LHDEKIRJALLISUUTEEN LIITTYVT EETTISET KYSYMYKSET FT tutkija Marika Enwald

LÄHDEKIRJALLISUUTEEN LIITTYVÄT EETTISET KYSYMYKSET FT, tutkija Marika Enwald (Ta. Y) Tutkimuksen eettiset kysymykset (IHMJ 102) Yliopistoallianssikurssi 12. 2. 2009 Jyväskylän yliopisto

Luennon sisältö: Tutkimuseettiset kysymykset koskien: n Eettistä lukutapaa ja tekstien tulkintaa n Lähdemateriaalin riittävyyttä n Siteeraamista ja plagiointia 2

1. Minkälaista on eettinen tekstien lukutapa?

Eettinen lukutapa 1) tähtää tekstin ymmärtämiseen siten kuin toinen on sen tarkoittanut 2) on tekstuaalisen empatian muoto (myötäeläytymistä, mutta ei tarvitse välttämättä samaistua) 3) pyrkii poistamaan ymmärtämisen esteitä; jos lukija ei ymmärrä tekstissä esitettyjä väitteitä, hän pyrkii etsimään lisätietoa, joka auttaa tekemään väitteitä ymmärrettäviksi 4

Eettisiä tekstien lukutapoja (metodeja) 1) 2) 3) 4) 5) Hermeneutiikka Analyysi Kritiikki Dekonstruktio Emansipatoriset lukutavat: Marxilainen, Feministinen, kolonialistinen lukutapa jne. 5

Hermeneutiikka 1) 2) 3) 4) 5) Pyritään ymmärtämään, mitä kirjoittaja tarkoitti suhteessa tekstin kokonaisuuteen Tulkinta on tekstin olennaisen sisällön esiin tuomista Ymmärrys paranee mitä useamman kerran tekstin lukee (ymmärryksen kehä) Tekstin olennaisen sisällön ymmärtäminen edellyttää kirjoittajan historiallisen tilanteen ymmärtämistä Parhaimmillaan lukijan ja kirjoittajan ”tietoisuudet sulautuvat yhteen” (Horisonttien sulautuminen) (Hans-Georg Gadamer: Wahrheit und Method) 6

Analyysi - tekstin tarkkalukua - tuodaan esiin tekstin keskeistä sisältöä ja mahdollisia ristiriitoja - pyrkimyksenä tekstin olennaisen sisällön esiin tuominen 7

Kritiikki • kritisoidaan tekstiin sisältyviä ristiriitoja, argumentteja, johtopäätöksiä tai päättelyä, käsitteiden käyttöä tai määrittelyä etc. • lukemisen etiikan toteutumisen kannalta riskialtteinta: ”Kaikki kritiikki perustuu tekstien väärinymmärtämiselle” • Kritisoitaessa onkin oltava poikkeuksellisen tarkka lukija • Kritiikki on kuitenkin eettisesti mitä välttämättömintä, jotta uusia ajatustapoja ja käytäntöjä voisi syntyä! 8

Dekonstruktio - ei ole metodi, tietoisesti valittu tapa lukea tekstiä - teksti itse sisältää ristiriitoja ja aukkoja, jotka tekstin tulkinnassa tuodaan esiin - Nämä ristiriidat (aporiat) avaavat uusia näkymiä (insight) tekstin tulkintaan ja parhaimmillaan koko ajattelun traditioon. (Jacques Derrida, De la grammatologie 1969, Positions 1972) 9

Emansipatoriset lukutavat: • luetaan tietyn eettisen ohjelman, ideologian tai arvomaailman kautta tekstejä • tarkastellaan alistavia rakenteita • pyritään muuttamaan arvostuksiin ja ideologisiin käsityksiin liittyviä kulttuurisia käytäntöjä esim. Marxilainen, feministinen/ gender, kolonialistinen, ekologinen analyysi 10

Mitä on eettinen tulkinta?

Eettinen tulkinta • edellyttää, että lukija ymmärtämää tekstissä esitettyjä väitteitä teoksen kokonaisuudesta käsin. • edellyttää väitteiden kontekstualisointia suhteessa kirjoittajan muuhun tuotantoon nähden ja suhteessa historialliseen tilanteeseen, jossa väitteet on esitetty. • tuo esiin kirjoittajan keskeisen sanoman ja idean omin sanoin, kuten sen tulkitsee tutkijan ainutkertaisen historiallisen position valossa. 12

2. Mikä on sitten riittävä määrä tekstuaaliseen lähdemateriaaliin perehtyneisyyttä?

Riittävyyden ongelma • Ymmärrys tutkittavasta asiasta syvenee mitä laajemmin voi tutustua aiheeseen liittyvään lähdekirjallisuuteen • Pinnallinen perehtyneisyys lähdemateriaaliin voi johtaa vääriin johtopäätöksiin • Tutkimus ei valmistu, vaan siitä tulee ”ikuisuusprojekti” • Tutkimus tulee suorittaa jossakin rajatussa ajassa, jolloin ei voi tutustua kaikkeen mahdolliseen lähdemateriaaliin 14

Perfektionismin ja keskeneräisyyden paradoksi: • Tutkimukselta edellytetään tarkkuutta ja pätevyyttä, mutta samalla tänä päivänä tutkimusta tehdessä joutuu hyväksymään tietyn keskeneräisyyden ja epävarmuuden. • Paradoksi tieteen ideaalin ja tieteen tekemisen todellisuuden välillä • kannattaa keskustella ohjaajan kanssa mikä on riittävä määrä lähdemateriaaliin perehtyneisyyttä. 15

Siteeraamista vai plagiointia?

