Partitiivin kytt Salolammen kielikylpyleirill Leena Maria Heikkola Suomen

Partitiivin käyttö Salolammen kielikylpyleirillä Leena Maria Heikkola Suomen kielen laitos, Åbo Akademi Suomi toisena kielenä ja monikielisyys 1. -2. 2. 2008 Jyväskylä lheikkol@abo. fi 1

Partitiivin käyttö Salolammella Oma kokemus Salolammelta. Pilottitutkimuksen tavoitteena oli selvittää esiintyykö Salolammella puheessa paljon viljelty partitiivimuoto väärin käytettynä kirjoitetussa kielessä. lheikkol@abo. fi 2

Sisällys Concordia Language Villages (CLV) Salolampi CLV: n ja Salolammen opetusmetodit Partitiivi Salolammella Pilottitutkimus Analyysi Tuloksia Jatkossa lheikkol@abo. fi 3

Concordia Language Villages 1961 vuodesta toiminut Concordia Language Villages (CLV) toimii Concordia Collegen alaisena. Suurin osa kielikylistä toimii Bemidjin kaupungissa pohjois. Minnesotassa. (http: //clvweb. cord. edu/prweb/) lheikkol@abo. fi 4

Concordia Language Villages Kielikylissä opetetaan viittätoista eri kieltä: suomea, norjaa, tanskaa, kiinaa, koreaa, arabiaa, venäjää, englantia, espanjaa, italiaa, portugalia, ranskaa, saksaa, japania ja ruotsia. “The mission of Concordia Language Villages is to prepare young people for responsible citizenship in our global community. ” (http: //clvweb. cord. edu/prweb/) lheikkol@abo. fi 5

Concordia Language Villages Leireille osallistuu vuosittain noin 9500 nuorta ja 500 aikuista. CLV: n leireillä työskentelee noin 1200 kesätyöntekijää vuosittain. Henkilökunta koostuu kohdekieltä puhuvista amerikkalaisista ja äidinkielisistä. (http: //clvweb. cord. edu/prweb/) lheikkol@abo. fi 6

Salolampi Pääpaino on kesällä järjestettävissä 7 -18 -vuotiaiden leireissä. Viikon ja kahden viikon leireillä voi aloittaa tutustumisen suomen kieleen ja kulttuuriin. Lukioikäiset voivat osallistua neljän viikon tehokurssille, jolla he saavat korvattua vuoden kieliopinnot omassa koulussaan. lheikkol@abo. fi 7

Salolampi Pääopetusmenetelmä kielikylpy ja TPR (Total Physical Response). Kohdekielen lisäksi leiriläiset tutustutetaan suomalaiseen kulttuuriin, historiaan, ruokaan, käsitöihin ja urheilulajeihin. Salolampi on suunnattu amerikansuomalaisille, mutta myös muut suomen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneet ovat tervetulleita. lheikkol@abo. fi 8

Kielikylpy (Total Immersion) Kielikylpy sai alkunsa 1960 -luvulla, kun Kanadassa astui voimaan säännös virallisista kielistä (Day & Shapson 1996). Ranskan kielen merkityksen kasvaessa huomattiin puutteita vieraan kielen opetuksessa. Puutteet johtivat uudistukseen, jonka tuloksena syntyi kielikylpymenetelmä. lheikkol@abo. fi 9

Kielikylpy tarkoitettiin alun perin enemmistökielisille lapsille, mutta esim. USA: ssa kielikylpykouluja myös vähemmistökielisille. (Grosjean 1982). Kielikylvyn lähtökohtana on funktionaalisen kaksikielisyyden tavoittaminen, mikä saavutetaan kieltä käyttämällä (Day & Shapson 1996). lheikkol@abo. fi 10

TPR = Total Physical Response Psykologi James Asherin (1981) 1960 -luvulla USA: ssa kehittämä menetelmä. Perustuu ihmisen luonnolliseen kykyyn oppia kieltä ja lapsen kielenoppimistapoihin. lheikkol@abo. fi 11

TPR Asherin mukaan lapsen kielenoppimisessa on kolme tärkeää elementtiä: 1) Lapsi ymmärtää ennen kuin puhuu, 2) ymmärtäminen toiminnan kautta, ja 3) lasta ei tule pakottaa puhumaan, vaan hän alkaa puhua, kun kielen rakenteet ovat tarpeeksi järjestyneet. lheikkol@abo. fi 12

