Mit on kielellisten erityisvaikeuksien takana Marja Asikainen foniatri

Mitä on kielellisten erityisvaikeuksien takana Marja Asikainen foniatri HYKS Lasten ja nuorten sairaala

Asikainen 2005: Diagnosing Specific Language Impairment ¨ mitä dysfasia on/ei ole? ¨ taustalla vaikuttavat tekijät? ¨ kielihäiriöisyyden JA sen taustalla olevien tekijöiden mahdolliset vaikutukset kokonaiskehitykseen? ¨ miten hyvin nykyinen kliininen käytäntö vastaa kirjallisuutta

Nykyinen kliininen käytäntö?

SLL 2006: ¨ puheen ja kielen kehitys: ¨ laaja NORMAALIvaihtelu ¨ puheen kehityksen viivästyminen on normaalia?

ICD 10: F 80: ¨ vaikka puheen kehitys oikein kunnolla viivästyisi, puheella on taipumus lisääntyä ja selkiytyä

Puheen kehittyminen ja sen vaikutukset ? ¨ puhe kehittyy omana erillisenä sektorinaan ja vaikuttaa - kommunikaatiotaitoihin ¨ tarkkaavuus kehittyy omana erillisenä sektorinaan ja vaikuttaa kommunikaatiotaitoihin ¨ nonverbaaliongelmat voivat heijastua - kommunikaatiotaitoihin

Nykykäytäntöön liittyen

Oppimisvaikeustutkimukset, ¨ … nuorisopsykiatriset selvitykset, neuropsykiatriset klinikat, työttömyyskyselyt, mielenterveysselvitykset, syrjäytymisen estoprojektit, vanhusväestön kartoitukset… ¨ kielihäiriöisyyttä ei olemassa kun puhe on jo kehittynyt? (jos on, se on tasan tarkkaan kommunikaatioon rajautuva ongelma? )

Kielellisen toimintakyvyn merkitys? ¨evoluutiossa koko ihmiskunnalle ja maailmalle? ? ? ¨ yksittäisen ihmisen kehityksessä?

Kieli ¨ ei ole ”kaikki” ¨ merkitseekö kieli nykyisin mitään?

Missä menee pieleen? (ei missään? ) Mitä pitäisi miettiä uudestaan? Tarkastelukohteena dysfasia

Dysfasian diagnostiset kriteerit ¨ tasoerokriteeri ¨ hajontakriteerit ¨ muu suoriutuminen –kriteeri ¨ sairauksien poissulku -kriteeri ¨ kokonaisuuden ymmärtäminen?

Tyypillistä dysfasiassa?

Tyypillisiä piirteitä dysfasiassa ¨ suppea sanavarasto, käsitteistö ¨ typistyneet/muuntuneet sanahahmot ¨ puuttuvat/virheelliset taivutuspäätteet ¨ puuttuvat sanat ¨ kuullun ymmärtämisen puutteet ***

Tyypilliset piirteet ¨ todettavissa helpoimmin 4 -6 -vuotiaalla ¨ ymmärretään välillä pelkäksi äännevirheisyydeksi? ¨ tai laajemmaksi puhemotoriseksi ongelmaksi?

Keskeinen diagnostinen kriteeri ¨ TASOERO ¨ havaittavissa ilmaisuissa? : idea on, mutta ei ikätasoisia välineitä sen kielelliseen välittämiseen ¨ välineet: sanasto, taivutetut muodot jne.

MIKSI ei riittävästi välineitä? ¨ taustalla puutteellinen erottelukyky? ¨ ja puutteelliset muistitoiminnot? ¨ STM (lyhytaikaismuisti) ? ¨ LTM (pitkäaikaismuisti) ?

