MAST Maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittminen ja vakiinnuttaminen

MAST – Maakunnallisen ohjausmallin ja asiantuntijaverkoston kehittäminen ja vakiinnuttaminen Varsinais-Suomessa 1. 1. 2009 -31. 12. 2011

Esityksen rakenne • Mikä on MAST-hanke? • Esimerkkejä kehittämistyön tuloksellisuudesta ja kustannustehokkuudesta • Miksi MAST on MUST eli hankkeen tähänastiset tulokset • MAST – Maakunnallinen ohjausmalli pähkinänkuoressa

Lähtökohta ”Jos nuori ajautuu sosiaalisesti huono-osaiselle elämän uralle ja syrjäytyy pysyvästi työmarkkinoilta, niin tästä aiheutuu yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset ennen kuin kyseinen henkilö täyttää 60 vuotta. ” Nuorten syrjäytymisen ehkäisy -raportti, Valtiontalouden tarkastusvirasto

Maakunnallinen ohjausmalli Koulujen ja pajojen välinen yhteistyö Nivelvaiheet (ensimmäinen nivelvaihe sekä toinen nivelvaihe = työelämään siirtyminen) Pedagogisten ohjausmallien kehittäminen Alueelliset verkostot Seurantajärjestelmät (nuorten sijoittuminen koulutukseen ja/tai työelämään, läpäisy, vastuun määrittäminen) Olemassa olevien mallien hyödyntäminen Uusien hyvien käytäntöjen mallintaminen, juurruttaminen, levittäminen

Innovatiivisuus ”MAST-hanke on organisoitu uudella, aikaisemmista hankkeista poikkeavalla tavalla, ja tämä vaati aluksi oman ajattelun muutosta, mutta ratkaisu on osoittautunut erittäin toimivaksi. Teemakohtaisella jaottelulla on pystytty pureutumaan erityisesti maakunnallisiin kysymyksiin ja hanke on nähty kokonaisuutena, ei vain erillisten organisaatioiden osahankkeiden kokonaisuutena. ” Ote erään toteuttajaorganisaation väliraportista 2009

Esimerkkejä kehittämistyön tuloksellisuudesta ja kustannustehokkuudesta

Maahanmuuttajanuorten Va. Skooli Maahanmuuttajanuorten koulutusten kehittämiseen panostaminen on näkynyt nopeasti eri oppilaitoksissa: Turun ammatti-instituutti • yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 7, 4 % (2009: 6, 0 %) • valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 75, 0 % (2008: 35 %) • toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 66, 7 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista (2008: 32 %) • valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 84, 7 % • perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on lähes puolittunut vuoden 2006 jälkeen

Turun kaupungin opetustoimi ja Turun normaalikoulu • lukion aloittaneista vieraskielisiä 5, 6 % (2009: 4, 5 %) Turun kristillinen opisto • maahanmuuttajakoulutuksissa keskeyttäneitä 10, 6 % (2008: 26, 7%) • negatiivisia keskeyttämisiä maahanmuuttajakoulutuksissa 2, 2 % (2008: 3, 3 %) Salon seudun koulutuskuntayhtymä • yhteishaussa valituista opiskelijoista vieraskielisiä: 3, 6 % (2009: 2, 5 %) • valmistavan koulutuksen opiskelijoista kielikokeen läpäisi 90 % • toiselle asteelle tai ammattikorkeakouluun sijoittui 70 % valmistavan koulutuksen opiskelijoista • valmistavan koulutuksen opiskelijoista sijoittui koulutukseen tai työelämään 100 % • perustutkintoa suorittavien vieraskielisten opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on pienentynyt, lukuvuonna 2009 -2010 negatiiviset keskeyttämiset: 2, 7 %

Opintojen keskeyttämisen ehkäisy on kustannustehokasta Case-esimerkki: Turun ammatti-instituutti Keskeyttäminen Turun ammatti-instituutissa vuosina 2003 -2009 2003 2004 2008 2009 Keskeyttämispro 4, 7 sentti 4, 6 2, 8 3, 7 Läpäisyaste 63, 0 72, 0 71, 0 65, 2

