Narratiivisuus p 1 Narratiivisuus n n p Narratiivi

Narratiivisuus p 1. Narratiivisuus n n p Narratiivi Tarina Kertomus 3. Metateoriaa n n n p 4. Narratiivinen aineisto Esimerkkeinä: n Muistelutyö n Eläytymismenetelmä a) Osana maailmaa b) Tieteessä ja tutkimuksessa 2. Käsitteet n Anne K. Ollila Lapin yliopisto 18. 2. 2010 p a) Tarinan ja todellisuuden suhde p b) Narratiivisuus eri tieteenaloilla c) Metodologisia jakoja 5. Analyyttisiä käsitteitä Esimerkkeinä: n Toimijuus n Juoni, juonentaminen n Metafora n Narratiivinen identiteetti 6. Luotettavuus & raportointi n n Arviointikriteerejä Raportoinnin mahdollisuuksia 1

1. a) Narratiivisuus osana maailmaa ”The narratives of the world are numberless […] narrative is present in myth, legend, fable, tale, novella, epic, history, tragedy, drama, comedy, mime, painting, stained-glass windows, cinema, comics, news items, conversation […] narrative is present in every age, in every place, in every society; it begins with the very history of mankind and there nowhere is nor has been a people without narrative […] it is simply there, like life itself. ” Roland Barthes (1966) 2

Narratiivisuus on p Arkielämän ja kielen keskeinen väline toiminnan ja tapahtumien ajallisuuden jäsentämisessä p Keino tehdä asioita ymmärrettäväksi sekä itselle että muille p Kun kielessä yhdistyvät subjekti ja verbi, ovat narratiivisen rakenteen edellytykset kasassa: ”Kaaduin” 3

1. b) Narratiivisuus tieteessä ja tutkimuksessa p Monitieteinen tutkimuksen kenttä p Tutkimusasetelma, jossa tarinalla on jonkinlainen rooli p Ei metodi, eikä edes selkeärajainen ajattelukoulukunta p Mahdollistaa toimijuuden ja tilanteisuuden huomioinnin osana ihmisen olemassaoloa p Ihmisen toiminta on merkityksellistä maailmaan osallistumista 4

Tutkimuksessa narratiivisuus voi olla lähtökohtana: a) Metateoreettinen Kytkeytyy epistemologisiin ja ontologisiin oletuksiin b) c) d) e) Analyysitapa Aineistoa kuvaava Raportointikeino Käytännön työväline Esim. Psykoterapiassa, markkinoinnissa jne. f) Näiden kaikkien erilaiset yhdistelmät 5

Teoreetikkoja muun muassa: p Hannah Arendt, Hayden White, Paul Ricœur, Clifford Geertz, Jean-Francois Lyotard, Roland Barthes, Charles Taylor, Alasdair Mac. Intyre p Matti Hyvärinen, Vilma Hänninen, Hannu Heikkinen, Leena Syrjälä 6

2. Käsitteet p Narrative: n n Kertomus Story: Tarina, Kerrottu (tapahtumat, toiminta) Narration, Narrative Discourse: Kerronta § Erilaiset genret, kielellisen ilmaisun muodot: Novellit, eeppinen runous, historia, elämäkerrat, omaelämäkerrat, esittävä taide, elokuva jne. p Samasta tarinasta voi esittää monia kertomuksia p Kertomus voi sisältää monia tarinoita 7

Abbott, H. Porter (2002, 12): ”Koirallani on kirppuja” - Kuvaus, koska mitään ei tapahdu ”Kirppu puri koiraani” - Narratiivi, koska kertoo tapahtumasta Lähde: Abbott, H. Porter (2002) The Cambridge Introduction to Narrative. Cambridge: Cambridge University Press. 8

3. Metateoreettista kenttää a) Tarinan ja todellisuuden suhde a. Referentiaalinen käsitystapa Ø Ø b. Kertomus on ikkuna alkuperäiseen elämään Narratiivinen aineisto jäljittelee parhaiten elettyä elämää Ontologinen käsitystapa Ø Ø Kerronta, kokemus ja eletty elämä jäsentyvät kaikki narratiivisesti David Carr, Alasdair Mac. Intyre, Stephen Crites, Vilma Hänninen 9

c. Maailma on luonteeltaan esinarratiivinen Ø Kokemus ei ole saapuessaan valmiiksi kertomuksellinen, vaan vaatii meiltä kerronnallistamisen ponnistusta (Hyvärinen) Ø Matti Hyvärinen, Anthony Paul Kerby, Paul Ricœur d. Konstruktionistinen käsitystapa Ø Tarinoita ei eletä, ei olemassa sellaista asiaa kuin tositarina. Tarinoita kerrotaan tai kirjoitetaan, niitä ei löydetä (White) Ø Kertomus tuottaa sosiaalista todellisuutta Ø Roland Barthes, Hayden White, Louis Mink, Seymour Chatman 10

