GuillanBarren oireyhtym GBS Laura Rantala ja Hanne Kantola

Guillan-Barren oireyhtymä (GBS) (Laura Rantala ja Hanne Kantola) • Tavallisin ääreishermoston tulehduksellinen, myeliinikatoon johtava sairaus • GB on akuutti ääreishermoston sairaus, jossa immuunihyökkäys kohdistuu joko myeliiniä tai aksonia vastaan.

• Polyradikuliitin etiologia on tuntematon, mutta 70 %: ssa tapauksista sitä edeltää jokin infektio (kampylobakteeri, sytomegalovirus jne. ), rokotus, immunomanipulaatio, leikkaus jne. • Infektio tms. ilmeisesti laukaisee autoimmuunireaktion, joka aiheuttaa demyelinaation spinaali- ja/tai aivohermojen juurissa.

• Taudista esiintyy kaksi muotoa: akuutti idiopaattinen, joka ei uusi (95 % tapauksista), ja krooninen, relapsoiva (5 %)

• Taudista tunnetaan nykyään neljä alaryhmää: akuutti inflammatorinen demyelinoiva polyneuropatia (AIDP), akuutti motorinen aksonaalinen neuropatia (AMAN), akuutti sensorimotorinen aksonaalinen neuropatia (AMSAN) ja Miller Fisherin oireyhtymä.

• AIDP on tunnetuin muoto. Sen keskeisin oire on alaraajoista alkava lihasvoiman heikkous, joka nousee ylöspäin ja etenee 1 -4 viikon aikana. • Miller Fisherin oireyhtymään kuuluvat ataksia, refleksien sammuminen ja oftalmoplegia.

• Noin neljännekselle potilaista kehittyy hengitysvaje, joka edellyttää respiraattorihoitoa ja tehostettua valvontaa. • Kuolleisuusluvut ovat eri tutkimuksissa vaihdelleet välillä 4 -15 %. Vuoden kuluttua sairastumisesta jopa 20 %: lle on jäänyt merkittävä toimintakyvyn heikkous.

• Vaikka motoriset toiminnat olisivat palautuneet ennalleen, jää 80 %: lle huomattava uupumusoire, fatiikki, joka voi kestää yli kymmenen vuotta.

Fysioterapia • Mihin fysioterapiaa tarvitaan? – lihasvoiman lisääminen – liikkuvuuden parantaminen – tasapainon parantaminen – normaalien liikeratojen opettaminen – energiatehokkuuden parantaminen – auttaa palautumaan aikaisemmalle toiminnan tasolle – antaa tietoa GB: sta ja sen oireista

• Fsyioterapia voi olla – manuaalista terapiaa – kuntosaliharjoitteita – vesiterapiaa – lisäksi ft antaa kotiharjoitteluohjeita

• Akuutti- eli sairaalavaihe – Huolellinen asentohoito – Passiivinen liikehoito nivelten liikkuvuuden ja pehmytkudosten elastisuuden säilyttämiseksi • Tasannevaihe/korjaatumisen käynnistyminen – Aktiiviset lihasvoimaa ja kestävyyttä vahvistavat harjoitteet liikunnallinen omatoimisuus

• Ennen kotiutumista suurin osa potilaista tarvitsee kuntoutusta sairaalassa tai kuntoutuslaitoksessa • Yksilöllistä avohoitoa, kunnes raajojen toiminta paranee – Pieni osa tarvitsee toimintakyvyn ylläpitämiseen ft: aa pidempään • Jotkut tarvitsevat erilaisia apuvälineitä pysyvästi • On viitteitä, että kestävyysharjoittelu parantaa lihasvoimaa ja suorituskykyä vuosien kuluttuakin akuutista sairastumisesta omatoimiseen kunnon ylläpitämiseen syytä rohkaista

• Sopeutumisvalmennuskursseista hyötyvät ne, joille GB jättää pysyvän ja merkittävän haitan • Vaikeavammaisille toistuva yksilöllinen laitoskuntoutus

Lähteet • • Duodecim 2007; 123(3): 335 -42 Aki Hietaharju http: //therapiafennica. fi Kallanranta ym. , Kuntoutus, 2001 http: //www. manchesterneurophysio. co. uk