Keskeyttämisen vähentämisestä syntyvä säästö Keskeyttämisten vähentämiseen liittyvien toimien kustannustehokkuuden esimerkiksi vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 voi laskea seuraavalla kaavalla: (A – B) x C – D = E A = Keskeyttäneiden määrä tarkasteluvuonna (tässä esimerkissä 2009) vertailuvuoden (tässä esimerkissä 2003) keskeyttämisprosentilla laskettuna B = Keskeyttäneiden todellinen määrä vuonna 2009 C = Ammatillisen koulutuksen keskimääräinen yksikköhinta (valtioneuvoston 1. 10. 2009 vahvistama) D = Ohjaukseen ja tukitoimiin osoitetun rahallisen lisäresurssin määrä vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2003 (laskettu vuoden 2009 palkkatasolla) E = Saavutettu säästö: (177 – 139) X 8 880, 98 € - 150 651 € = 186 826, 24 €

• Toiminnan tuloksellisuuden huippuvuoden luvuilla (tarkasteluvuosi 2008, vertailuvuosi edelleen 2003) laskettuna säästö on vielä huomattavampi: 172 – 102 X 8 880, 98 € - 150 651 € = 471 017, 60 € • Turun ammatti-instituutti on alhaisen keskeyttämisprosenttinsa ja korkean läpäisyasteen ansiosta menestynyt jatkuvasti maamme suurista ammatillisista oppilaitoksista selvästi parhaiten Opetushallituksen tuloksellisuusmittauksissa. Tämä on tuonut koulutuksen järjestäjälle (Turun kaupunki) tuloksellisuusrahaa viime vuosina seuraavasti: 2008: 1 488 750 € 2009: 1 091 858 € • Yhteenvetona voidaan todeta, että tehokkaaseen ja laadukkaaseen opetukseen sekä riittäviin ohjaus- ja tukitoimiin satsaaminen tuotti vuonna 2008 voittoa lähes kaksi miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 1, 25 miljoonaa euroa.

Miksi MAST on MUST eli hankkeen tähänastiset tulokset

Hankkeen tähänastiset tulokset • • Aloittaneita yhteensä 670, joista nuoria 241 Vuoden 2010 aikana yhteensä 42 koulutusta Oppilaitospajatiimi • Keskeinen saavutus on ollut oppilaitosten ja pajojen välisen sopimuksen ja siihen liittyvien toimintamallien aikaansaaminen ja hyväksyminen keväällä 2010. Sopimus koskee opetussuunnitelman mukaisten ammatillisten opintojen suorittamista työpajoilla.

Sopimuksen allekirjoittivat seuraavat toimijat: Turun ammatti-instituutti – Åbo yrkesinstitut Salon seudun ammattiopisto Bovallius-ammattiopisto, Turku Uudenkaupungin ammattiopisto Novida Raision seudun koulutuskuntayhtymä RASEKO Loimaan koulutuskuntayhtymä Turun kaupungin nuorisoasiainkeskus Kaarinan nuoret pajamestarit ry Sosiaalipalvelusäätiö Raina Naantalin kaupunki, alueelliset palvelut Raision kaupunki Salon kaupunki Laitilan nuorisoverstas ry Liedon kunta

Muita keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet seuraavat: • MAST-opettajan työn ja toimintamallin kehittämisen aloittaminen • Työpajat ovat avanneet ammattialoittain opetussuunnitelmat ja tehneet niistä oman työpajan opetussuunnitelmat, jotka pohjautuvat yleiseen opetussuunnitelmaan ja noudattavat yleisiä arviointikriteereitä. • Yhtenä tärkeänä käytäntönä on ollut oppilaitosten ja työpajojen yhteistyön kehittäminen erilaisilla tilaisuuksilla. Ammattiaineiden opettajat ja vastaavan alan pajaohjaajat ovat kokoontuneet säännöllisesti muokkaamaan opetussuunnitelmaa. Opettajien tietoisuus pajoista ja niiden tarjoamasta käytännön läheisestä oppimisympäristöstä on vahvistunut näiden tapaamisten sekä erikseen pidettyjen sparraus- ja koulutustilaisuuksien seurauksena.