3. Metateoreettista kenttää b) Narratiivisuus eri tieteenaloilla q Psykologiassa mm. Ajattelu ja kognitiivinen kehitys, psykoterapia q Bruner: Paradigmaattinen ja narratiivinen ajattelu q Paradigmaattinen ajattelu q Selittää fysikaalista todellisuutta q Logiikka, matematiikka; periaatteet, lainmukaisuudet q Kategorisointi, abstrahointi, testattavat kontekstivapaat selitykset q Narratiivinen ajattelu q Selittää psyykkistä todellisuutta ja inhimillistä toimintaa q Yksittäiset tapahtumat suhte(ellisuuks)ineen q Kokemukset, uskomukset, epäilyt, intuitiot, emootiot Lähde: Timo Tolska. 2002. Kertova mieli. Jerome Brunerin narratiivikäsitys. Helsinki: Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia. 11

3. Metateoreettista kenttää b) Narratiivisuus eri tieteenaloilla p Lingvistiikka n n Narratologia (1960 -luvulta lähtien) Miten narratiivi ilmenee puhutuissa ja kirjoitetuissa tarinoissa (tuhkimotarina) § Propp, Vladimir. 1994 (1968) Morphology of the Folktale. Austin: University of Texas Press. p Sosiaalitieteet n n n Sovellettu monista näkökulmista ja lähtökohdista Muuta laadullista tutkimusta ”tiiviimpi” suhde tieteen ja taiteen välillä Yhtenä vahvana osa-alueena elämäkertatutkimus 12

3. Metateoreettista kenttää c) Metodologisia jakoja Narratiivinen analyysi Ø Ø Ø Aineisto ei välttämättä tarinamuodossa Narratiiviseen ajatteluun pohjautuva analysointi Tuloksena kertomus Analyysi on aineiston syntetisointia, juonentamista Liikkuu osista kokonaisuuksiin Narratiivien analyysi Ø Ø Ø Tarina-aineisto Paradigmaattiseen päättelyyn pohjautuva analysointi Tuloksena kuvauksia tarinoiden teemoista, henkilöistä, piirteistä, tapahtumista jne. Mikä tahansa laadullinen analyysimetodi käy Liikkuu kokonaisuuksista osiin Puoltaan ei tarvitse valita, samassa tutkimuksessa voi soveltaa molempia! Lähde: Polkinghorne, Donald E. (1995) Narrative configuration in qualitative analysis. Teoksessa J. Amos Hatch & Richard Wisniewski (eds) Life History and 13 Narrative. Qualitative Studies Series. London: The Falmer Press. pp. 5 -23.

4. Narratiivinen aineisto p Narratiivinen aineisto on tarinamuodossa p Huomion voi suunnata eri puoliin ilmiössä n Yksilölliset kertomukset p mm. n elämäkerta, narratiivinen haastattelu Kulttuuriset kertomukset p mm. eläytymismenetelmä Yksilöllisen ja kulttuurisen analyysin yhdistämisestä ks. Bloom, Leslie Rebecca & Munro, Petra (1995) Conflicts of selves: nonunitary subjectivity in women administrators’ life history narratives. Teoksessa J. Amos Hatch & Richard Wisniewski (eds) Life History and Narrative. Qualitative Studies 14 Series. London: The Falmer Press. pp. 99 -112.

p Feministinen tutkimus ja Frigga Haug työryhmineen p Puretaan ajatusta sosiaalistumisesta passiivisena mukana olona: jokainen tuottaa ja uusintaa yhteiskunnan rakenteita p Osallisuus ja toimijuus: toimijana voi vaikuttaa asioihin p Huomio kielen tavassa tuottaa sosiaalista todellisuutta – erilaisilla puhutuilla menneisyyden versioilla on seuraamuksia p Yksilöllisessä ja ainutlaatuisessa kokemuksessa on aina jotain kollektiivista 15

”If we are to advance down the pathway of liberation, we have to study the ways in which we have set traps for ourselves, as well as to identify the means we have used to sweep aside obstacles in the past” (Haug 1987, 44). Lähteitä: q Kosonen Ulla (1998) Koulumuistoja naiseksi kasvamisesta. Jyväskylä: So. Phi. q Ranja Aukee (1994) Muistellen terveeksi. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 1994: 31, 61 -66. Löytyy myös www-osoitteesta: http: //www. uta. fi/laitokset/naistutkimus/mainiotmaikat/ranja. htm (luettu 3. 2. 2006) q Haug, Frigga (ed. ) 1987. Female Sexualization. A Collective Work of 16 Memory. London: Verso.

