Sukupuolijrjestelmien sosiaalipoliittisesta tutkimuksesta Anna Rotkirch 6 10 08

Sukupuolijärjestelmien sosiaalipoliittisesta tutkimuksesta Anna Rotkirch 6. 10. 08 Sosiaalipolitiikan ja naistutkimuksen dosentti, HY Erikoistutkija, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto www. valt. helsinki. fi/staff/rotkirch/

Toimittaja Johanna Korhonen ja Lapin Kansan päätoimittajuus n Mitä tapaus kertoo suomalaisesta sukupuolijärjestelmästä? n Seksuaalisuuden ja lisääntymisen säätelystä? Julkisen ja yksityisen rajavedoista? Miesten ja naisten, erilaisten miesten ja erilaisten naisten eroista? Laista, kasvatuksesta, haluista, tunteista…? n n n Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Luennon rakenne a. Entäs naiset? n Sukupuolten tasa-arvosta yliopistomaailmassa q Johanna Kantola 2005: Kuurot, mykät ja kadotetut b. Teorioita sukupuolijärjestelmästä c. Miltä suomalainen sukupuolisopimus näyttää tänään? Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08 Tehtävä: Kuvaa sukupuolijärjestyst ä yhteiskuntapolitiika n laitoksella ja/tai omassa työ- tai harrastusyhteisössäsi!

a. Yliopiston ”sukupuolisakset” Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Valtio-opin laitoksen sukupuolijakauma lukuvuonna 200405 Opiskelijat Jatko-opisk. Tohtoreita naiset miehet 64% 40% 18% 36% 60% 82% Virkahenkilökunnassa (yliassistentit, yliopistonlehtorit + professorit) ei yhtään naista Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Naisopiskelijoiden kokemuksia Haastattelija kysyy, paljonko naispuolisia tutkijoita ja opettajia laitoksella on. Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Miesopiskelijoiden kokemuksia Haastattelija kysyy, paljonko naispuolisia tutkijoita ja opettajia laitoksella on, ja kertoo sitten ettei heitä ole opetushenkilökunnassa yhtään. Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Tasa-arvotutkimus sukupuolitutkimuksen osana n Sukupuolten näkeminen ja määrien laskeminen Kokemusten esille tuominen ja vertailu n Yhteys politiikkaan n Suora vai välitön? Miten poliittista naistutkimus on / tulisi olla? Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

b. Sukupuolijärjestelmä lähtökohdat Kaikissa yhteiskunnissa on pääosin kaksi sukupuolta sekä q sukupuolitettuja tehtäviä, symboleja ja lakeja q q q Ihmisten sukupuolitetun työnjaon taustalla syntyy osittainen jaetusta, osittain epäsymmetrisestä seksuaalivalinnan prosesseista sekä vanhemmuuden investoinneista Vaihtelu on runsasta, mutta ei loputonta tai sattumanvaraista Seksuaalisuuden (erityisesti naisten seksuaalisuuden) säätely ja lastenhoidon järjestelyt vallanjaon ytimessä q miten lapsia tehdään? q ja kuka lapsia (ja muita hoivaa tarvitsevia) hoitaa? Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Sukupuolijärjestelmän klassikkoja q E. Westermarck 1894: History of Human Marriage Margaret Mead 1935: Sex and Temperament in Three Primitive Societies Simone de Beauvoir 1945: Toinen sukupuoli (Le Deuxième Sex) q R. L. Trivers 1972 ’Sexual selection and parental investment’ q q q q Gayle Rubin: ’The Traffic in Women’, 1975 Yvonne Hirdman: ’Genussystemet’ 1988, Genus 2002 Anttonen, Henriksson & Nätkin (toim. ): Naisten hyvinvointivaltio, 1994 Robert W. Connell: Gender and Power, 1987 Linda Mealey: Sex Differences. Evolutionary and developmental strategies, 2000 Toril Moi: What is a woman? 1999, student edition 2005 Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Voivatko eri perinteet kohdata? Evoluutiobiologia: R. L. Trivers 1972 ’Sexual selection and parental investment’ n Seksuaalivalinta = sukupuolten sisäinen kamppailu partnereista sekä partnerivalinta n Vanhemmuuden investointi = ” any investment by the parent in an individual offspring that increases the offspring's chance of surviving at the cost of the parent's ability to invest in other offspring. ” n Jälkeläisiin enemmän panostava sukupuoli on keskimäärin valikoivampi seksisuhteissa Pätee lajin, yhteiskunnan ja usein myös yksilöiden tasolla Antropologia: Gayle Rubin: ’The Traffic in Women’, 1975 n The ”sex/gender system /is/ the set of arrangements by which a society transforms biological sexuality into products of human activity, and in which these transformed sexual needs are satisfied” Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Sukupuoli sosiaalitieteissä n ”Uusi kudos tieteen matossa” 1960 -l. lähtien q q q n Mikä ”järjestelmä”? q q n Miksi naiset ovat ”toisia”? Rajanvedot ’julkisen’ ja ’yksityisen’ välillä Uusintaminen ja palkaton työ (social reproduction) Rakenne? Järjestys? Maisema? Ilmasto? . . . Sukupuolijärjestelmä ei ole ’hyvässä järjestyksessä’ – ristiriidat, jännitteet, muutospaineet eri ulottuvuuksilla Sukupuoli ja muut jaot q q luokka, etnisyys, kansalaisuus, sukulaisuus, seksuaalisuus, ikä institutionaaliset puitteet – yhteisölliset puitteet ja resurssit elämäntilanteet - strategiat – yksilölliset taipumukset Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Yvonne Hirdman: Sukupuolijärjestelmän kaksi periaatetta n ’Vaakasuora’ jako eli erilläpitäminen, segregaatio q q q n ajatus sukupuolitetuista tehtävistä, ”naisten” vs ”miesten” työt sisältö ja rajojen ehdottomuus muuttuvat yhteiskuntamuodon mukaan naisten helpompi mennä ”miesten” töihin kuin päinvastoin ’Pystysuora’ jako: Hierarkkiset valtasuhteet q q q miehet poliittisen ja taloudellisen vallan huipulla naisilla päävastuu sosiaalisesta uusintamisesta silti usein houkutus esittää miehiä ihmisinä tai sukupuolia komplementaarisena Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Sukupuolijärjestelmän tasot & ulottuvuudet Ekologinen - resurssit, kriisit, väestörakenne… n n Vallanjako Yhteiskunnallinen (gender order) - lait, vallitseva sukupuolisopimus Tuotantomuodot Seksuaalisuus ja tunteet Kulttuuri ja symbolit Institutionaalinen / yhteisöllinen (gender regime) Yksilöllinen - elämäntilanne, -vaihe ja persoonallisuus Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Esimerkkejä Cohen, D. & J. Belsky (2008) Individual differences in female mate preferences as a function of attachment and hypothetical ecological conditions. J of Evolutionary Psychology 6: 1, 25 -42. Lee Cronk: That Complex Whole. Culture and the Evolution of Human Behaviour, 1999. Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