Opiskelijoita pajaopinnoissa on ollut eri pajoilla yhteensä 17: Loimaan teknisessä pajassa 7 Salon kaupungin pajassa 2 Raina-säätiössä 5 Kaarinan nuorissa pajamestareissa 1 Laitilan nuorisoverstaassa 2 (joista toinen tekee ammatillisia opintoja jo ennen oppilaitosopiskelua)

Nivelvaiheet-tiimi Keskeinen saavutuksia ovat olleet: • ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneiden nuorten ohjauksen prosessikuvaus ja malli; uusien työnkuvien kehittäminen ja vastuiden määrittäminen perusopetuksen ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa sekä keskeyttämistilanteissa • kotikuntavastuun malli (maakunnan kaikissa kunnissa määritelty ohjauksen vastuuhenkilöt) • erityisopetuksen kehittäminen toisella asteella • perusopetuksen päättöluokalla olevien ammatinvalintaa tukevat mallit: koulukokeilupäivien kehittäminen, pajaopintojen yhdistäminen opetukseen, erityistä tukea tarvitsevien ammatilliseen koulutukseen ja työelämään valmentavan koulutuksen toimintamallit • keskeyttämisen ehkäisyn toimintamallien ja toimenpideohjelman kehittämisen jatkaminen • työelämävalmiudet- ja työnhakukurssi toiselta asteelta valmistuville • kuntien vastuun korostaminen valmistuvien työllistämisessä (keväiset kirjeet kunnille)

Turun perusopetus ja nivelvaiheen koulutukset Opiskelupaikka Ei opiskelupaikkaa -tiedot 30. 6 mennessä Nivelohjaaja/Ohjaamo Nuori ei ota palvelua vastaan Ohjaamo-ohjaus -jälkihaku -täydennyshaku -Ohjaamoharjoittelu Palveluohjaus

TAI: n malli keskeyttämistilanteessa TAI: n opiskelijat Hallittu keskeytys TAI: n urasuunnittelijat Salamakeskeytys Hallitsematon keskeytys Vastaanottaa paikan, mutta ei tule opintojen alkaessa Tiedot oppilaitoksesta Etsivään nuorisotyöhön Palveluohjaus

Lukio-opiskelijoiden keskeytymismalli Lukio-opiskelu Keskeytys -tiedot oppilaitokselta Nuori ei vastaanota opiskelupaikkaa -tiedot oppilaitokselta Etsivä nuorisotyö Palveluohjaus

MAST – Maakunnallinen ohjausmalli pähkinänkuoressa

Mitä MAST-malli sisältää? • Arvot: ohjaavat mallin toteuttamista ja toteumista • Sitoumukset: organisaatiokohtainen sitoutuminen • Toimenpiteet: kuvaukset hyvistä käytännöistä ja toimintamalleista • Materiaalit: työkirjat, ohjeistukset, lomakkeet, prosessimallit jne.

Sitoutuminen MAST-malliin Jokainen hankkeessa mukana ollut organisaatio sitoutuu MASTmallin toteuttamiseen allekirjoittamalla sitoumuksen. Sitoumustekstit jaetaan ohjauksen eri vaiheiden mukaan ja niihin liitetään kuvaus ohjauksesta sekä toimenpiteistä. Voidakseen allekirjoittaa sitoumuksen, on organisaatioiden huolehdittava toimenpiteiden toteutumisesta organisaatiossaan.

Esimerkki MAST-logiikasta Arvo: Yksilöllisyyden ja erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen Sitoumus: Sitoudumme tarjoamaan opiskelijoillemme erilaisia oppimisympäristöjä heidän erilaisista tarpeistaan lähtien Toimenpide: Ammatillisen perustutkinnon osien suorittaminen nuorten työpajalla Materiaalit: pajaopintojen toteutusmalli ja siihen liittyvät erilaiset materiaalit