TPR TPR: n lähtökohtana kielen oppiminen tekojen kautta. Asherin mukaan lapsi voi imperatiivia käyttämällä oppia suurimman osan kohdekielen rakenteista ja satoja leksikaalisia rakenteita. Voidaan toteuttaa esim. leikissä, jossa opettaja sanoo kohdekielellä käskyn, jonka oppilas toteuttaa. Kun oppilas on oppinut käskyn, hän voi alkaa käyttää käskyä. (www. tpr-world. com) lheikkol@abo. fi 13

Partitiivi Salolammella Kieltä opetetaan käytön kautta. Lapset käyttävät suomea aktiivisimmin ruokailun aikana. Ruokien nimet opetetaan partitiivissa, esimerkiksi: ”Leipää. ” Koska kielioppia opetetaan yleensä vasta lukioikäisten tehokurssilla, nuoremmat leiriläiset oppivat käyttämään puheessaan partitiivia nominatiivin sijasta, esimerkiksi: ”Leipää on hyvää. ” lheikkol@abo. fi 14

Pilottitutkimuksen tavoite ja hypoteesi Tavoite: Esiintyykö Salolammella puheessa paljon käytetty partitiivimuoto väärin käytettynä kirjoitetussa kielessä. Hypoteesi: Koehenkilöt käyttävät partitiivia virheellisesti. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää Salolammen opetusmenetelmiä muokattaessa. lheikkol@abo. fi 15

Pilottitutkimuksen aineisto ja koehenkilöt Koehenkilöt: viisi Salolammen tehokurssilla opiskellutta lukioikäistä oppilasta. Tutkimus tehty 2000 -luvun alkupuolella, puoli vuotta kielileirin jälkeen. Aineisto: Koehenkilöiden kirjoittamat lyhyet (n. 100 sanan) kirjoitelmat, yksi kultakin koehenkilöltä. Koehenkilöt saivat käyttää sanakirjaa apunaan. Taustatiedot: Kyselylomake suomen kielen opiskelusta ja käytöstä Salolammen ulkopuolella. lheikkol@abo. fi 16

Pilottitutkimuksen metodit Kontrastiivinen analyysi (Corder 1976; 1985). Virheanalyysi (Lähdemäki 1995). lheikkol@abo. fi 17

Analyysi Koehenkilöt eivät käytä suomea arkielämässään. Koehenkilöt ovat opiskelleet suomea Salolammella 9 - 14 viikkoa eli keskimäärin kuudella kesäleirillä. Kaikki koehenkilöt ovat opiskelleet suomea tehokurssilla ”perinteisin” menetelmin, mikä on saattanut vaikuttaa heidän partitiivin käyttöön. Lisäksi puolen vuoden tauko suomen opiskelusta on voinut lisätä nominatiivimuotojen käyttöä kirjoitelmissa. Myös sanakirjan käyttö on todennäköisesti lisännyt nominatiivin käyttöä. lheikkol@abo. fi 18

Analyysi Luokittelu Lähdemäen (1995) mukaan. Partitiivivirheitä esiintyy kahdenlaisia: a) partitiivi puuttuu tai b) sitä on käytetty väärin. Käsittelen subjektin, objektin ja predikaation partitiivivirheitä sekä määränilmauksiin ja rektioon liittyvät partitiivivirheet. lheikkol@abo. fi 19

Analyysi Partitiivivirheitä yhteensä 20 kpl. I 1 6 kpl I 2 5 kpl I 3 5 kpl I 4 4 kpl ja I 5 0 kpl. lheikkol@abo. fi 20

Analyysi - Partitiivisubjekti Vain kahdella koehenkilöllä (I 3 ja I 4). I 3: Väärin muodostettu partitiivisubjekti nominatiivisubjektin sijasta: ”. . ja käärmiä. . he ovat kivat. ” I 4: Nominatiivisubjekti partitiivisubjektin sijasta kieltolauseessa: ”Minulla ei ole kissa vai koira. ” lheikkol@abo. fi 21

Analyysi - Partitiiviobjektia käyttänyt väärin vain I 3. Yksikön partiitivia käytetty monikon partitiivin sijasta: ”Koirat syövät kirjaa, . . . ” lheikkol@abo. fi 22

Analyysi - Partitiivipredikaatti Partitiivipredikaateissa esiintyy rektioiden ohella eniten virheitä (6/20) ja niitä esiintyy koehenkilöillä I 1 (3 kpl), I 3 (2 kpl) ja I 4 (1 kpl). Esimerkkejä: I 1: ”Niin hauska on. ” I 3: ”Kissat ovat salaperäinen. ” I 4: ”. . . muta minä ja minun sisari ja veli on tosi peini. ” lheikkol@abo. fi 23