c. Suomalaisesta sukupuolisopimuksesta 1890 -1950 Naiset kansalaisiksi n q q n Naisliikkeen 1. aalto ’Naisten yhteiskunnallinen äitiys’-sukupuolisopimus 1960 - Tasa-arvopolitiikan synty q Sukupuoliroolikeskustelu ja naisliikkeen 2. aalto q ’Palkkatyöäitiyden’ sukupuolisopimus Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Sukupuolisopimus on… n ”Kulttuurisesti välitetty ja ohjattu sopimus sukupuolten yhteen liittämiseksi eriteltyjen velvollisuuksien ja oikeuksien avulla” (Hirdman 2001, 84) n ”Lausumattomat säännöt, vastavuoroiset velvollisuudet ja oikeudet” jotka määrittävät sukupuolten, sukupolvien ja tuotannon ja uusintamisen alueita (vrt Rantalaiho 1994) n Määrittelee julkisen/yksityisen rajat ja sukupuolten asemat niissä Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Hoivapolitiikan haasteet: Suomi vs Ruotsin vanhempainvapaat Ruotsissa perinteisesti enemmän koti-äitejä ja osa-aikatyötä + vilkas feministinen keskustelu q sosiaalipoliittinen pyrkimys: tasa-arvoa, ei ”naistenloukkua” n vanhempainvapaat anteliaammat ja joustavammat; enemmän isyysvapaita n ei pitkiä hoitovapaita Suomessa naisten kokopäiväinen ansiotyö jo pitkään vallitseva + sukupuolinen konsensushakuisuus q sosiaalipoliittinen pyrkimys: valinnanvapaus, ”perheiden auttaminen” n subjektiivinen oikeus päivätarhaan n hoitovapaat 0 -3 vuotiaiden vanhemmille Anita Haataja: Pohjoismainen ansaitsija-hoivaajamalli. Ruotsin ja Suomen perhevapaajärjestelmän vertailu 2006 Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08

Seksuaalisuuden rajat q Miten ”irrallinen” seksuaalisuus on muista elämän alueista? Modernissa yhteiskunnassa seksi ei lopullisesti määritä kohtaloa… …mutta moralismi nostaa usein päätään q Miten poliittista henkilökohtainen on / tulisi olla? n q Entäs Bill Clinton, Ilkka Kanerva / Johanna Korhonen? Sateenkaariperheiden oikeudet ja tarpeet sosiaalipoliittinen haaste q Esim: Voivatko kolme vanhempaa jakaa vanhempainkauden? q Sateenkaariperheet ja hyvinvointi-opas ilmestyy 3. 12. 08 www. sateenkaariperheet. fi Rotkirch Sukupuolijärjestelmästä 6. 10. 08