Kielelliset hirit MStaudissa FM Leena Maria Heikkola Suomen

Kielelliset häiriöt MStaudissa FM Leena Maria Heikkola Suomen laitos, Åbo Akademi Kielitieteen päivät XXXIII

Kielelliset häiriöt MS-taudissa Lyhyesti multippeliskleroosista (MS-tauti) Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Koehenkilöt ja menetelmät Tutkimusetiikka Lingvistinen viitekehys Mitä tapahtuu nyt? Miksi tämä tutkimus on tärkeää? Lähteet

Multippeliskleroosi l. MS-tauti ”MS-tauti eli pesäkekovettumatauti on pitkäaikainen keskushermoston sairaus, jossa aivojen ja selkäytimen valkeaan aineeseen syntyy rappeuma-alueita. ” (Tohtorin lääkärikirja) Suomessa yleisin nuorten invalidisoiva keskushermoston sairaus Suomessa tautia sairastaa n. 7 000 henkilöä Kaksi kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä Keskimääräinen sairastumisikä 30 vuotta Oireet ilmaantuvat 15 -50 vuoden iässä Etiologia tuntematon, mutta sairastumiseen voivat vaikuttaa: - lapsuudessa sairastetut virusinfektiot - perintötekijät - myeliinin poikkeava rakenne (Wikström 2002)

Plakit eli pesäkkeet Oireet aiheutuvat demyelinisaatiosta pesäkkeissä eli plakeissa aivojen, näköhermon ja selkäytimen alueella Oireet määräytyvät plakkien sijainnin, koon ja iän mukaan Plakit sijaitsevat eri puolilla keskushermoston valkeaa ainetta, joten oireet ovat monimuotoisia

Magneettikuvia

Hermosolu ja myeliinitupin ympäröimä aksoni

MS-taudin yleisimmät oireet Ms-taudin yleisimpiä oireita: Näön epätarkkuus toisessa tai molemmissa silmissä katkokävely ryhdyntävapina erilaiset tunto- ja tasapainohäiriöt virtsarakon ja suolen toiminnassa impotenssi kaksoiskuvat huimaus ja pahoinvointi puhehäiriö, yleensä dysartria taipumus fatiikkiin (Wikström 2002, 1214– 1215) lihasten voimattumuus raajojen puutuminen lihasjäykkyys (Tohtorin lääkärikirja) Epätavallisempia oireita mm. : kognitiiviset häiriöt (Wikström 2002, 1214– 1215)

MS-taudin diagnoosi ja tyypit Diagnoosi tehdään potilaan oireiden kuvauksen ja neurologin kliinisen tutkimuksen perusteella, apuna magneettikuvaus eli MRI MS-taudille tyypillistä aalloittainen eteneminen Luhtasaari (2004, 26) jakaa MS-taudin neljään päätyyppiin: 1) 2) 3) 4) relapsoiva-remittoiva sekundaarisesti progressoiva primaarisesti progressoiva hyvänlaatuinen MS

MS-taudin tyypit

MS-taudin hoito MS-tautia ei voida parantaa Oireita voidaan lievittää -lääkehoidolla -liikuntaterapialla

Tutkimuksen tausta MS-tutkimuksessa keskitytty taudin fysiologisiin häiriöihin Kognitiiviset ja varsinkin kielelliset häiriöt ovat jääneet vähälle huomiolle Murdoch ja Lethlean (2000, 115)”. . . there exists a need for more specific assessment of high-level language abilities in the MS population using tests specifically developed for that purpose so as to describe fully the proposed language disorder. ”

Kielelliset häiriöt MS-taudissa MS-tautia sairastavilla ongelmia seuraavilla kielen alueilla (Murdoch & Lethlean 2000) : Sana- ja lausetoisto Sanasujuvuus (word fluency) Nimeäminen Lauserakenne Häiriöt sanasujuvuudessa ja nimeämisessä voivat johtua ongelmista semanttisessa kompetenssissa

Ongelmia MS-tutkimuksessa MS-potilaiden kielellisten häiriöiden tutkimusta voi vaikeuttaa: motorinen puhehäiriö dysartria muistiongelmat koehenkilöryhmien heterogeenisuus (eri MS-tyypit, eri vaihe taudin kulussa, erilaiset plakinmuodostumiset, ikä, koulutus, älykkyys)

