Lastenhankinta ja perhepolitiikka Anna Rotkirch Johtaja Vestntutkimuslaitos Vestliitto

Lastenhankinta ja perhepolitiikka Anna Rotkirch Johtaja, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto Sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, HY blogs. helsinki, fi/staff/rotkirch/

Valinnan vapaus ja vaikeus: lastenhankinnan maiseman muuttuminen 1970 -2010 -l ”Aina kun pohditaan hedelmöityshoitoja ja oikeutta niihin, minulle tulee vaikea ja epätodellinen olo. Totta kai olen feministi, mutta jotenkin tuollainen puhe tuntuu hirveän oudolta ja etäiseltä. Minun on koko lailla mahdoton tajuta, että jotkut ihan tarkoituksella, vaivojaan säästämättä ja keinoja kaihtamatta pyrkivät tilaan, jota itse jo sangen varhain opin pitämään julmana, mutta väistämättömänä kohtalona. Omasta ajatusmaailmastani katsoen vaikuttaa siltä kuin se ei olisi oikein tottakaan. Vaikka kaipa se sitten on. ” Nainen, syntynyt n. 1948

2000 -l: painopisteen siirtyminen ehkäisystä syntyvyyteen (contraception – conception) Lastenhankinnan pohdinta Saksa 06 6, 020 000 “baby lust” blogia Venäjä 06 Pronatalistinen politiikka Osapuolia yhidstää halu selvittää miksi / milloin ihmiset päätyvät hankkimaan lapsia - sukupuolen, resurssien, sukulaisten vertaisryhmien, persoonallisuuden jne vaikutukset Tutkijat Perheen ja syntyvyyden monitieteinen tutkimus (antropologia, sosiologia, biotieteet, primatologia, psykologia) – esim. vanhemmuuden tunteet ja Dario Maestripieri, U of Chicago

Väestöntutkimuslaitoksen syntyvyyteen ja perhepolitiikkaan liittyviä hankkeita Perhebarometrit q mm. Paajanen 2002: Saako haikara tulla käymään? , Paajanen 2007: Mikä on minun perheeni? Miettinen & Rotkirch 2008: Milloin on lapsen aika? Lainiala 2010: Perhepolitiikan uudet tuulet Myöhentynyt syntyvyys q q Miettinen, Basten & Rotkirch 2011: Gender equality and fertility intentions revisited: Evidence from Finland. Demographic Research 24(20): 469 – 496 Lainiala (ilmestyy) Toiveesta toteutukseen. Vauvakuume q q Rotkirch: All that she wants is an(other) baby? Longing for children as a fertility incentive of growing importance. J of Evolutionary Psychology 07 Rotkirch et al. Baby longing and men’s erproductive motivation, . Vienna Yearbook of Demographic Research 2011 Lapsettomuus ja lapsettomuushoidot q q Miettinen 2010: Äidiksi tai isäksi lapsettomuushoidoilla? Kyselytutkimus hedelmöityshoidoilla käyvien parien kokemuksista Munasoluluovuttajien tutkimus Tunteet ja vanhemmuus q Äidin kielletyt tunteet, Isän kielletyt tunteet, Farkkumummoja ja pehmovaareja, jne

Luennon rakenne n A. Miten lapsia tehdään? n B. Syntyvyyden laskun loppu kehittyneissä maissa n C. Perhepolitiikan nykymuodot ja vaikutukset syntyvyyteen

A. Ote naisen kirjoituksesta, kevät 08 ”Valmistuin yliopistosta laman keskelle. Samana vuonna muutin Helsinkiin ja pistin hynttyyt yhteen nykyisen mieheni kanssa. Rahat olivat tiukilla, mieheni ja minä pätkätöissä. Ei tullut mieleenkään siinä vaiheessa miettiä lasten hankkimista. Vähitellen tilanne muuttui. Saimme molemmat vakituiset työt ja ostimme oman asunnon. Siitä huolimatta en kokenut minkäänlaista vauvakuumetta, en vaikka olosuhteet olisivat olleet mitä suotuisimmat lasten hankkimiselle. Mieheni ajatteli samalla tavalla. Kävin gynekologilla, joka ihmetteli syytä "lapsettomuuteeni" ja patisteli aika rajullakin tavalla perheenlisäykseen. Tulin kotiin ahdistuneena ja yritimme virittää lapsikeskustelua mieheni kanssa, tuloksetta. Pillereiden poisjättäminen tuntui liian suurelta päätökseltä. Kaksi päivää kului ja siskoni kuoli äkillisesti. Se sai meidät ajattelemaan elämän rajallisuutta ja mikä tässä on tärkeintä. Jätin pillerit pois ja pian olin jo raskaana. ”

lainaus jatkuu: Nyt vauvakuume iski heti päätettyämme alkaa yrittää toista lasta. Kuvittelin lapsellisesti, että hedelmöittyminen tapahtuisi yhtä helposti kuin ensimmäisellä kerralla, mutta niin ei tapahtunut. Jo muutaman kuukauden kuluttua aloin olla epätoivoinen ja itkin joka kuukausi menkkojen alettua. Mieheni sanoi, että hän oli täysin kyllästynyt tunteenpurkauksiini koska meillä on kaikki hyvin ja yksi ihana lapsi. Se riitti hänelle, mutta minulle ei. … Suunnittelin vauvalle korvikkeita kuten jatko-opintoja yliopistossa. ”

