Filosofinen ajattelu Luento 6 Ajatuskokeet Jaakko Kuorikoski ja

Filosofinen ajattelu Luento 6: Ajatuskokeet Jaakko Kuorikoski ja Pekka Mäkelä

Kokeellinen testaaminen • tieteelliset kokeet • tieteelliset ajatuskokeet • filosofiset ajatuskokeet Kokeiden holistisuus • Teoria ja apuhypoteesit kohtaavat havainnon kokonaisuutena eikä yksin havinto kerro mikä elementeistä on hylättävä. • Negatiivisen koetuloksen seurauksena syntyy inkonsistentti lausejoukko.

”Tieteellinen” ajatuskoe • Tykinkuula ja hauli voitaisiin ripustaa toisiinsa. • Jos putoavan kappaleen nopeus on suhteellinen sen painoon, niin jos tykinkuula ja hauli olisi ripustettu toisiinsa, ne putoaisivat sekä hitaammin että nopeammin kuin tykinkuula. • Jos tykinkuula ja hauli olisivat ripustettu toisiinsa, ne eivät putoaisi sekä hitaammin että nopeammin kuin tykinkuula. • Siis, putoavan kappaleen nopeus ei ole suhteellinen sen painoon. (Galileo Galilei)

”Filosofinen” ajatuskoe • H. Putnam: Twin Earth • Kaukaisessa galaksissa on maankaltainen planeetta, jota asuttavat ihmisen kaltaiset olennot. ”Kaksoismaassa” vedenkaltaisen nesteen rakenne on kuitenkin XYZ H 2 O: n sijaan. • Maan ja kaksoismaan asukeilla on identtiset sisäiset psykologiset tilat (kapeat uskomukset) • Maan asukit viittaavat ”vedellä” H 2 O: hon ja ”kaksoismaan” asukit viittaavat ”vedellä” XYZ: aan. • Siis, sisäiset tilat eivät determinoi ekstensiota.

Mitä ovat ajatuskokeet? • Brown: destruktiiviset ajatuskokeet argumentteja ja platoniset ajatuskokeet erityinen a priori tiedonhankinnan menetelmä • Norton: kaikki ajatuskokeet ovat argumentteja • Mentaalisimulaatiota? • Häggqvist: Ajatuskokeet itsessään eivät argumentteja, mutta niillä on episteemistä arvoa vain argumenteiksi regimentoituina

Regimentointi • Ajatuskokeiden regimentoinnilla tarkoitetaan ajatuskokeen narratiivisesta ilmiasusta uutettua asiasisältöä. • Skemaattisesti: • T: kohde teesi (hylkäämisen tai hyväksynnän kohde, siis väite, jonka ajatellaan tukevan kontrafaktuaaleja) • Jos T, niin (Jos (olisi niin että) C niin (olisi niin että) W): ilmaisee ajatuskokeen sitoutumisen relevanttiin kontrafaktuaaliin: T. stä seuraa, että jos ajatuskokeessa kuvailtu asiantila C (alkuehto) vallitsisi, niin W vallitsisi • Jos olisi niin, että C, niin ei olisi niin, että W: kontrafaktuaalinen testitulos • P [C]: väite että ajatuskokeessa kuvailtu tilanne on mahdollinen

Kiinalainen huone • John Searlen kiinalainen huone: – Kuvittele huone. Huoneeseen tuodaan lappusia, joissa on kiinankielisiä lauseita. Huoneessa on tyyppi, jolla on ohjeet, joiden avulla hän voi piirtää sopivia kiinalaisia merkkejä kun hän saa lappusen käsiinsä s. e. huoneen ulkopuolella oleva kiinalainen luulee keskustelevansa kiinaa osaavan ihmisen kanssa. Osaako huoneessa oleva tyyppi kiinaa?

Kiinalainen huone regimentoituna • On mahdollista, että Huone toteuttaa ohjelman R. • Jos [systeemi S ymmärtää kiinaa joss systeemi S toteuttaa ohjelman R], niin [jos Huone toteuttaisi R: n, niin se ymmärtäisi kiinaa]. • Jos huone toteuttaisi R: n, niin se ei ymmärtäisi kiinaa. --------------------------------- • Ei ole niin, että systeemi S ymmärtää kiinaa joss S toteuttaa ohjelman R.

Skeema SKEEMA: • C • T (C W) • C W • T • T = systeemi S ymmärtää kiinaa joss systeemi S toteuttaa ohjelman R • C = mahdollisesti C • C W = jos olisi niin, että C, niin olisi niin, että W • A = välttämättä A

Modaliteeteista Mahdollisuus – mahdottomuus Välttämättömyys –kontingenssi Mahdollinen: sulkee mahdottomuuden pois Mahdoton: sulkee pois mahdollisuuden, välttämättömyyden ja kontingenssin • Välttämätön: vaatii mahdollisuuden, sulkee pois mahdottomuuden ja kontingenssin • Kontingentti: vaatii mahdollisuuden, sulkee pois mahdottomuuden ja välttämättömyyden • •

Mahdollisuuden lajeja • Käsitteellinen/looginen (A ja A ei ole mahdollinen) • Analyyttinen (kukaan ei voi olla naimisissa ja poikamies) • Metafyysinen (rajat: asioiden luonteen ja identiteetin ehdot) • Nomologinen (rajat: luonnonlait) • Episteeminen (rajat: mitä tiedämme) • Doksaktinen (rajat: mitä uskomme) • Deonttinen (rajat: normin tai säännön tyydyttäminen)