Eläytymismenetelmä (Role-playing of the non-active sort) p Aineistonkeruumenetelmä p Pienten tarinoiden kirjoittaminen tutkijan antamien ohjeiden mukaan p Ainekirjoitusotsikon sijasta kirjoittajille annetaan orientaatio: kehyskertomus p Vastaaja kirjoittaa tarinan kertomuksessa esitetystä tilanteesta p p mitä tulee tapahtumaan tai miten tilanteeseen päädytty Kehyskertomus on otsikkoa suuntaavampi 17

Kehyskertomus esimerkki (AO): Versio 1 p Eletään vuotta 2015, jolloin olet iältäsi 28– 29 -vuotias. Olet muuttanut pois kotikunnastasi. Kerro elämästäsi. Versio 2 p Eletään vuotta 2015, jolloin olet iältäsi 28– 29 -vuotias. Asut edelleen nykyisessä kotikunnassasi. Kerro elämästäsi. 18

p Ennakoidaan tulevaa/selitetään tapahtunutta p Tavoitetaan kulttuurista tietoa p Mukailee kokeen peruslogiikkaa p Kehyskertomuksia varioidaan jotain seikkaa muuttaen p Analyysissä etsitään varioinnin tuottamaa vaihtelua kerronnassa p Englanninkieliset termit: n n n Passive role-playing Non-active role-playing Role-playing of the non-active sort 19

p Eläytymismenetelmällä tavoitetaan kulttuurista tietoa ja se tuottaa helposti stereotypioita p Kiinnostavia, koska avaavat kulttuurisesti jaettua ajattelua tutkittavasta ilmiöstä p Eläytymismenetelmä voi auttaa paljastamaan kulttuurisia itsestäänselvyyksiä ja jumiutuneita tapoja ymmärtää maailmaa p Tarinoiden tasolla esityksen ja todellisuuden välisen suhteen sijasta keskiöön nostetaan erilaisten tarinoiden välinen suhde 20

Lähteitä: Eskola, Jari. 1998. Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä. Tampere: TAJU. Ginsburg, Gerald P. 1978. Role-playing and role performance in social psychological research. Teoksessa Michael Brenner, Peter Marsh & Marylin Brenner (Eds. ) The Social Contexts of Method. London: Croom Helm. (aktiivinen em) Greenwood, J. D. ”Role-paying as an experimental strategy in social psychology”. European Journal of Social Psychology, 13 (1983): 3, 235– 254. (aktiivinen em) 21

5. Analyyttisiä käsitteitä a) Toimijuus p Toimija (päähenkilö, protagonist) voi olla n n n Yksittäinen henkilö Instituutio Organisaatio Ihmisryhmä Toimijaksi kerrottu olento (esim. saduissa) Kuka on tarinan toimija? p Millä ehdoilla toimijuus rakentuu? p Millaisia toimijuuden tiloja eri toimijoille tarinassa avautuu? p 22

5. Analyyttisiä käsitteitä b) Juoni, Juonentaminen q Juoni, Juonentaminen (Emplotment) koostaa tapahtumat tarinaksi Paljastamalla tapahtumien väliset kytkökset q Rajaamalla tarinan alun ja lopun väliseen kehykseen q Tarjoamalla kriteerit tapahtumien valinnalle q Ajallistamalla tapahtumat järjestämällä ne temporaalisesti q Selventämällä tapahtumien merkitystä tarinan kokonaisuudessa q 23

Polkinghorne (1995, 7): ”The king died; the prince cried. ” p Erikseen, toisistaan irrallaan, nämä lauseet kertovat kahdesta eri tapahtumasta. p Tarinaksi yhdistettynä paljastuu kuitenkin merkityksellinen suhde niiden välillä: prinssin itku johtuu isän kuolemasta. 24

