SURUKONFERENSSI TAMPERE 21 4 2016 EIJA PALOSAARI KRIISI

SURUKONFERENSSI TAMPERE 21. 4. 2016 EIJA PALOSAARI KRIISI-, TRAUMA- JA KATASTROFIPSYKOLOGIAN ASIANTUNTIJA Psykologian tohtori Vaativan erityistason traumapsykoterapeutti Työnohjaaja www. eijapalosaari. fi eija. palosaari@kolumbus. fi LÄHTEINÄ MM. Vd. Hart, Nijenhuis, Steele, Boon, Curylnik, Mitchell, Dyregrov, Cullberg, Ogden, Minton, Pain. .

”Väärin surtu? ” PITKITTYNYT ja KOMPLISOITUNUT SURU

NORMAALIT REAKTIOT KRIITTISTEN ÄKKITILANTEIDEN YHTEYDESSÄ tiivistettynä SOKKI ” EI VOI OLLA TOTTA” REAKTIOVAIHE ” EI SAA OLLA TOTTA” TYÖSTYMIS- JA KÄSITTELYVAIHE ”NÄIN TÄSSÄ KÄVI” EROTA KRIISIREAKTIO SURUPROSESSISTA

NORMAALI SURU JA KOMPLISOITUNUT SURU *SURU, IKÄVÄ, KAIPAUS, VAHVA VAIKEUS HYVÄKSYÄ MENETYS, VOIMAKAS SYYLLISYYS, VOIMAKAS VIHA -TARKKAA EROTTELUA TUSKIN ONKAAN

ERÄITÄ KOMPLISOITUNEEN SURUN TEKIJÖITÄ teoriaa ja kliinisiä havaintoja - ERILAISIA KÄSITYKSIÄ IHMISESTÄ - MENETYKSEN VAKAVUUS - KOKEMUS AIKAJANALLA - KIINTYMYSSUHTEIDEN MERKITYS - DISSOSIATIIVINEN IDENTITEETTIHÄIRIÖ TAUSTALLA

POSITIIVINEN EMOOTIO SURUPROSESSISSA - EI PAKKOPOSITIIVISUUTTA - ei ”myydä positiivisuutta”, vaan tutkitaan sen pelkoa - POSITIIVINEN EMOOTIO ON TÄRKEÄ OPPIA YHDISTÄMÄÄN TURVALLISUUTEEN - POSITIIVISTA EMOOTIOTA VOI OPPIA TUTKIMAAN - SOMAATTINEN KOKEMUS - MIELIKUVA - TUNNE - KOGNITIO - vrt peilisolut – kehotietoisuus Mm Steel`ä mukaillen Palosaari 2016

KIINTYMYSSUHDETYYPIT 1. TURVALLINEN KIINTYMINEN: -perustana vastaanottavainen viestintä lapsen kanssa -lapsi tutkii vanhemman läsnä ollessa ympäristöä, kaipaa erotilanteessa, lähestyy jälleennäkemisessä -tyyntyy nopeasti ja palaa ympäristön tutkimiseen -sietoikkuna on suhteellisen leveä: sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä, sympaattinen ja parasympaattinen järjestelmä ovat kehittyneet toimiviksi -kun sietoikkunan rajat ylittyvät, kykenee sekä avun hakemiseen että itsetyynnyttelyyn aikuisena tulee toimiin omillaan, mutta ei apua tarvitessaan epäröi hakea sitä -”periytyy” sukupolvien yli

2. TURVATON VÄLTTELEVÄ KIINTYMINEN - suhteellisen tarkoituksenmukainen, mutta vajaa - myönteistä kuitenkin johdonmukaisuus - hoivaaja estää hakeutumisen läheisyyteen: vetäytyy / työntää pois vrt vaikkapa ylirasittunut, masentunut äiti - sallii yhteyden omilla ehdoillaan - lapsi sopeutuu osoittamalla vain vähän tarvetta –näennäinen välinpitämättömyys - kontaktissa lapsi ei pidä yhteyttä yllä, välttelee katsekontaktia - erotessa vain vähän ahdistuksen merkkejä (huom. vireyden kohoaminen) - palatessa ei tule kohti – varautuneisuus - aikuisena mm. taipumus itsesäätelyyn, välttää riippuvuutta, kehon jänteys, yhteys sisäisten tilojen ja ulkoisen käytöksen välillä heikko

