Musique et cinma Outi Merisalo 9 30 9

  • Slides: 23
Download presentation
Musique et cinéma Outi Merisalo 9. -30. 9. 2008 JT 120

Musique et cinéma Outi Merisalo 9. -30. 9. 2008 JT 120

Farinelli Il castrato Gérard Corbiau (1994)

Farinelli Il castrato Gérard Corbiau (1994)

Kastraatit 1 • 7 -8 -vuotiaina: sukupuolirauhaset poistetaan, kivekset surkastuvat, ei äänenmurrosta • aikuinen

Kastraatit 1 • 7 -8 -vuotiaina: sukupuolirauhaset poistetaan, kivekset surkastuvat, ei äänenmurrosta • aikuinen kastraatti: lyhyet äänihuulet, miehen keuhkot, pitkät luut, valtava rintakehä > vokaalinen akrobaattisuus, laaja ääniala, hengitys, loistava resonanssi • nykyisin rooleja esittävät mezzot, kontraltot ja kontratenorit

Kastraatit 2 • Jo 400 -l: n Bysantissa kastraatteja kuoroissa • 1500 -l: n

Kastraatit 2 • Jo 400 -l: n Bysantissa kastraatteja kuoroissa • 1500 -l: n puolen välin paavinhovissa muotiin; sitten Ranska, P. S-R keisarikunta • 1589 paavi Sikstus V kieltää naisten esiintymisen Pietarinkirkon kuorossa (”naiset vaietkoot seurakunnassa) > kastraatit korvaamaan myös nuoret pojat • 1607 kastraatti Monteverdin oopperassa Orfeo; 1600 -l: n loppuun mennessä kastraatit miespääosissa (Ranskaa lukuunottamatta) > n. 1800 • Ferri, Farinelli, Senesino ja Pacchierotti kv. supertähtiä

Kastraatit 3 • perusteellinen koulutus kastroimisen jälkeen: esim. Roomassa n. 1700 seur. lukujärjestys •

Kastraatit 3 • perusteellinen koulutus kastroimisen jälkeen: esim. Roomassa n. 1700 seur. lukujärjestys • 1 h vaikeiden kappaleiden harjoittelua; 1 h trillejä; 1 h korukuvioita; 1 h opettajan valvomia ääniharjoituksia peilin edessä esitystekniikan kehittämiseksi; 1 h kaunokirjallisuden opiskelua; lounas; • 0, 5 h musiikinteoriaa; 0, 5 h kontrapunktiharjoituksia; 1 h kontrapunktisanelua; 1 h kaunokirjallisuuden opiskelua; cembalonsoittoa; sävellystä

Kastraatit 4 • 1720 -1730 -l: lla jopa 4000 kastraatiota vuodessa • viimeinen merkittävä

Kastraatit 4 • 1720 -1730 -l: lla jopa 4000 kastraatiota vuodessa • viimeinen merkittävä oopperakastraatti Giambattista Velluti (1780 -1861); viimeinen paavillinen kastraatti Alessandro Moreschi (1858 -1922), Sikstuksen kappelin kuoron 1. sopraano Francesco Bernardi eli Senesino 1686 -1758

Carlo Broschi detto Farinelli 1705 -1782 • Apulian Andriassa (Napolin kuningaskunta); varakkaasta perheestä; isä

Carlo Broschi detto Farinelli 1705 -1782 • Apulian Andriassa (Napolin kuningaskunta); varakkaasta perheestä; isä k. 1717 > perheen köyhtyminen > kastraatio • hyväntekijät Farinan veljekset > nimi Farinelli • opettaja ja impresario Nicola (Niccolò) Porpora (1686 -1768) n. 1722 -1730 • laulu-ura 1720 -1737 • ”jumalainen” tekniikka • kv. supertähteys • yhteistyö veljen, Riccardo Broschin (c. 1698 – 1756) kanssa n. 1728 -1734 Farinelli, J. Amigoni, 1752 Farinelli Corrado Giaquinto n. 1753

Farinelli 2 • 1724 -1726 Wien, Napoli, Parma, Milano • ääniala pieni a –

Farinelli 2 • 1724 -1726 Wien, Napoli, Parma, Milano • ääniala pieni a – d 3 (n. 2, 5 oktaavia) • 1728 -1734 Bologna, München, Wien, Venetsia: palvottu supertähti • G. F. Händel (1685 -1759) kiinnostuu, yrittää tavata • 1734: Farinelli Lontooseen kastraatti Senesinon ja Porporan Aateliston oopperaan, joka oli perustettu v. 1733 Händelin King’s Theatren (Haymarketilla) kilpailijaksi • Farinelli suuri menestys: One God, one Farinelli! • 1737 Espanjan hoviin parantamaan laululla kuningas Filip V: n (16831746) masennusta

Farinelli 3 • Kuninkaan kamarimuusikko 1737 sekä hovin jäsen • Esiintyy vain kuninkaalle ja