Erotteluvaikeus >> ¨ keskimääräistä useammin vaikeutta saada selvää kuulluista sanoista/ lauseista ¨ kuullaan usein vajaina/muuntuneina tai pitkään vain epämääräisenä mössönä, voidaan myös oppia muuntuneina muotoina ¨ taustahälyn tai esim. liian nopean puhetempon vaikutus? levottoman/ stressaavan ilmapiirin vaikutus? ¨ koska 1. kerta?

Erotteluvaikeus ¨ vrt. kuulovamma ¨ dysfaattinen lapsi ei saa selvää ¨ kuulovammainen lapsi ei saa selvää (heikko kuuleminen vaikuttaa myös äännekartaston kehittymiseen ja äänne-erottelun ja sanojen erottelun kehittymiseen) ¨ entä jos on molempia?

Erotteluvaikeus ¨ viittomien erottelu? ¨ viittomakielen erottelu?

Puutteelliset muistitoiminnot >> ¨ uudet sanat ¨ tarkat sanahahmot ¨ taivutetut muodot ¨ merkitykset ¨ ei jää mieleen ns. kertakuulemalta? ¨ dysfonologia, dysgrammatismi, vajaat lauseet, puutteellinen sanasto ja käsitteistö, puutteellinen ymmärtäminen

Muistitoiminnot ¨ kuulovammaisella yl. normaalit? • kun on kuullut tarkasti, muistaa normaaliin t. ¨ entä jos kuulovamma yhdistyy puutteellisiin muistitoimintoihin? ¨ sanojen oppiminen? ¨ viittomien oppiminen?

Toisaalta jos ¨ merkittävä kuulovamma jota ei kompensoida (riittävästi); ¨ kuultu informaatio huomattavasti normaalia niukempaa? ¨ ei ikätasoista määrää aineksia tiedon käsittelyn ja ajattelun kehittymiselle? ¨ näkyy myös muistitiedon kertymisessä?

Sekä dysfaatikko että kuulovammainen ¨ jos ei riittävää kompensointia: ¨ kuulee vähemmän. . ¨ vaikka peruskapasiteetti olisi primaaristi normaali

Lyhytaikaismuistin puutteet? ¨ ei muista tarkasti tai ollenkaan juuri kuultua/ nähtyä / tehtyä/ sanottua? ¨ ilmaisun ja ymmärtämisen punainen lanka? ¨ vrt. yhdistyminen: häiriöherkkyys ¨ vrt. yhdistyminen: deviant language; joskus käsittämättömiä lauseita

Kuulovammainen ja STM ¨ primaaristi normaali? ¨ mutta kuten yllä: ¨ jos puutteellisesti informaatiota, ei ikätasoista määrää aineksia tiedon käsittelyn kehittymiseen? ¨ kuulovamman lisäksi heikko STM?

Kuulovammainen ja STM ¨ primaaristi normaali? ¨ mutta kuten yllä: ¨ jos puutteellisesti informaatiota, ei ikätasoista määrää aineksia tiedon käsittelyn kehittymiseen? ¨ kuulovamman lisäksi heikko STM?

STM ja OTO(oman toiminnan ohjailu); esim. : ¨ jumittuminen; pitikö edetä ? – jatkaa saman tekemistä, ei huomaa ristiriitaa kun ei muista ? ¨ unohtuu ajatuksiinsa tai seurailemaan ympäristöä?

¨ Entä kun erotteluvaikeus ja puutteelliset muistitoiminnot yhdistyy ¨ puutteelliseen perusturvallisuuteen/ vanhemmuuteen/ varhaisen vuorovaikutuksen ongelmiin/ kiintymyssuhteen ongelmiin? ¨ tai mielenterveysongelmiin?