Analyysi - Määränilmaukset Määränilmauksissa virheet (4/20) liittyvät lukusanaan. I 2: lla virheitä esiintyy kolme: ”Tuolla on kuusi ihmiset perheenissa. ” ”Minulla on kaksi siskot. ” ”Meillä on. . . kuusi kissat, kaksi hevoset, . . . ” I 4: lla virheitä esiintyy yksi: ”Minun sisari ole kaksi lapset. ” lheikkol@abo. fi 24

Analyysi - Rektiot Partitiivivirheitä esiintyy yhtä runsaasti kuin partitiivipredikaateissa (6/20). Virheitä esiintyy kaikilla muilla paitsi koehenkilö I 5: llä, jolla partitiivivirheitä ei esiinny lainkaan. I 1: ”Me menimme Suomia, Venäjää, Englantia, ja Amsterdama. ” I 2: ”Me asumme lähellä Susi Järvi Minnesota. ” I 3: ”Hän pitää toimivaa. ” I 4: ”Minä rakaastan minun perhee. ” lheikkol@abo. fi 25

Tuloksia Syntaktiset virheet muodostivat suurimman virheryhmän (52, 6%). Näistä 13% partitiivivirheitä, joita esiintyy 4 -6 koehenkilöillä I 1 -I 4. Koehenkilöllä I 5 partitiivivirheitä ei esiinny lainkaan. lheikkol@abo. fi 26

Tuloksia Vastoin oletusta, vain neljännes partitiivivirheistä olivat sellaisia, joissa partitiivia oli käytetty väärässä yhteydessä: I 3: “. . ja käärmiä. . he ovat kivat. ” Partitiivin sijasta oli sitä vastoin monesti käytetty nominatiivia, mistä voi päätellä, että koehenkilöt ovat käyttäneet sanakirjamuotoja taivuttamatta niitä lainkaan: I 4: “Minulla ei ole kissa vai koira. ” lheikkol@abo. fi 27

Pohdintaa Partitiivin runsas käyttö ei ole aiheuttanut oletettuja virheellisiä kielimuotoja leiriläisten kirjalliseen suomen kieleen vapaassa kirjoituksessa. Tutkimustulos osoittaa, että partitiivin ylikäyttö leirillä ei ole ainakaan pysyvästi haitannut kielen oppijoiden suomen kieltä. lheikkol@abo. fi 28

Pohdintaa Tulosten vahvistamiseksi tulisi tutkia useamman leiriläisen kielenkäyttöä, jotta voidaan vertailla eri-ikäisten oppilaiden partitiivin käyttöä. Olisi myös hyvä vertailla partitiivin käyttöä Salolammen metodilla opiskelleiden ja perinteisen kielenopetuksen menetelmillä, esimerkiksi kieliopin opetusta korostavalla menetelmällä, opiskelleiden kielenoppijoiden välillä. lheikkol@abo. fi 29

Jatkossa Tutkimusta voisi laajentaa myös puhuttuun kieleen, jolloin voitaisiin vertailla partitiivin käytön eroja puheessa ja kirjoituksessa. Tutkimusta olisi kiinnostavaa syventää selvittämällä, millä tavalla virheellisesti opittu partitiivin käyttö korjaantuu kielenoppijoiden suomen kielessä. Tähän tarvitaan aineistoa sekä oppimisen alkuvaiheen että edistyneemmän vaiheen spontaanista kielenkäytöstä. Olisi kiinnostavaa tutkia myös, onko Salolammen menetelmin opetetuilla koehenkilöillä eroa käskyjen ja muuntyyppisten ilmausten (esim. narratiivisten) muodollisessa hallinnassa. lheikkol@abo. fi 30

Lähteet Asher, James (1981). Learning another language through actions. The complete teacher's guide. San Jose, CA: Sky Oaks Productions. Corder, S. Pit (1976). Miten kielitiedettä sovelletaan. Pieksämäki: SKS. Corder, S. Pit (1985). Error analysis and interlanguage. Hong Kong: Oxford University Press. Day, Elaine M. & Shapson, Stan M. (1996). Studies in immersion education. Clevedon: Multilingual Matters. Grosjean, Francois (1982). Life with two languages. An introduction to bilingualism. Cambridge, MA: Harvard University Press. Lähdemäki, Eeva (1995). Mikä meni pieleen? Ruotsinkielisten virheet suomen ainekirjoituksessa. Turku: Åbo Akademis Tryckeri. Internet-lähteet: http: //clvweb. cord. edu/prweb/ (23. 01. 2008) www. tpr-world. com (08. 03. 2004) lheikkol@abo. fi 31

Ja kuten Salolammella sanottaisiin: Key-toes! Kommentteja ja kysymyksiä osoitteeseen: lheikkol@abo. fi 32