5. Analyyttisiä käsitteitä c) Metafora p Ricœur: Metafora on merkityksen lisä p Narratiivisuuden keskeinen instrumentti p Toimii paljastamalla yllätyksellisiä, uusia, aiemmin pimennossa olleita yhteyksiä asioiden välillä p Avaavat usein jotain vaikeasti kielelliselle ilmaisulle alistuvaa kokemusta tai tunnetta 25

5. Analyyttisiä käsitteitä d) Narratiivinen identiteetti n Narratiivinen identiteetti viittaa käsitykseen identiteetin konstruktiivisesta luonteesta n Identiteetti rakentuu kerronnassa n Narratiivinen identiteetti on muuttuva, alati liikkeessä n Se voi sisältää ristiriitaisuuksia, epäloogisuuksia ja kestämättömiä hetken hurahduksia n Kerronta ei ole pelkkä identiteetin representaatio, vaan myös performatiivinen teko: kertomalla itsestään kertoja tuottaa identiteettiään suhteessa yleisöönsä 26

6. Luotettavuus & raportointi Teoksessa Hatch & Wisniewski 1995, 129: (suom. AO) p Vastaavuus/Sopivuus [Adequacy] (Connelly & Clandinin, 1990) p Esteettinen viimeistely [Aesthetic finality] (Connelly & Clandinin, 1990) p Saavutettavuus [Accessibility] (Barone 1992) p Autenttisuus [Authenticity] (Blumenfeld-Jones 1995) p Uskottavuus [Believability] (Blumenfeld-Jones 1995) p Sulkeminen/Päättäminen [Closure] (Connelly & Clandinin, 1990) p Uskottavuus [Credibility] (Barone 1995) p Voimallisuus [Compellingness] (Barone 1992) p Jatkuvuus [Continuity] (Connelly & Clandinin, 1990) p Selitysvoima [Explanatory power] (Connelly & Clandinin, 1990) p Tarkkuus [Fidelity] (Blumenfeld-Jones 1995)[ p Moraalinen vakuuttavuus [Moral persuasiveness] (Barone 1992) p Vakuuttavuus [Persuasiveness] (Barone 1995) p Mahdollisuus [Plausibility] (Connelly & Clandinin, 1990; Polkinghorne 1995) p Resonanssi [Resonance] (Blumenfeld-Jones 1995) p Vakuuttavuus [Sense of conviction] (Connelly & Clandinin, 1990) p Luottamuksenarvoisuus [Trustworthiness] (Lincoln & Guba 1986; Zeller 1995) 27 p Todentuntu [Verisimilitude] (Barone 1995; Bruner 1986; Polkinghorne 1988)

6. Luotettavuus & raportointi p Analyysin systemaattisuus ja läpinäkyvyys p Pätevyysalueen tiedostaminen ja perustelu p Tiedon tuottamisen prosessit ja ehdot p Tutkijan toimijuus 28

6. Luotettavuus & raportointi p Narratiivinen tutkimusraportti perustuu kerrontaan n Se voi rakentua tyypillisen teemasidonnaisuuden sijasta ajassa etenevänä kertomuksena p Usein yksityiskohtainen kuvailu kerronnan tukena p Fiktiivisen kirjoittamisen tekniikoita voi soveltaa ja on sovellettu Lähteitä: Zeller, Nancy (1995) Narrative strategies for case reports. Teoksessa J. Amos Hatch & Richard Wisniewski (eds) Life History and Narrative. Qualitative Studies Series. London: The Falmer Press. pp. 5 -23. Heikkinen, Hannu L. T. (2001) Toimintatutkimus, tarinat ja opettajaksi tulemisen taito. Narratiivisen identiteettityön kehittäminen opettajankoulutuksessa toimintatutkimuksen avulla. Jyväskylä: Jyväskylän 29 yliopisto.

Muita luennolla mainittuja lähteitä p Hatch, J. Amos & Wisniewski, Richard (eds. ) Life History and Narrative. Qualitative Studies Series. London: The Falmer Press. pp. 25– 35. p Hinchman, Lewis P. & Hinchman, Sandra K. (eds. ) 2001. Memory, Identity, Community. The Idea of Narrative in the Human Sciences. New York: State University of New York Press. p Hyvärinen, Matti. 2004. Eletty ja kerrottu kertomus. Sosiologia 4/2004. s. 297 -309. p Keskitalo-Foley, Seija. 2004. Kohti kuulumisen maisemia. Toimijuuden tilat ja paikat lappilaisen maaseudun naisten elämäkerroissa. Rovaniemi: Lapin yliopisto. p Prince, Gerald (1987) A Dictionary of Narratology. Lincoln: University of Nebraska Press. 30