Vesienhoidon tavoitteet Taina Ihaksi 9 6 2021 Vesienhoidon

Vesienhoidon tavoitteet Taina Ihaksi 9. 6. 2021

Vesienhoidon tavoitteet § § Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä § Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä § Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologien tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään niin hyvä kuin näiden vesien muuttunut tila mahdollistaa (ns. "hyvä saavutettavissa oleva tila") § Haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan § Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetään Poikkeukset tavoiteaikataulussa (2021/2027) yleisiä 2

Tavoitteet eivät ole yleisiä vaan koskevat kaikkia vesistöjä ja pohjavesiä! Tavoitteet ovat kaikkia valtioita sitovia ja niiden toteutumista seurataan! 3

Tavoitteet Vuoksen vesienhoitoalueella § § Vesistöjen ravinnekuormitus tulee saada selkeästi alemmaksi Vaelluskalojen nousua tulee parantaa Hiitolanjoessa ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Venäjän rajan ylittävissä pienissä jokivesistöissä on runsaasti vaelluskalojen lisääntymiseen liittyviä parantamismahdollisuuksia. Hiitolanjoen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen korkeiden pitoisuuksien perusteella sedimentteihin kertynyt elohopea edellyttää jatkossa seurantaa ja aiheellisiksi katsottavia toimenpiteitä. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä. 4

Tavoitteet Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella § § § Vesistöjen ravinnekuormitusta tulee alentaa selvästi Vaelluskalojen nousu tulee mahdollistaa vaellusaikana useimpina vuosina vähintään Kymijoen itähaaraa pitkin Anjalankoskelle saakka ja kaloilla tulee olla riittävästi lisääntymisalueita. Myös pienemmissä joissa kalojen kulku- ja lisääntymismahdollisuuksia tulee parantaa. Kymijoen ja sen edustan merialueen pilaantuneiden sedimenttien ja kalojen kohonneiden pitoisuuksien perusteella sedimentteihin kertyneet dioksiinit ja furaanit sekä elohopea edellyttävät jatkossa seurantaa ja aiheellisiksi katsottavia toimenpiteitä. Metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttamia haittoja tulee ehkäistä erityisesti herkillä pitkäviipymäisillä ja karuilla järvillä, karuilla latvavesillä sekä vedenhankintavesistöissä. Erityistä varovaisuutta metsätaloustoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan erinomaisessa ja hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueilla, jotta vesistöjen tila säilyisi ennallaan erinomaisena tai hyvänä. Suomenlahden laivaliikenteen riskejä tulee ehkäistä ja niihin tulee varautua kansallisin ja kansainvälisin toimin. 5

Pintavesien kemiallinen tila § § Luokittelu edelleen kesken (yhdenmukaistaminen Ruotsin kanssa, linjaukset kalojen elohopealuokituksesta kesken) Kaakkois-Suomessa monia uusia järviä huonoon kemialliseen tilaan, koska uutta tietoa kalojen elohopeapitoisuuksista miten luokitellaan järvet joista ei ole kalaelohopeatuloksia? 6

Kemiallinen tila (kalaelohopea, haitalliset aineet vedessä) 7

8

Pintavesien ekologinen tila Pintavesien tila Biologiset tekijät (kalat, vesikasvit, kasviplankton, piilevät) Fysikaalis-kemialliset tekijät (ravinteet, kiintoaine, bakteerit) Paineet (kuormitus, hydrologismorfologiset muutokset, kuten padot, haitalliset aineet sedimentissä) 9

Kokonaisfosforiluokka (kok. P. )

Fosforin hajakuormitus kg/km 2/a 11

Alustava kartta 12

13

Kokonaistyppiluokka (kok. N)

Typen hajakuormitus kg/km 2/a 15

16

Hydrologis-morfologinen muutos

Hydrologis-morfologinen muutos Kymijoen yläosa

Esimerkki: Virojoen alaosa (Tyydyttävässä tilassa) Tavoitteena saada keskiarvot tyydyttävä-hyvä luokkarajan alapuolelle! (yli 30% vähennettävä fosforikuormitusta) 19

Virojoen alaosan VEMALA – fosforikuorma 2000 -2013

Virolahden ekologinen tila (LLR-malli) 21

Virolahden kuormitusvähentämistavoite P Nykytila Ulkoinen kuormitus Pitoisuusennuste Sedimentaationopeus (laskettu) Sisäinen kuormitus Tavoitetila Ulkoinen kuormitus Pitoisuus (H/T-raja) Vähennystarve Ulkoinen kuormitus Pitoisuusväh. Vähennystarve, kun ulkoinen kuormitus Ulkoinen kuormitus puolitettu kg d-1 g m -2 a-1 g l-1 m d-1 kg d-1 g m -2 a-1 g l-1 kg d-1 g m -2 a-1 % 35 0, 49 N 260 3, 65 41 566 0, 004 45 0, 63 2 159 0, 02 2, 23 24 33 0, 47 95 17 24 0, 34 31 22 350 101 1, 42 39 542

Erityisalueiden tavoitteet § VPD-Natura –erityisalueet: alueita, joilla tärkeitä vedestä riippuvaisia Natura-arvoja § Vedenottovesistöt § EU uimarannat tavoitteet yhteensovitettava – Erityisalueiden nimeäminen edelleen kesken II suunnittelukierroksen osalta – Harkinnassa mm. tärkeimpien taimenpurojen lisääminen VPD-erityisalueiden listalle (mm. Mustajoki sivuhaaroineen, Saarasjärvenoja) 23

Pohjavesien tavoitteet § § Vesienhoidon tavoitteena on pohjavesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen. Kaakkois-Suomessa merkittävä osa ihmistoiminnasta on keskittynyt ensimmäiselle Salpausselälle. Kaakkois-Suomessa merkittävimmät riskit aiheutuvat yhdyskuntarakenteesta, teollisuus ja yritystoiminnasta, pilaantuneista alueista sekä liikenteestä. Liikenteen riskejä lisää kemikaalikuljetusten merkittävä valtakunnallinen osuus. Tärkeimpinä toimenpiteinä ovat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, uusien riskitoimintojen ohjaaminen pohjavesialueen ulkopuolelle, pohjavesialueilla sijaitsevien toimintojen (teollisuus, maatalous, liikenne ym. pohjavesivaikutusten seuranta, pilaantuneiden alueiden tutkimukset ja kunnostus, pohjavesisuojausten rakentaminen sekä viemäreiden kunnon tarkistukset.

Pohjavesien tila (42 kpl) (7 kpl) Riskialue Selvityskohde = Pohjaveden laadussa näkyy ihmistoiminnan vaikutus = Ei riittävästi saatavilla riskejä kuvaavaa laatutietoja 25

• sulfaatti • öljyhiilivedyt, MTBE, TAME, BTEX-yhdisteet • Cl • ravinnepitoisuudet koholla • Liuottimet: tetrakloorieteeni • torjunta-aineet: heksatsinoni, atratsiini, DEA, DEDIA, terbutylatsiini. . • Liuottimet: tetrakloorieteeni • Cl, Pb • ravinnepitoisuudet koholla Cl • torjunta-aineet: atratsiini, DEA, DEDIA, heksatsinoni, bromasiili… • akryylinitriili ja -amidi, styreeni, trikloorietaani, dikloorimetaani. . • Cl 26