3. TURVATON RISTIRIITAINEN KIINTYMINEN -myös suhteellisen tarkoituksenmukainen, mutta kuitenkin vajaa - epäjohdonmukainen, ennustamaton kohtelu - hoivaaja reagoi enemmän omiin kuin lapsen tunteisiin, saattaa ajaa vireystilan liian korkeaksi tai matalaksi, vaikka lapsi yrittäisi säätää tunkeilevuus, säätelyhäiriöt, epäluottamus ärtyisyys, acting out, ”hankala temperamentti”, vaikea säätää, vaikea toipua, vaikea sietää muutoksia - sosiaalisen sitoutumisen järjestelmä vaurioitunut - aikuisena huolestuneita kiintymystarpeistaan, vaikea tunnistaa suhteittensa turvallisuutta, huolestuneisuutta erossa - yhteensulautuminen ja kiihkeys suhteissa joissa läheisyys tärkeää

4. JÄSENTYMÄTÖN/SEKAVA KIINTYMINEN - hoivaajan pelottava, uhkaava tai vetäytyvä käyttäytyminen - roolien sekaantumista, sekavuutta, tunkeilevuutta - joskus kaltoinkohtelu/laiminlyönti samaan aikaan - aiheuttaa lapsen tilaan äkillisiä muutoksia ilman mahdollisuutta tilanteen korjaamiseen vuorovaikutuksessa - säätely ei kehity - hoivaaja ei myöskään kykene suojelemaan lasta muilta kaltoinkohtelijoilta kiintymis- ja välttämisjärjestelmän samanaikainen tai vuorottainen aktivoituminen -ristiriitainen käyttäytyminen -pitkäaikaisia ali- ja ylivireystiloja -ennakoi dissosiaatiohäiriötä ja aggressiivista käytt. 5. EI KIINTYMYSSUHDETTA

RAKENTEELLINEN DISSOSIAATIO -vakava dissosiaatio todennäköisintä kehitysvaiheissa tapahtuneen pitkäaikaisen kaltoinkohtelun seurauksena – harvoin aikuiselämän yksittäisen traumakokemuksen synnyttämää RAKENTEELLINEN DISSOSIAATIO * POHJAUTUU SYNNYNNÄISIIN TOIMINTATAIPUMUKSIIN * SYNTYY TRAUMATISOITUMISEN YHTEYDESSÄ KUN VAARAA EI OLE: LAJIN SÄILYMISEN RAKENTEET VALLALLA - mm. energian säätely, kiintymys, hoivakäyttäytyminen, suvun jatkaminen, tutkiminen ja leikki - UHKATILANTEESSA: ELOON JÄÄMISEN TOIMINTARAKENTEET AKTIVOITUVAT -kiintymyshuuto, taistelu ja pako, jähmettyminen, täydellinen antautuminen -RAKENTEIDEN JOUSTAVA VUOROTTAINEN AKTIVOITUMINEN NORMAALIA - dissosiaatio pyrkii pysäyttämään ja rajaamaan vaikeiden tapahtumien tuomaa sietämätöntä tuskaa - EP: n lukitsemat traumamuistot kuluttavat kuitenkin voimavaroja ja NNP kapeutuu - traumamuistot alkavat tunkeutua näennäisen normaalin persoonan puolelle, mm. flashbackit ja takaumat -mahdollisuus käsittelyyn / jakautumisen syvenemiseen -KOMPLISOITUNEESEEN SURUUN JOHTAVA YKSITTÄINEN MENETYS EI AIHEUTA DISSOSIAATIOHÄIRIÖTÄ, MUTTA VOI HAJOTTAA PITKÄÄN KOOSSA PYSYNEEN TURVARAKENTEEN. - KIINTYMYSKOHTEEN ETSIMINEN SAMMUTTAA TUTKIMISEN TOIMINTAJÄRJESTELMÄN Palosaari 2016 mm. Vd. Hart, Nijenhuis, Steele (2009) muk.

KIITOS