Plagioinniksi katsotaan: ”toisten ajatusten ja ideoiden käyttämistä siten, että tällaisen informaation lähdettä ei selvästi kerrota. ” Plagiointi opintosuorituksissa – Tampereen yliopiston Plagiointityöryhmän alustava raportti, nettijulkaisu: http: //www. cs. . uta. fi (18. 9. 2007) s. 7. 17

Pohdittavaksi: Mikä on plagiointia? 1) Juttelet kollegasi kanssa ja saat keskustelusta idean 2) Saat luennolla kuulemastasi tärkeän oivalluksen ja kirjoitat siitä tutkimuksen 3) Julkaiset omaa tekstiä toisessa julkaisussa 4) Löydät ytimekkään tietosanakirjamääritelmän, muutat muutamaa sanaa 5) innostut kirjoittamaan samalla kirjoitustyylillä kuin joku aikaisempi tutkija 18

Plagionnin muotoja: • • • ”Kopioi ja liitä”-plagiointi Plagiointi sanaa tai sanoja vaihtamalla Tyylin plagiointi Metaforien plagiointi Idean plagiointi Itsen plagiointi Plagiointi opintosuorituksissa – Tampereen yliopiston Plagiointityöryhmän alustava raportti, nettijulkaisu: http: //www. cs. . uta. fi (18. 9. 2007) 19

Ei-tietoinen plagiointi: - kirjoittaja ei ole itse tietoinen tai hallitse akateemisen siteeraamisen käytäntöjä. Syitä tälle: • vaikeus erottaa parafraasi ja plagiointi • ”kopioin vain muistiinpanoja” • ”en löydä enää lähdettä” • ”luulin, että se on yleistä tietoa” Lähde: http: /www. plagiarism. org/ 20

Esimerkkitapaus: yllätysjulkaisu • "Muutama vuosi sitten eräs kollega lähetti minulle kommentoitavaksi työelämää käsittelevän käsikirjoituksensa. Lähetin hänelle "vastalahjaksi" oman aihepiiriä sivuavan, tuolloin tekeillä olevan artikkelini - saatteella "saatat löytää jotain lähteitä tästä". Kun kollegan kirja ilmestyi, löysin siitä omaa tekstiäni sanasta sanaan ilman mitään lähdemerkintää. Oma artikkelini julkaistiin myöhemmin kuin tuo kirja. Niinpä asiaa tuntemattomalle syntyy nyt kuva siitä, että minä olen kopioinut suoraan tekstiä kollegan kirjasta! Ilmoitin asiasta omalle tuolloiselle esimiehelleni (joka oli sen kokoelman toimittaja, johon artikkelia tein). Hän vähän päivitteli asiaa, joka jäi sitten siihen. Mitään virallista kantelua, selvityspyyntöä tms. ei tehty. En olisi halunnutkaan, koska pidin plagioijaa ystävänäni, enkä ole halunnut vahingoittaa tätä suhdetta. Reaktioni oli lyhyesti: "ei voi olla totta", kun luin kollegani kirjaa. Seuraamuksia ei liene ollut kummallekaan, kyseessähän on piiloon jäänyt tapaus. Minua harmitti ja harmittaa, kollega myy kirjaansa suurella rahalla: ). " (Lähde: Erja Mooren ylläpitämät plagiointisivut: http: //www. plagiarismi. fi/plagiarismi/) 21

Esimerkkitapaus: Vilénin pro gradu • ”Tammikuussa 2002 Oulun yliopiston selvitysryhmä totesi Jari Vilénin (kasvatustieteiden alan) pro gradu-opinnäytetyön olevan pääosin suoraa lainausta aiemmista teoksista (”Simon kirjasta” – Simon kunnan kuntahistoriikista) ilman asianmukaisia lähdeviitteitä. Työryhmän mukaan vuonna 1989 hyväksytyn gradun tekstiosuuden 45 sivusta yli puolet on plagioitu. Työryhmä katsoi vastuun työstä olevan tekijällään, mutta myös Vilénin graduohjaaja ja tiedekuntaneuvosto saivat asiasta moitteita. Vilén ja hänen ensisijainen graduohjaajansa katsoivat, että gradu oli vallinneeseen käytäntöön nähden asiallisesti arvioitu jo sitä hyväksyttäessä ja Vilén vakuutti toimineensa vilpittömästi. Työryhmä totesi, että tutkielman hyväksymisen purkamiselle ei ole lain edellyttämiä perusteita. ” • Lähde: Wikipedia, (sulkeissa lisäykset M. E. ) 22

Plagiointi ja tekijänoikeudet • plagionnissa syyllistytään tekijänoikeuden rikokseen • Tekijänoikeuslaki 8. 7. 1961/404 • • 1 LUKU Tekijänoikeuden kohde ja sisällys 1§ Sillä, joka on luonut kirjallisen taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla. (24. 3. 1995/446) • (Lähde: http: //www. finlex. fi/fi/laki/ajantasa/19610404) 23

Plagioinnin välttämiseksi • kirjoita jo muistiinpanoja tehdessä lähdeviitteet tarkasti • etsi aina lähteitä, jos arvelet, että väitteesi on jonkun toisen sanomaa • muista myös epäsuoraa lainausta käyttäessä ilmoittaa lähteesi 24

Lähdekirjallisuus ja omat ideat: Tutkimusta kirjoittaessa on tärkeä erottaa omat ideat toisen ajatuksista. - Tärkeätä on löytää oma itsenäinen ja luova näkökulma tutkittavaan asiaan ja käyttää lähdemateriaalia tämän idean perustelijana tai itsekritiikin ja idean kehittelyn välineenä. 25