LTKY 005 Johdatus tutkielman tekemiseen Marja Kokkonen Kuva

LTKY 005 Johdatus tutkielman tekemiseen Marja Kokkonen Kuva: http: //sometu. ning. com/

LTKY 005 Johdatus tutkielman tekemiseen • tavoite: johdattaa opiskelija tutkielman tekemisen vaiheisiin sekä tieteellistä ajattelua ja kirjoittamista ohjaaviin periaatteisiin ja sääntöihin • laajuus: 3 op luennot: 5 x 2 t = 10 t (Marjan luennot Optimassa) demot: 11 x 2 t = 22 t kirjallinen työ n. 10 sivua (etenee demoryhmissä) tentti (to 17. 2 klo 8 -10 tai/ja pe 18. 3 klo 12 -14) : luennot + osa tästä kirjasta: Hirsjärvi, S. , Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15 uudistettu painos. Helsinki: Tammi. ss. 1 -166.

Tutkimusopintojen jatkumo 1. opintovuosi syys kevät 2. opintovuosi syys kevät LTKY 002 Tieteellisen toiminnan perust XKV 0401 Tieteellisen kirj. perusteet 10 sivua LPEA 013 Kvant. tutk. metodiikka LPEA 015 Prosemin osa I LTKY 002 LTKY 005 BMEP 004 Biomekaniikan tutkimusmenetel mien perusteet syys TIL. P 150 Tilastomenetelm ien pk LPES 002/LPES 0 08 Tutk. metodiikan syventävät LPEA 015 Prosemin osa II LPES 005 Pro gradu –semin 1 LYTP 005 Liikuntasosiologi seen tutk perehtyminen LYTA 016 Liikunnan yhteiskuntatietei den tutkimusmetodiik ka LTKY 002 BMEA 001 Biomekaniikan tutkimusmenetel mien jatkokurssi BMEA 004 Kandidaatin tutk. seminaari LYTA 017 Kandidaatin seminaari 4. opintovuosi (5. opintovuosi) kevät 20 sivua XKV 0401 LTKY 005 syys LPEA 021 Kvalit. tutk. metodiikka LTKY 005 Johdatus tutkielman tekemiseen XKV 0401 3. opintovuosi kevät LPES 006 Pro gradu –semin 2 50 sivua BMES 003 Biomekaniikan tutk. metodiikka BMES 006 Pro gradu – seminaari I (jatk. 5. vuosi) BMEA 004 Kandidaatin tutk. seminaari LYTA 017 Kandidaatin seminaari LYTS 004 Liikuntasosiolo gisen tutkimuksen raportointi 5. vuosi LYTS 014 Pro gradu seminaari

Miksi tarvitsen tämän kurssin? • oppimiskäsitys: tutkiva oppiminen, elinikäinen oppiminen • opinnoissa edistyminen • ammattilaisuus ja asiantuntijuus työelämässä • informaationlukutaito = tiedon tarpeen tunnistaminen, tiedon etsiminen, arvioiminen ja tehokas käyttäminen

Luentojen sisältö I luento (MK) 13. 1 1. Tiedon luonteesta 2. (Tutkielman) aiheen valinta ja rajaus 3. Tiedon (lähteiden) hakeminen II luento (MK) 4. Erilaisia tutkimusotteita ja –ongelmia 20. 1 Agoran Auditorio 3 III luento (AP) 5. Tietopalvelutoiminta 27. 1 C 4 (A. Pälvimäki) IV luento (MK) 6. Tutkimusaiheen käsittely 3. 2 Agoran Auditorio 3 V luento (MK) 7. Kirjallisuuskatsauksen osat ja 10. 2 Agoran Auditorio 3 kirjoittamisen yleisohjeet

1. Tiedon luonteesta “Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus” -Platon- Arkitieto – perustuu yksittäisiin kokemuksiin ja havaintoihin – usein tiedostamatonta, välitöntä – satunnaista – käytännöllistä – kuvailevaa, luokittavaa, ei selitä ilmiöiden ristiriitaisuutta – riippuu auktoriteetista Tieteellinen tieto – – – yleisellä, käsitteellisellä tasolla arvioidaan julkisesti, yhteistä objektiivista systemaattista, kasautuvaa koeteltua, perusteltua, korjautuvaa – selittävää, koskee ilmiöiden alkuperää – autonomisempaa

MITÄ VÄLIÄ ? Miksi liikuntatieteilijät tavoittelevat tietoa? • … koska gradu ei muuten valmistu, en saa maisterin papereita enkä pääse oikeisiin töihin • … koska haluan viisastua ja kasvaa ihmisenä • … koska tiedon tavoittelusta maksetaan tutkijalle palkkaa • … jotta pääsen osallistumaan keskusteluun • … ihan vaan ’tietämisen vuoksi’ • … jotta hankkimaani tietoa voisi soveltaa käytäntöön

Tieteellinen tietokin syrjäytyy • Thomas Kuhn (1922 – 1996) kyseenalaisti kumulatiivisesti edistyvän tieteen Tieteessä vallalla olevien periaatteiden ja menetelmien kokonaisuus (eli paradigma) muuttuu, kun ristiriitaisia tuloksia kertyy tarpeeksi

2. (Tutkielman) aiheen valinta • aiheen merkitys - henkilökohtainen - yhteiskunnallinen - tieteellinen • aiheen liittyminen tieteenalaan • aiheen tutkittavuus • voimavarat ja saatavissa oleva ohjaus • tuloksen informaatioarvo (uutuusarvo) Prof. Brett Laursen (Florida Atlantic University): 1) Does my grandmother already now this? 2) Does she even care ?