Tutkimusetiikka (Kieli)tieteellinen tutkimusetiikka Potilassuojalaki Åbo Akademin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin eettisten neuvostojen puoltavat lausunnot

Tutkimuksen tarkoitus Spontaanipuheessa esiintyvien kielellisten häiriöiden kartoitus Erityispaino syntaktisissa ja semanttisissa häiriöissä Esitetään kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksia

Tutkimuksen koehenkilöt 20 MS-potilasta Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Kontrolliryhmänä 20 henkilöä, joiden sosio -ekonomiset muuttujat vastaavat koehenkilöiden muuttujia Potilaita haastatellaan kuvasarjan tai vastaavan virikkeen avulla

Tutkimusmenetelmät Haastattelut nauhoitetaan Aineistoa verrataan muissa neurologisissa sairauksissa (esim. Alzheimer, Parkinsonin tauti) esiintyviin kielellisiin häiriöihin MRI-kuvat, analysoidaan radiologin avulla kieli-, muisti- ja tarkaavaisuuskokeet siltä osin kuin kokeet vastaavat australialaisessa MStutkimuksessa käytettyjä kokeita (Murdoch & Lethlean 2000)

Lingvistinen viitekehys Konseptuaalinen semantiikka (ks. mm. Jackendoff 1983, 1990, 1997; Nikanne 1990, 1995, 2002) Kognitiivisesti orientoitunut Formaali analyysi Kuvailee syntaksin ja semantiikan välisiä suhteita

Mitä tapahtuu nyt? Eettiset neuvostot puoltavat tutkimusta Tutkimuksen suunnittelu Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtajan kanssa Haastattelun virikkeen suunnittelu Haastattelut Syventyminen neuro- ja kognitiivista psykologiaa sekä konseptuaalista semantiikkaa koskevaan kirjallisuuteen

Miksi tämä tutkimus on tärkeä? Aikaisempi keskittyminen fyysisiin häiriöihin Vain vähän kirjallisuutta kognitiivisista häiriöistä eikä juurikaan kielellisistä häiriöistä Kielellisten häiriöiden ymmärtämiseksi tarvitaan yleinen kielitieteellinen kartoitus Mahdollisia kielellisiä kuntoutusmahdollisuuksia Asenteiden muutos MS-tautia kohtaan ja taudin parempi ymmärtäminen

Lähteet Bjålie, Jan G. ; Haug, Egil; Sand, Olav & Sjaastad, Øystein V. (2001). Menneskekroppen. Fysiologi og anatomi. Denmark: Aarhuus Stiftsbogtrykkerie. Jackendoff, Ray S. (1983) Semantics and cognition. Cambridge, MA: MIT Press. Jackendoff, Ray S. (1990) Semantic structures. Cambridge, MA: MIT Press. Jackendoff, Ray S. (1997) The architecture of the language faculty. Cambridge, MA: MIT Press. Luhtasaari, Sinikka (2004). Pelimerkkinä MS-tauti. Helsinki: Edita. Murdoch, Bruce E. & Lehtlean, Jennifer B (2000). Language disorders in multiple sclerosis. Teoksessa Murdoch, Bruce & Theodoros, Deborah (toim. ). Speech and Language Disorders in Multiple Sclerosis. London and Philadelphia: Whurr Publishers. Nikanne, Urpo (1990) Zones and tiers: A study of thematic structure. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Nikanne, Urpo (1995) Action tier formation and argument linking. Studia Linguistica 49: 1 – 31. Oxford UK & Cambridge USA: Blackwell. Wikström, Juhani (2002). Multippeliskleroosi (MS-tauti). Teoksessa: Kunnamo, Ilkka (toim. ) Lääkärin käsikirja. 1214– 1215.

Internet-lähteet Mikä on MS-tauti? Biogen Idec Information Series. www. multippeliskleroosi. fi/site_files/docs/Mika_o n_MS-tauti_weppi. pdf (27. 4. 2006) Nikanne, Urpo (2002) Kerrokset ja kytkennät: konseptuaalisen semantiikan perusteet. www. abo. fi/fak/hf/fin/kurssit/KONSEM/ Tohtorin lääkärikirja (2006). www. tohtori. fi (26. 4. 2006)