Tarpeet hyvinvointi identiteetti dekommodifikaation nkkulma Marja Jrvel 23

Tarpeet, hyvinvointi, identiteetti dekommodifikaation näkökulma Marja Järvelä 23. 1. 2013 YKPA 100

YKPA 130 Luentosarja Yhteiskuntapolitiikan teoriakeskustelut Hyvinvointi ja sosiaalinen järjestys 23. 1. – 27. 2. 2013 Keskiviikko klo 9 -12 Ma. A 211. 23. 1. Tarpeet, hyvinvointi, identiteetti - dekommodifikaatio näkökulma 30. 1. Yksilö, yhteiskunta ja sosiaalinen järjestys 6. 2. Sukupuoli sosiaalisen järjestyksen perustana (YTT Marita Husso ja YTT Hannele Harjunen) 13. 2. Ilmastoriski yhteiskunnallisena kysymyksenä 20. 2 Tila, alue ja mobiliteetit (YTT Sakari Taipale) 27. 2. Voiko systeemien resilienssistä puhua yhteiskuntatieteissä?

Tentti 6. 3. klo 9 -12 Ma. A 211; Uusintatentti 20. 3. klo 9 -12 Y 33 105 • Kolme kysymystä, joista kahteen vastataan • Kysymykset koskevat luennolla esitettyjä peruskäsitteitä.

Yhteiskunnan historiallisuus I Aikamme yhteiskuntien historia (social history) on tulosta kahdensuuntaisesta liikkeestä. Ensimmäinen prinsiippi on taloudellinen liberalismi, joka tavoittelee itseohjautuvan markkinan vakiinnuttamista. Toinen prinsiippi on pyrkimys turvata ihminen ja luonto sekä tuottavat organisaatiot. Karl Polanyi: The Great Transformation, alkup. 1944, Suomeksi: Suuri murros, Vastapaino 2010.

Yhteiskunnan historiallisuus II • Polanyin mukaan ihminen on taloudellisena toimijana pohjimmiltaan sosiaalinen olento. • Tämä tarkoittaa muun muassa, että sosiaalisen statuksen säilyttäminen on tärkeämpää kuin rikkauksien keräily.

Luova tuho J. A. Schumpeter (1883 -1950): Tärkeät fokukset - Kapitalismin uusiutumismekanismi - Unternehmergeist, yrittäjähenki - Innovaatiot tärkeitä - Monopoliasemat tilapäisiä - Tuotannon siirtyminen tuottavammille aloille keskeinen dynamiikka.

Hallinta • Sosiaalinen järjestys (epäjärjestyksen hallinta; governance & market failure) • Instituutiot, arvot ja normit (mekanismit) • Toimijoiden intressit ja organisoituminen • Valtio, federaatio, valtioliitot • Yhteiskuntasopimus • Luontosopimus • Sukupuolisopimus

Motivaatio • Taloudelliset arvot ovat välineellisiä (A. Sen) • Perusarvot liittyvät sosiaalisen aseman turvaamiseen (K. Polanyi) • Järjestelmätason seuraamukset: - sosiaalinen vastavuoroisuus (reciprocity) uudelleenjako (redistribution).

Kehitys • Yhteiskuntapolitiikat yleensä sitoutuvat kehitykseen • Muutos parempaan (inkrementaalisuus, kriisi, evoluutio, emansipaatio) • Kehityksen ei aiotut seuraukset • Ulkoiset ja sisäiset vaikuttajat • Resilienssi, joustavuus, mukautuminen

Utopia I • Paikka/tilanne • Päämäärien uudelleen suuntaaminen • Arvoperustainen etäinen tavoitetila • Usein spatiaalisesti rajattu • Ihmiset elävät tarpeidensa Kuva: Wikipedia mukaan. Ks. myös Sixten Korkman. Talous ja Utopia 2012

Utopia II • Ihanneyhteiskunta, jossa institutionaaliset kysymykset on ratkaistu (Thomas More) • Kansalaisten tarpeet on täytetty (Karl Marx) (vastavuoroisuus ja uudelleenjako on ratkaistu) Yhteinen piirre ajatus omaisuudettomasta yhteiskunnasta.