Miten ja miksi lapsia tehdään? q Fyysinen puoli n n q Psykologinen puoli n n q yhdyntä (tai keinohedelmöitys yms) hedelmöityminen; sikiön kiintyminen kohtuun; raskauden eteneminen; synnytys Valinta hankkia edellyttää valintoja ”olla hankkimatta” Monta tietoisia ja tiedostamattomia, ”järjellisiä” ja ”tunteellisia” syitä tehdä ja olla tekemättä lapsia (myös muilla lajeilla) Sosiaalisia syitä n Elämäntilanne (työ-talous-partneri) Sosiaalinen tuki (isovanhemmat) Sosiaaliset normit ja arvot n Vertaisryhmä (vrt ihanteellinen lapsimäärä) n n

Päätös hankkia viimeinen lapsi, myönteiset tekijät (perhebarometrikysely 2010)

Lastenhankintaan vaikuttavat tekijät 100 Geneettiset taipumukset, persoonallisuus ”KYLLÄ” Sosiaalinen paine, vertaiset MOTIVAATIO + SAADA LAPSI - Aikaisemmat raskaudet ja lapset - puoliso ja suhtautuminen - lastenhankinnan oletetut kustannukset ja hyödyt - rahatilanne - uravaikutukset - tunteet (kaipuu, kammo ym) - ikä ------------ ”EI” - hormonaaliset vaikutukset - muut vaikutukset 0 Caroline Foster 2000: Limit to Low Fertility, Population and Development Review

B. Syntyvyyden laskun loppu?

Johtavatko kehittyneet maat syntyvyyden uutta nousua? Countries with a 2005 HDI 0. 9 include Australia (0. 966), Norway (0. 961), Iceland (0. 956), Ireland (0. 95), Luxembourg (0. 949), Sweden (0. 947), Canada (0. 946), Finland (0. 945), France (0. 945), the Netherlands (0. 945), the United States (0. 944), Denmark (0. 943), Japan (0. 943), Switzerland (0. 942), Belgium (0. 94), New Zealand (0. 938), Spain (0. 938), the United Kingdom (0. 936), Austria (0. 934), Italy (0. 934), Israel (0. 922), Greece (0. 918), Germany (0. 916), Slovenia (0. 913) and South Korea (0. 911). Myrskylä, Kohler, Billari (2009) Advances in development reverse fertility declines. Nature 460.

Ihanteellinen lapsiluku Euroopassa, 2001

Syntyvyys Suomessa, 1925 -1963 syntyneet

Syntyvyyden polarisaatio Suomessa

Lapsettomuus lisääntyy edelleen

C. Perhepolitiikasta – suomalaiset / pohjoismaalaiset erityispiirteet Vanhempainvapaat q 10 kk vanhempainvapaata (äidin, molempien, vain isän) q Hoitovapaat 3 asti (korvaus 300 -500 euroa /kk) q Mahdollisuus lyhennettyyn työpäivän kunnes lapsi menee 3. luokalle Subjektiivinen oikeus kunnalliseen päivähoitoon q Maksu 0 -200 kk tulotasosta riippuen q afternoon day care for most 7 -9 year olds Ilmainen terveydenhoito ja koulutus ml yliopistot Lapsilisät (100+ euroa /kk)

Total fertility rate and labour force participation rate of women OECD Employment Outlook 2002; Council of Europe 2002

Naisten työmarkkinaosuuden yhteydet syntyvyyteen eri vuosikymmeninä Euroopassa

Hoivapolitiikan haasteet: Suomi vs Ruotsin vanhempainvapaat Ruotsissa perinteisesti enemmän koti-äitejä ja osa-aikatyötä + vilkas feministinen keskustelu q Sosiaalipoliittinen pyrkimys: tasa-arvoa, ei ”naistenloukkua” n vanhempainvapaat anteliaammat ja joustavammat; enemmän isyysvapaita n ei pitkiä hoitovapaita Suomessa naisten kokopäiväinen ansiotyö jo pitkään vallitseva + sukupuolinen konsensushakuisuus q sosiaalipoliittinen pyrkimys: valinnanvapaus, ”perheiden auttaminen” n subjektiivinen oikeus päivätarhaan n hoitovapaat 0 -3 vuotiaiden vanhemmille Anita Haataja: Pohjoismainen ansaitsija-hoivaajamalli. Ruotsin ja Suomen perhevapaajärjestelmän vertailu 2006

Yhteenvetoa n Lastenhankintaan vaikuttavat monet sosiaaliset ja psykologiset tekijät n Pitkäkestoinen perheystävällinen sosiaalipolitiikka näyttäisi edistävän toivottua lastenhankintaa Euroopassa n Tunteiden merkitys korostuu suhteellisen vapaassa ja hyvinvoivassa yhteiskunnassa – ”vapaan” valinnan edut ja haitat n Yhteiskunnan polarisaatio vaikuttaa erityisesti miesten perheellistymiseen