla kurssin aikana yksilöllisen tarpeen mukaan yhteydessä esimerkiksi opiskelijaterveydenhuoltoon, työterveyshuoltoon tai muuhun hoitotahoon. Kuntoutuja selvittää työryhmän tuella kotipaikkakuntansa yhteistyöverkoston, joka edistää ja tukee hänen kuntoutumistaan. Kuntoutujien kanssa varmistetaan, että kotipaikkakunnalla ja terveydenhuollossa on riittävä kuntoutujien yksilöllisen tarpeen mukainen verkosto kurssin aikana ja sen jälkeen. Vahvistetaan hoitoon sitoutumista kts. Petri Arvilommin eilinen esitys. • Kannustajat aktiivisesti mukaan myös tapaamisiin varsinkin loppuvaiheessa Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 11

Miksi uhka työkyvylle? • Tavallisissa mielenterveyshäiriöissä kielteiset ajatusmallit ja välttämiskäyttäytyminen vaikeuttavat osa-työkykyisenäkään jatkamista kts. Katinka Tuiskun eilinen luentoesitelmä. • Kuntoutus on aivojen fysioterapiaa. Vahvistetaan otsalohkon funtioiden toimintaa niin, ettei jäisi vallan mantelitumakkeen varaan ärsykkeiden ohjaamaksi kts. Heini Ahvenisen eilinen esitys. Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 12

Seuraavissa grafiikoissa kurssit 1 -13 Vuosilta 2013 – 2016 n=123 2016 alkaneet eivät mukana ko. tilastoinnissa

• Keväällä 2014 suuri keskeyttämisprosentti haasteena Askel-kurssin keskeytykset % (n=123) Keskeyttäneitä (yht. 24) 19. 5 Ryhmät 6 -13 (73) 12. 5 Ryhmät 1 -5 (50) 28 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 90 100 Sivu 14

Tärkeiksi koetut aiheet talousasiat ammatillinen ja opisk. ohjaus ravitsemus uni ja vrk-rytmi liikunta rentoutusharjoitukset masennuksen lievitt. toivottu tulevaisuus vertaistuki sosiaalinen atomi ihmissuhteet/ haastavat vv onnistuminen sosiaal. altistaminen pelkojen hallinnassa stressin tunnistaminen ja hallinta ahdistuksen hallinta riittävän hyvään tyytyminen jämäkkyys omien voimavarojen kehittäminen omien tarpeiden tunnistaminen motivaatio itsetunto elämänarvot 0. 0 10. 0 20. 0 30. 0 40. 0 50. 0 60. 0 Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 70. 0 80. 0 90. 0 100. 0 Sivu 15

Tärkeäksi koetut aiheet yli puolella vastaajista • Itsetunto • Ahdistuksen hallinta • Stressin tunnistaminen ja hallinta • Vertaistuki • Rentoutustekniikan opettelu Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 16

Arvioitu henkilökohtainen hyöty kurssin sisällöstä hyvinvointi arjessa selviytyminen vuorovaikutus rentoutusmenetelmät ahdistuksenhallinta keinoja olon helpott. sairaus 0. 0 10. 0 20. 0 täysin samaa mieltä 30. 0 40. 0 jokseenkin samaa mieltä 50. 0 60. 0 jokseenkin eri mieltä 70. 0 80. 0 90. 0 100. 0 täysin eri mieltä Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 17

Arvioitu henkilökohtainen hyöty kurssin sisällöstä • Keinoja olon helpottamiseen (täysin samaa mieltä 43, 9%, jokseenkin samaa mieltä 56, 1%) • Rentoutusmenetelmät (täysin samaa mieltä 56%, jokseenkin samaa mieltä 38, 6%) • Hyvinvointi (täysin samaa mieltä 36, 8%, jokseenkin samaa mieltä 57, 9%) • Vuorovaikutus (täysin samaa mieltä 38, 6%, jokseenkin samaa mieltä 47, 4%) Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 18

Arvioitu oman toimintakyvyn paraneminen kehontuntemus liikunta-aktiivisuus sosiaalisuus itsearvostus itsetuntemus psyykk. toimintakyky päivärytmi toiveikkuus mieliala 0. 0 10. 0 20. 0 täysin samaa mieltä 30. 0 40. 0 jokseenkin samaa mieltä 50. 0 60. 0 jokseenkin eri mieltä 70. 0 täysin eri mieltä 80. 0 90. 0 100. 0

Arvioitu oman toimintakyvyn parantaminen • Mieliala (täysin samaa mieltä 29, 6%, jokseenkin samaa mieltä 49, 6 %) • Itsetuntemus (täysin samaa mieltä 22, 2%, jokseenkin samaa mieltä 66, 7%) • Toiveikkuus (täysin samaa mieltä 25, 9%, jokseenkin samaa mieltä 51, 9%) Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 20

Toimivaksi osoittautunutta

VERTAISTUEN MAHDOLLISTAVA RYHMÄDYNAMIIKKA • Lähtökohtaisesti enemmän sosiometrisesti ryhmän laitamille asettumaan tottuneita ihmisiä kuin ryhmissä keskimäärin • Ryhmään dyadin kautta • Kontaktiääntelyn auttaminen • Rytmisesti vaihteleva työskentely vähentää ahdistusta • Toiminnalliset harjoitukset ryhmäytymisen apuna ( mm. janat, koordinaatistot, kartat, tyhjä tuoli, haastavien vuorovaikutustilanteiden dramatisoinnit) • Sparrausparit Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 22

TAVOITTEELLISUUS • • Millaiseen muutokseen kuntoutuja on itse valmis EDISTYSASKELTEN SEURANTA GAS, SMART -PERIAATTEELLA ONNISTUMISPÄIVÄKIRJA OSALLISTAVA VÄLIPALAUTE SPIRAALI -LAUTAPELI SPARRAUSPARIT Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 23

KÄYTÄNNÖN KEINOJA AHDISTUKSEN HALLINTAAN • Henkireikätilat • Toivotun tulevaisuuden tarinoihin liittyvät symbolit • Tulevaisuus- ja sadepäiväkirjeet • Sovelletun rentoutustekniikan oppiminen – Progressiivinen-, lyhytrentoutus, vihjerentoutus ja pikarentoutus Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 24

KURSSIKOKEMUS ASIAKASNÄKÖKULMAA

Tulotilanteeni Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 26

Ryhmänä omaan tavoitteeseen keskittyen Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 27

Onni alkaa lämpimistä jaloista Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 28

Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 29

Toivottu tulevaisuus: ”Hankalia tilanteita tulee, mutta minulla on välineitä niiden ratkomiseen” Esityksen nimi| 01 December 2020| ©Kuntoutussäätiö 2015 Sivu 30