Utopia III Utopian merkityksestä nyt: - Utopian “historiallisuus”: liittyminen murroskohtiin, kehityksen ensi askeliin - Etääntyminen klassisista utopioista (esim. omaisuudettomuus) - Arvojen kiistanalaisuus tai “arvotyhjiö” (hämmennys) vähentävät utopian merkitystä. - Utopia väistyy järjestelmien manageroinnin tieltä

Tarve I • Ihminen toimii tarpeidensa mukaan. • Keskeneräinen teema: Tarpeiden yhteiskunnallistuminen • Resurssien niukkuus ja sen hyvinvointiseuraamukset. Onko tarve hyvinvoinnin perusta?

Tarve II Haastettu käsite: Onko oikeutettua elää tarpeidensa mukaan? Miten mitata tarpeita? vrt. oikeudet, vapaudet hyvinvoinnin perustana Kuva: Koskesta voimaa Tarve yksilön motivaationa • Agnes Heller (1984) Tarve, tapa, tieto motivaation perustana → tarpeiden kasvu • Marx: Työn avulla tarpeen tyydytys, myöhemmin: työ on itsessään tarve.

Maslow: tarvehierarkia Abrahan Maslow 1908 -1970; amerikkalainen psykologi; kuului humanistisen psykologian koulukuntaan; Avainkäsite: itsensä toteuttaminen; self-actualization Kuvio: Wikipedia

Maslowin tarpeet ja kritiikki • Sisäänrakennettu determinoiva kehitysteoria • Yksilöön redusointi vrt. sosiaalinen pääoma, voimaantuminen, sosiaaliset liikkeet • Tarpeiden universalismi Kuvat: EU-tiedotus

Perustarpeet • Palkkatyön yhteiskuntaan liittyvä perustarve konsepti viittaa K. Marxin ajatusperintöön. • Minimipalkan tulee vastata elintarpeita ja välttämättömyyshyödykkeitä niin, että työntekijä voi palata suorittamaan työtään päivästä toiseen. (objektivistinen määritys, ei luotaa subjektiivista hyvinvointia) • Vaativampi työ vaatii korkeamman palkan, koska työvoiman uusintamiskustannukset ovat korkeammat.

Uusi tarveteoretisointi • Rikkoo suoraan perustarpeiden ja konstruoitujen (rakennettujen) tarpeiden rajan • Viittaa kulttuurien erilaisuuteen • Problematisoi ihmisten ja instituutioiden suhteita(valta) • Ottaa huomioon uusia moraalitaloudellisia näkökohtia (esim. ympäristö) Kuvat: Elävä arkisto

Tarpeet ja yhteiskunta (Ian Gough) • Yleiset yhteiskunnalliset edellytykset Tuotanto Kulutus Kulttuurin välittyminen Poliittinen auktoriteetti Kuva: Koskesta voimaa Global Capital, Human Needs and Social Policies: Selected Essays 1994 -99 (2000). London: Palgrave

Ian Gough: Tarvematriisi (mukailtu) Universaalitavoite Terveys Osallistuminen Vapautuminen Toimijan autonomia Kriittinen autonomia Välittävät tarpeet Perustarpeet Gough 2000

Välittävät tarpeet (Gough) • • • Riittävä ruoka ja vesi Riittävä asunto Turvallinen (non-hazardous) fyysinen ympäristö Toimiva terveydenhuolto Turvattu lapsuus Merkitykselliset lähisuhteet Fyysinen turvallisuus Taloudellinen turvallisuus Turvallinen ehkäisy ja synnyttäminen Peruskoulutus

Optimoinnin lähtökohtia (Gough) • Kansalais-/poliittiset oikeudet • Oikeus osallisuuteen välittävien tarpeiden kategorioissa • Poliittinen osallistuminen (miten, missä? ) Vrt. Amartya Sen: demokratia ymmärryksen rakentajana, subjektiivisesti arvostettava elämä (tarpeiden ymmärtämisestä kykyjen ymmärtämiseen)

Mirtha R. Muñiz Castillo Autonomy as a foundation for human development: A conceptual model to study individual autonomy In order to achieve full social participation (universal goal 1), they identify two universal needs: (a) physical health, and (b) autonomy as freedom of agency. In order to promote critical participation (universal goal 2), individuals must fulfill the two previous needs and develop critical autonomy. http: //www. capabilityapproach. com/pubs/Autonomy%20 Muniz. pdf

Autonomy as freedom of agency is the first level. Here, agency has a specific meaning; the ability to deliberate, choose and act purposively. Critical autonomy is the second level. It requires that individuals exercise freedom of agency with higher levels of reflection and that they enjoy political freedom. At this level, they can promote significant social change in cooperation with others. http: //www. capabilityapproach. com/pubs/Autonomy%20 Muniz. pdf