Farinelli 3 • Kuninkaan kamarimuusikko 1737 sekä hovin jäsen • Esiintyy vain kuninkaalle ja hänen seurueelleen • Suuri vaikutusvalta, lisääntyy musikaalisen Ferdinand VI: n (k. 1759) aikana • Calatravan ritari 1750 = aatelinen • 1759 asettuu Bolognaan, jossa kuolemaansa asti rikkaana ja kuuluisana • Mm. Mozart käy tapaamassa Farinelli Calatravan ritarin asussa J. Amigoni n. 1750 -2

Riccardo Broschi (n. 1698 – 1756) • 1725 Napoli • 1 koominen, 6 vakavaa

Riccardo Broschi (n. 1698 – 1756) • 1725 Napoli • 1 koominen, 6 vakavaa oopperaa • Lontoo 1726 -1734, Stuttgart 1737, Madrid 1739 – tämän jälkeen Espanjan kruunun virkamies

G. F. Händel (1685 -1759) • S. Hallessa • Muusikon ura urkuri Halle, 1704

G. F. Händel (1685 -1759) • S. Hallessa • Muusikon ura urkuri Halle, 1704 Hampurin oopperan viulisti ja cembalisti; oopperat Almira ja Nero 1705 • Italia 1706 -1709: Rooma 1706 suuri menestys; oratorioita (oopperaesitykset kiellettyjä), esim. Il trionfo del Tempo e del Disinganno; kantaatteja; Firenzessä ooppera Rodolinda, Venetsiassa Agrippina (1710) • 1710 Hannoverin vaaliruhtinaan Yrjön (16601727) kapellimestari > Englannin kuningas Yrjö I 1714 • 1710 Lontoossa ooppera Rinaldo Händel Balthasar Denner 1733

Händel 2 • Oopperayhdistys Royal Academy of Music 1719– 1728, johtaja • King’s Theatre

Händel 2 • Oopperayhdistys Royal Academy of Music 1719– 1728, johtaja • King’s Theatre (Haymarket) 1729 -1734, johtaja • Oratorioita (esim. Messias), kantaatteja, italiankielisiä oopperoita, mm. Giulio Cesare, orkesterimusiikkia (esim. Ilotulitusmusiikki 1749), kamarimusiikkia • 1730 -luvun lopulla italialainen vakava ooppera (opera seria) pois muodista Englannissa, keskittyy oratorioiden säveltämiseen • oopperat unohtuvat 1960 -luvulle asti, oratoriot perusohjelmistoa • Haydnin ja Beethovenin suuresti ihailema • Händel-renessanssi 1960 -luvulta lähtien

Nicola Porpora (1686 -1768) • 1700 -l: n maineikkaimpia laulunopettajia ja säveltäjiä • Oppilaita

Nicola Porpora (1686 -1768) • 1700 -l: n maineikkaimpia laulunopettajia ja säveltäjiä • Oppilaita mm. Pietro Metastasio, Johann Adolf Hasse, Farinelli. Haydn • N. 50 lyyristä oopperaa 17081747, mm. Polifemo, Davide e Betsabea ja Ifigenia in Aulide ; oratorioita, messuja, motetteja ja instrumentaalisävellyksiä • Napoli > Venetsia 1726 -1733 > Lontoo 1733 -1736 > Italia > Dresden, kapellimestari 17481751 > Wien 1752 > Napoli 1758

Gérard Corbiau (1941 -) • Musiikkia käsitteleviä filmejä, mm. Le maître de musique (1988,

Gérard Corbiau (1941 -) • Musiikkia käsitteleviä filmejä, mm. Le maître de musique (1988, José van Dam), Le roi danse (2000)

Farinellin ääni • Kontratenori Derek Lee Ragin ja koloratuurisopraano Ewa Małas-Godlewska • Digitaalinen konstruktio

Farinellin ääni • Kontratenori Derek Lee Ragin ja koloratuurisopraano Ewa Małas-Godlewska • Digitaalinen konstruktio Pariisin IRCAMissa

Orkesteri • Les talens lyriques, joht. Christophe Rousset

Orkesteri • Les talens lyriques, joht. Christophe Rousset

Stefano Dionisi (1966 -): Farinelli

Stefano Dionisi (1966 -): Farinelli

Enrico Lo Verso (1964 -): Riccardo Broschi

Enrico Lo Verso (1964 -): Riccardo Broschi

Jeroen Krabbé (1944 -): Händel

Jeroen Krabbé (1944 -): Händel

Elsa Zylberstein (1968 -): Alexandra

Elsa Zylberstein (1968 -): Alexandra

Omero Antonutti (1935 -): Nicola Porpora

Omero Antonutti (1935 -): Nicola Porpora

Lascia ch’io pianga (Rinaldo) Lascia ch'io pianga la dura sorte, e che sospiri la

Lascia ch’io pianga (Rinaldo) Lascia ch'io pianga la dura sorte, e che sospiri la libertà; e che sospiri, e che sospiri la libertà. Lascia ch'io pianga la dura sorte, e che sospiri la libertà. Il duol infranga queste ritorte de' miei martiri sol per pietà, sì, de' miei martiri sol per pietà.

Lascia la spina, cogli la rosa (Il trionfo del tempo e del disinganno) •

Lascia la spina, cogli la rosa (Il trionfo del tempo e del disinganno) • Cecilia Bartolin laulamana tästä