11 Kielelliset toiminnot s 128 137 Kieli ylemmn

11. Kielelliset toiminnot (s. 128 -137)

Kieli • ylemmän tason kognitiivinen toiminto • symbolijärjestelmä • mielensisisäisen kokemusmaailman jäsentäminen ja kommunikointi • tietojen ja taitojen opettaminen, kulttuurin välittäminen • puhuttu ja kirjoitettu kieli opitaan eri tavoin

Keskeiset kielelliset toiminnot • • kielen havaitseminen kielen ymmärtäminen kielen tuottaminen lukemisen ja kirjoittamisen taidot

Kaksikielisyys • kahden symbolijärjestelmän oppiminen ja käyttäminen sujuvasti • kaksikielisyys alkaa vauvana tai pikkulapsena – lapsi omaksuu kaksi kieltä lähes samanaikaisesti tai peräkkäin • aikuisiän kaksikielisyydestä puhutaan, kun aikuinen esim. käyttää kahta kieltä päivittäin

Kielen hermostollinen perusta • kaikkia kielellisten toimintojen hermostollisia mekanismeja ei vielä ymmärretä • puhuttu kieli aktivoi aivoissa laajoja alueita, esim. – kuulo- ja näköaivokuoria ja niitä ympäröiviä alueita – motorisia alueita erityisesti aivojen vasemmassa otsalohkossa • lateralisaatio = aivopuoliskojen työnjako – n. 90 % ihmisistä vasen aivopuolisko – tärkeämpi puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä – oikea aivopuolisko tärkeä puheen tunnesävyjen prosessoinnissa

Puheen hermostollinen perusta • tutkittu pitkään: aivovauriopotilaat, aivotutkimusmenetelmät • klassinen kielen prosessoinnin malli: 1800 -luvun jälkipuoliskolta lähtien vallinnut käsitys, jonka mukaan aivoissa on kaksi keskeistä puhutun kielen käsittelyyn erikoistunutta aluetta – Brocan alue, oletettiin olevan kielen tuottamisen keskus (ranskalainen lääkäri Paul Broca, 1824 -1880) – Wernicken alue, oletettiin olevan puheen ymmärtämisen keskus (saksalainen neuropatologi ja psykiatri Carl Wernicke, 1848 -1905)

• kielen prosessoinnin päivitetty malli: – aivot eivät ole järjestyneet toisistaan erotettavissa oleviin alueisiin, joilla tuotetaan ja ymmärretään puhetta – puhutun kielen hermoverkko levittäytyy laajasti useille alueille aivokuorella ja sen alapuoleisilla alueille – koko hermoverkon toiminta oleellista puhutun kielen prosessoinnissa (tietyillä alueilla tiettyjä painotuksia)

Puhuttu kieli • Puheen havaitseminen – puhutun kielen havaitsemiseen ja kielellisiin toimintoihin liittyvät prosessit, jotka tähtäävät kuullun ymmärtämiseen ja kommunikoimiseen – kuulotiedon käsittely aivoissa sarjallisesti ja rinnakkaisesti • Puheen ymmärtäminen – oleellinen jokapäiväisessä elämässä tarvittava taito – puheen ymmärtämiseen sisältyy esim. sanojen merkityksen analyysi • Puheen tuottaminen – prosessi, joka alkaa aikomuksella puhua ja johtaa muistista haettujen sanojen muuntamiseen äänteiksi

• Millaisia kielellisiä häiriöitä on olemassa? Dysleksia = lukivaikeus Kielellinen erityisvaikeus Afasia

Kielelliset häiriöt: lukivaikeus (= dysleksia, lukihäiriö) • lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus • yleensä vaikeus hahmottaa ja käsitellä äänteisiin liittyvää tietoa • keskeiset piirteet: – – lukeminen yleensä hidasta tai vaikeaa yksittäisten sanojen lukemisessa voi tulla virheitä luetun ymmärtäminen hankalaa kirjoittaessa kirjaimet tai niiden paikat saattavat sekoittua tai kirjaimia jää puuttumaan • osin perinnöllistä • lukivaikeuksien kuntoutus

Kielelliset häiriöt: Kielellinen erityisvaikeus • poikkeavaa kielen kehitystä, esim. – ensimmäisten sanojen oppiminen hyvin myöhään – jo aiemmin opittujen sanojen poisjääminen puheesta • taustamekanismit tunnetaan heikosti, voi liittyä aivojen toimintahäiriöön • yleisempää pojilla • oirekuva muuttuu nuoruudessa: – – luki- ja kirjoitusvaikeudet hankaluus oppia vieraita kieliä vaikeudet ymmärtää pitkiä ohjeita laajemmat oppimisvaikeudet • kuntoutuksessa keskeistä tukea puhetta ja löytää sitä korvaavia kommunikointimenetelmiä

Kielelliset häiriöt: Afasia • aivovauriosta seurannut kielellinen häiriö • oireita: – puheen havaitsemisen, tuottamisen ja ymmärtämisen häiriöt – lukemisen ja kirjoittamisen häiriöt • vuorovaikutustilanteiden vaikeutuminen