Hyvinvointi • Hyvinvointi objektiivisesti voidaan liittää tarpeiden universaaliin määrittelyyn • Hyvinvointi subjektiivisesti liittyy ymmärrettyyn tarpeiden tulkintaan • Jälkimmäinen käsitteellistetään nykyisin usein onnellisuudeksi. Kuva: EU-tiedotus

Hyvinvointi, identiteetti ja tarpeet • Identiteetin tunnistaminen edellyttää tarpeiden yhteisöllistä tai ryhmittäistä ymmärtämistä • Ihmisten tulee voida toimia tarpeittensa ja identiteettinsä mukaisesti saavuttaakseen hyvinvointinsa • Tarpeen mukainen toiminta ei silti saa loukata toisen oikeutta • Ja vielä: voidaanko tarveperustasta todella tehdä sisällöltään universaalia ?

Yhteiskunnallinen tarve • Yksilöiden tarpeista aggregoitu, ”summattu” Vai - laadullisesti erilainen yhteisötasoinen tarve • Sosiaalipoliittisesti tarpeita on aggregoitu: työväenkysymys, lastensuojelu, ympäristön suojelu. Kuva: Eu-tiedotus

Dekommodifikaatio 1 • Yksi yhteisötason tarve on turvata niiden hyvinvointi, jotka eivät yhteiskunnan yleiseen järjestysperiaatteeseen nojaten (palkkatyösuhde; yrittäjyys jne) onnistu oikeuttamaan itselleen pääsyä välineellisten tarpeiden eri ulottuvuuksille.

Dekommodifikaatio 2 • Dekommodifikaatio eli markkinariippumattomuus tarkoittaa astetta, jolla yksilö tai perhe voi varmistaa riittävän toimeentulon ilman että osallistuu markkinoille ts. myy työvoimaansa markkinoilla. • Sosiaalipolittisesta regiimistä riippuu missä määrin tämä on mahdollista ja miten sosiaaliset oikeudet toteutuvat.

Sosiaalisen oikeudet 1. • Osa perusoikeuksia (vapausoikeudet, oikeus tasa-arvoon, poliittiset oikeudet) • Tällaisia ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja opetukseen. • Institutionaalisesti näitä valvoo ja toimeenpanee erityisesti hyvinvointivaltio • Myös kansainväliset järjestöt ja yhteenliittymät antavat näistä suosituksia.

Sosiaaliset oikeudet 2 • T. H. Marshall (1950) • Kansalaisoikeudet • Poliittiset oikeudet • Sosiaaliset oikeudet Oikeuksien historiallinen järjestys Kuva: Koskesta voimaa

Human rights • Human rights are international norms that help to protect all people everywhere from severe political, legal, and social abuses. Examples of human rights are the right to freedom of religion, the right to a fair trial when charged with a crime, the right not to be tortured, and the right to engage in political activity. These rights exist in morality and in law at the national and international levels. • Stanford Encyclopedia of Human Rights • YKn Ihmisoikeuksien julistus 1948

Ihmisoikeuksista sosiaalisiin oikeuksiin • Ihmisoikeuksilla luonnonoikeudellinen yleinen perusta (tasa-arvo lain edessä) • Marshallin määrittelemät oikeudet ovat historiallisia valtioiden muodostamiseen kytkettyjä oikeuksia, jotka perustuvat kansalaisuuteen • Sosiaaliset oikeudet liittyvät sosiaaliseen suojeluun (sosiaaliturva ja sosiaalipalvelut)

Identiteettien oikeuttaminen • Identiteetti viittaa subjektiin ja ryhmiin • Osa kansalaisuutta, tarpeiden ymmärtämistä ja markkinariippumatonta hyvinvointia, mutta myös osa yksilön oikeuksia • Valtaosa hyvinvoinnin välittävistä tarpeiden tyydytyksistä kulkee markkinoiden kautta (vrt. dekommodifikaatio)

Paluu markkinoille • Markkinadynamiikka pyrkii laajentumaan lävitse yhteiskunnan – myös tarpeiden muodostamisen ja ymmärtämisen. • Markkinoilla on riskinsä eikä täysin toimivaa pelkästään markkinoihin perustuvaa sosiaalista järjestystä voi olla olemassa. • Markkinariippumattomalla hyvinvointiin tähtäävällä toiminnalla on siis aina paikkansa. • Se voi perustua läheisyys- ja vastavuoroisuus periaatteeseen tai tulon uudelleenjakoon tai molempiin.