Taustatekijöistä mahdollisiin kehitystrendeihin

Taustalla vaikuttavat tekijät/normaaliuden saavuttaminen? puheen selkiytyminen, arkikielen kehittyminen

Mitä jää huomioimatta (esim. )? ¨ kouluoppiminen vs. arkisanaston kasvu ¨ uusien sanojen, käsitteiden, nimien, nimikkeiden, kirjainten, kokonaisuuksien oppiminen ”kertakuulemalta”, vaikka olisi asian sujuvasti jo ymmärtänyt? (vrt. toistojen määrä!) ¨ entä kun puutteelliseen muistamiseen liittyy opetettavan kokonaisuuden puutteellinen ymmärtäminen/kuullun erottaminen? ¨ yhdistyminen vanhemmuuden ongelmiin?

Ymmärretäänkö riittävästi? ¨ kontaktin ja vuorovaikutuksen puutteiden yhteyttä kielelliseen toimintakykyyn, kun puhe on selkiytynyt ja peruskieli hallinnassa?

Kontakti ja vuorovaikutustaidot vs. kielelliset vaikeudet ¨ vrt. ns. kirjatiedon oppiminen/ toistot ¨ sosiaaliset tilanteet ei päivittäin täsmälleen samanlaisina toistuvia joten sosiaalinen vuorovaikutus haastaa kielellistä osaamista; vaikeus löytää tilanteeseen sopivia sanoja/ilmaisuja/ ymmärtää kuultua tarkasti

Diagnostiikka isona? ¨ lievä dysfasia: peruskieli usein jo kehittynyt ja puhe selkiytynyt • vrt. ”osaisi jos viitsisi yhtään yrittää” ¨ vaikea dysfasia: kokonaisuuden ilmeneminen? (kuulee. . ) ¨ tunnistetaanko kokonaisuutta? ymmärretäänkö syy-seuraussuhteita riittävästi?

Kielihäiriöinen aikuisena? ¨ lukivaikeuksien seuraukset? ¨ oppimisvaikeuksien seuraukset? ¨ sosiaalisen kompetenssin seuraukset? ¨ tunne-elämän hallinnan seuraukset? ¨ parisuhdeongelmien seuraukset? (vrt. esim. sopivien sanojen löytyminen, ymmärtämisvaikeudet, tarkka muistaminen) ¨ lastenkasvattamisongelmien seuraukset? ¨ työelämän ongelmien seuraukset? ¨ puutteellisen erottamisen ja muistamisen seuraukset?

Peruskielihäiriöinen aikuisena? Keskimääräistä useammin vaikeutta ¨ löytää sopiva sanoja/ilmaisuja erityisesti haastavissa tilanteissa (parisuhde- ja muut ihmissuhteiden ristiriidat työpaikalla ja vapaaaikana) ¨ ymmärtää tarkasti toisen sanomaa ¨ muistaa tarkasti kuultua/koettua ¨ oppia töissä uusia menetelmiä/ toimintatapoja ¨ ymmärtää töissä uusia ohjeita ¨ saada tarkasti selvää sanotusta ¨ innostua tavanomaisista harrastuksista (lukeminen, liikunta) ¨ matkustella (kielitaito, selvän saaminen kuulutuksista yms. ) JNE ¨ pysyä rauhallisena haastavissa tilanteissa

Kielihäiriöinen työelämässä ¨ työelämään sijoittuminen ¨ uusien asioiden ja toimintatapojen oppiminen ¨ poissaolot työstä (sairaudet, stressi) ¨ sosiaaliset ongelmat ja ristiriidat ¨ työelämässä pysyminen ¨ ennenaikainen eläköityminen

Peruskielihäiriöinen aikuisena? ¨ kaverisuhteet lapsena vs. ystävyyssuhteet aikuisena? ¨ kömpelyys – niukan liikkumisen seuraukset? ¨ muut elintavat – ylipaino jne. - terveys?

Peruskielihäiriöinen ¨ tavallista herkemmin pettymyksiä parisuhteessa, muissa ihmissuhteissa, opiskelussa, työpaikalla, omiin lapsiin liittyvissä odotuksissa, terveydentilassa jne. ¨ kielihäiriöinen VOI elää myös antoisaa elämää! ¨ saatu apu ja tieto?