Mahdollisuuden lajeja • Aleettiset vs ei-aleettiset modaliteetit • Aleettiset modaliteetit: modaliteetit, joissa aktuaalinen maailma kuuluu aina modaliteetin generoimien mahdollisten maailmojen joukkoon: aktuaalisen maailman generoimat rajoitukset ovat aktuaalisen maailman tyydyttämiä • Esim. Jos P on välttämätön, niin P on aktuaalisesti totta vs. ”A uskoo, että P” ei seuraa, että P on totta aktuaalisessa maailmassa

Modaaliset systeemit • M (toisinaan T): 1) (A B) ( A B) ja 2) A A • Brouwer: M + 3)A A • S-4: M + 4) A A; huomaa seuraus: A = A ja A = A • S-5: M + 3) +4) tai M + 5) A A; huomaa seuraus: A = A ja A = A

Kripke -semantiikka • Modaalilogiikan malli antaa semantiikan modaalilogiikan systeemeille • Malli on trippeli: [W, @, R], jossa W on joukko maailmoja, @ aktuaalinen maailma, R on maailmojen välinen saavutettavuusrelaatio. • a) A on tosi w: ssä joss A on epätosi w: ssä • b) (A V B) on tosi w: ssä joss joko A on tosi w: ssä tai B on tosi w: ssä • c) A on tosi w: ssä joss on olemassa ainakin yksi mahdollinen maailma w’, siten että w: stä on pääsy w’: uun • d) A on tosi w: ssä joss A on tosi jokaisessa mahdollisessa maailmassa w’, johon on pääsy w: stä

Modaaliset systeemit • Vahvistuvat seuraavasti: relative possibility, accessibility conditions: • M: Refleksiivisyys ( A A) • B: Refleksiivisyys ja symmetrisyys (A A) • S-4: refleksiivisyys ja transitiivisuus ( A A) • s-5: refleksiivisyys, symmetrisyys ja transitiivisuus

Kontrafaktuaalit • Voimme määritellä kontrafaktuaalit seuraavasti: • Subjunktiivisia konditionaaleja, joissa etujäsen, joko tiedetään tai argumentin vuoksi oletetaan epätodeksi. • Muoto: ”jos p olisi tapahtunut niin q olisi tapahtunut” tai ”jos olisi niin että p niin olisi niin, että q” • Esim. Jos kengurulla ei olisi häntää, niin se kaatuisi.

Kontrafaktuaalien totuusehdot • ’Jos olisi niin, että p, niin sitten olisi niin, että q’ on tosi joss jokaisessa mahdollisessa maailmassa, joissa on totta että p on ja joka on muuten niin samankaltainen kuin aktuaalinen maailma kuin mahdollista, on myös totta että q. (Lewis, Pollack, Stalnaker) • Toinen muotoilu, meidän tulisi pitää kontrafaktuaalia, muotoa ”jos olisi niin, että p niin olisi niin, että q”, totena jos ja vain jos läheisimmässä maailmassa, jossa p on totta, myös q on totta.

Putnamin kaksoismaa • Kaukaisessa galaksissa on maankaltainen planeetta, jota asuttavat ihmisen kaltaiset olennot. ”Kaksoismaassa” vedenkaltaisen nesteen rakenne on kuitenkin XYZ H 2 O: n sijaan. • Maan ja kaksoismaan asukeilla on identtiset sisäiset psykologiset tilat (kapeat uskomukset) • Maan asukit viittaavat ”vedellä” H 2 O: hon ja ”kaksoismaan” asukit viittaavat ”vedellä” XYZ: aan. • Siis, sisäiset tilat eivät determinoi ekstensiota.

Ajatuskoeargumenttirakenteita A) 1) C 2)T (C W) 3) C W 4) T B) 1)T 2)T (C W) 3) C 4) (C W) C) 1)T 2) C 3)C W 4) (T (C W)) D) 1)T 2)T (C W) 3)C W 4) C

Kontrafaktuaaliset ajatuskokeet • onko ajatuskokeen kuvailema tilanne, maailma koherentti, siis voiko sen elementit olla tosia yhtä aikaa? • kuinka paljon maailmaa tulisi kirjoittaa uusiksi, jotta saavuttaisimme mahdollisen maailman, josta ajatuskoe puhuu? • minkälaisin periaattein ajatuskokeessa esiintyvää kontrafaktuaalista päätelmää tuetaan, siis perustuuko etujäsenen ja takajäsenen välinen yhteys, aktuaalisessa maailmassa hyvin testattuun lakiin tai yleistyksen (yleisesti hyväksyttyyn, tiedeyhteisössä etabloituneeseen jne. )? • onko ajatuskoe riittävän selkeästi kuvailtu, jotta saamme riittävästi informaatiota sen edellyttämistä oletuksista?

Ajatuskokeiden arviointia Relevantteja kysymyksiä: • Onko T : llä edes aiottu olevan modaalista voimaa? • Seuraako T: stä, että kontrafaktuaalisessa tilanteessa C W pätisi? • Onko kontrafaktuaalinen testitulos oikea; Onko kontrafaktuaali jos C niin W tosi? • Onko ajatuskokeessa kuvailtu tilanne C mahdollinen? • Onko ajatuskokeen kuvailema tilanne, maailma koherentti? • Kuinka paljon maailmaa tulisi kirjoittaa uusiksi, jotta saavuttaisimme mahdollisen maailman josta ajatuskoe puhuu? • Minkälaisin periaattein ajatuskokeessa esiintyvää kontrafaktuaalista päätelmää tuetaan, siis perustuuko etujäsenen ja takajäsenen välinen yhteys aktuaalisessa maailmassa hyvin testattuun lakiin tai yleistykseen? • Onko ajatuskoe riittävän selkeästi kuvailtu, jotta saamme riittävästi informaatiota sen edellyttämistä oletuksista?