Tutkielman aiheen valitsemisen periaatteet 1) Opiskelija on itse kiinnostunut aiheesta - aihe liittyy esim. hänen aikaisempiin opintoihinsa 2) Aineiston on oltava suhteellisen helposti saatavilla 3) Aineiston on oltava opiskelijalle ymmärrettävää (esim. kieli) 4) Metodisen viitekehyksen on mahduttava opiskelijan kokemuspiiriin (Eco 1990)

’Ihmettely, se on tiedon siemen’ -Francis Bacon (1561 -1626)-

Aihe on muotoaan muuttava ameeba (Hakala 2000, 98) ’Jotakin kriminaalipsykaan sarjamurhaajiin liittyvää, kai’ liittyvää’ ’Pakosti jotakin liikuntapsykaan liittyvää’ ’Ehdottomasti sarjoittuvaan rikokseen liittyvää’ ’ Jotenkin kyllä ’Jotakin valmennuspuolelle’ tunnetaitoihin ja kilpaurheiluun liittyvää’ ’JOO, suomalaisten tuomittujen raiskaajien FBI: n mukainen ryhmittely !!! ’ ’JOO, ammattivalmentajien tunnetaitojen liittyminen heidän hyvinvointiinsa!!!’

Aiheen rajaaminen vaatii lähteitä ja kriittistä mieltä I vaihe: aihepiiriin valinta ja yleisluontoinen hahmottaminen – ilmiöön ja kirjallisuuteen perehtyminen: paljon/vähän, uutta/vanhaa, kotimaista/kansainvälistä, englanniksi/kiinaksi… – käsitteet, johtavat ’gurut’, tutkimusryhmät/ tutkimukset, päälähteet/klassikkolähteet – aihepiirin tähänastiset päätulokset, alustava jäsentely

II vaihe: asiantuntemuksen ja kriittisen suhtautumisen lisääminen – täydentävä kirjallisuushaku: uusin (kansainvälinen) tieto – keitä yleensä tutkittu (otos) ja miten (tutkimusmenetelmät) ? – mitä puutteita, mitä ristiriitoja, mitä vastakkainasetteluja, vaatisiko joku ilmiö tutkimuksen toistamista? rajattu, täsmennetty ja usein kysymysmuotoinen (tutkimus)ongelma

Käsitekartta http: //www. cc. jyu. fi/~tehuovin/soveltavaliikunta/

Aiheen valitsemisen ja rajaamisen ongelmia • • aihe on vieras aihe on liian tuttu/henkilökohtainen aihe on liian laaja aiheesta ei löydy lähdekirjallisuutta tai kirjallisuus on kielellä, jota et osaa • aiheeseen perehtyminen vaatii paljon uusia taitoja • aiheen tulokset ovat etukäteen ajateltuna EVVK (ks. esim. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 77 -83)

3. Tiedon (lähteiden) hakeminen • asiantuntijat • Julkaisujen lähdeluettelot • kirjaston palvelut – liikunta- ja terveystieteiden tietopalvelun ammattilainen Anitta Pälvimäki opintojen loppuvaiheessa 10 hengen gradutyöpaja – Lii. Dot -verkkokurssi – kirjat tietokantojen kautta – JY: n kirjat -> JYKDOK – kaikki korkeakoulut ->LINDA – Vapaakappalekokoelma

– tutkimusartikkelit • suomalaiset, eri tieteenalat: ARTO • kansainväliset liikuntaan liittyvät – kanadalainen SPORTDiscus – saksalainen SPOLIT • kansainväliset muut tieteenalat – Psyc. INFO, MEDLINE, Sociological Abstracts, ERIC jne. – elektronisen aineiston tiedonhakuportaali NELLI

YSA-Yleinen suomalainen asiasanasto • • Hakutulos: (YSA) Käytettävä asiasana: liikunta Huomautus: Liikuntalajien nimiä voi käyttää asiasanoina Suppeammat termit: erityisliikunta hyötyliikunta koululiikunta kuntoliikunta luontoliikunta musiikkiliikunta perheliikunta perinneliikunta satuliikunta terveysliikunta työpaikkaliikunta vammaisliikunta Rinnakkaistermit: fyysinen aktiivisuus liikkuminen urheilu voimistelu Kuuluu ryhmiin: [97] Liikunta. Urheilu Ruotsinkielinen asiasana: motion http: //vesa. lib. helsinki. fi/ysa/

Löydettyäni hyvän lähteen… – kirjaan ylös lähteen bibliografiset tiedot ja sijainnin (= mistä saan sen ) / printtaan ulos abstraktin tai koko artikkelin /kopsaan tikulle tai kovalevylle – REFEROINTI: lat. refero = kerron kerrotun ajatus säilyy, kieliasu ei (vaan tiivistyy) – PLAGIOINTIA, jos oleellisesti kieliasu säilyy – ”Plagiointi on toisten ajatusten ja ideoiden käyttämistä siten, että tällaisen informaation lähdettä ei selvästi kerrota” (http: //www. indianan. edu/~wts/plagiarism. htm). = tekstin tai idean luvaton lainaaminen (varastamista siis), sanatarkkaa kopioimista – Ks. tarkemmin (ja toimenpiteistä) https: //www. jyu. fi/sport/laitokset/liikunta/opiskelu/plagio inti

Mikä on hyvä lähde? • alkuperäinen (ns. primaarilähde) • ajantasainen • asiantunteva • puolueeton • luotettava • kattava Primaarilähde = ensisijainen • tieteellisen aikakauslehden artikkeli • kirja tai kirjan luku • tutkimusraportti • opinnäytetyö (lähinnä väikkäri) • lait, asetukset Sekundäärilähde = toissijainen • katsaukset • käsikirjat • (tieto)sanakirjat • oppikirjat • kokoomateokset