KEHITTYV JA UUDISTUVA KIELTENOPETUS Kehittjopettaja Eija Ruohomki Oulun

KEHITTYVÄ JA UUDISTUVA KIELTENOPETUS Kehittäjäopettaja Eija Ruohomäki, Oulun kaupunki Projektisuunnittelija Annamari Kajasto, Helsingin kaupunki OPH 5. 9. 2014

POHTIKAA 2 -3 HENGEN RYHMISSÄ miksi teidän koulu/organisaatio haki kvvaltionavustusta? millainen haun tulos oli teidän osaltanne – ja pari syytä miksi niin kävi mitä hankkeellenne tapahtuu seuraavaksi mitä haluaisit jakaa muille koulusi/organisaatiosi kansainvälisyydestä? mitä toivot tältä päivältä > Muutama huomio koko ryhmän kuultavaksi

MIKSI MUKANA, MIKSI HANKKEELLE JATKOA? Haluan jatkaa hanketoimintaa, koska vauhti on nyt hyvä. Stopata ei saa! Haluan jakaa hankkeen tuotoksia muille: tekeillä on käsikirja tandem-opetuksesta. Tahdon jatkaa Kielitivolissa aloitettuja hyviä menettelyjä kansainvälistymisen merkeissä. Haluan toimia kv-kehittäjien verkostossa. Haluamme laajentaa verkostomme toimintaa. Haluamme kytkeä yrittäjyyskasvatuksen kansainvälistymiseen. On jakaa kokemuksia siitä, miten kieltä voi käyttää oikeaan vaikuttamiseen. Tiedän, miten paikallisesti voi laajentaa yhteistyötä koulun ulkopuolelle.

ENTÄ JOS HANKERAHOITUSTA EI TULLUT TAI SITÄ TULEE VÄHEMMÄN KUIN HAETTU? Aina tulee olla plan B. Ei saa lamaantua! Hankkeessa karsitaan ensiksi liikkuvuuksista.

PARAS KV-JUTTU JAETTAVAKSI MUILLE Yhdessä tukholmalaisen koulun ja Etu-Töölön lukion kanssa hanke vaikuttamisesta virtuaalisesti Hakuprosessista: kannattaa laatia hakemuksia yhdessä opetustoimen kanssa, omat ideat jalostuvat, saa apua suunnitteluun, samalla tietoa muista rahoitusmahdollisuuksista (Oulu) Aktiivinen verkostoituminen: saman asian ympäriltä opettajat, koulut koolle, yhteisiä tapaamisia ja seminaareja (IPPO-hanke); verkostoitumista kouluihin, opettajiin myös Suomen ulkopuolelle

TYÖPAJAN SISÄLTÖ Kielikasvatus Poimintoja perusasteen OPS-luonnoksesta, näkökulmana kieltenopetus www. oph. fi/ops 2016/perusteluonnokset lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpideehdotuksia Oman hankesuunnitelman rikastaminen kielikasvatuksen, OPS 2016: n näkökulmasta

KIELIKASVATUS (1), OPS 2016 -LUONNOS 04/2014 kielitaidon kehittyminen alkaa varhaislapsuudessa ja jatkuu elinikäisenä prosessina monikielinen kompetenssi � kehittyy kotona, koulussa ja vapaa-ajalla � koostuu äidinkielten ja muiden kielten sekä niiden murteiden eritasoisista taidoista kieltenopetuksen lähtökohtana on kielen käyttö eri tilanteissa � vahvistaa oppilaan kielitietoisuutta, eri kielten rinnakkaista käyttöä

KIELIKASVATUS (2), OPS 2016 -LUONNOS 04/2014 Oppilas oppii tekemään havaintoja erikielisistä teksteistä ja vuorovaikutuksen käytänteistä � käyttämään kielitiedon käsitteitä tekstien tulkinnassa � hyödyntämään erilaisia tapoja oppia kieliä � Oppilas käyttää eri kielten taitoaan kaiken oppimisen tukena. Oppilasta ohjataan lukemaan kielitaidolleen sopivia tekstejä � hankkimaan opiskelussa tarvittavaa tietoa eri kielillä � ohjataan tiedostamaan sekä omaa että muiden kielellisten ja kulttuuristen identiteettien monikerroksisuutta. Myös vähemmistökielten ja uhanalaisten kielten merkitys tuodaan esiin opetuksessa. �

KIELIKASVATUS (3), OPS 2016 -LUONNOS 04/2014 Opetus � tukee oppilaan monikielisyyttä hyödyntämällä kaikkia, myös oppilaan vapaa-ajalla käyttämiä kieliä � vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Kielikasvatus edellyttää eri kieliaineiden yhteistyötä.

KIELIKASVATUSLOGO-KILPAILUN MÄÄRITELMÄ KIELIKASVATUKSESTA, OPH Ympäristössäsi on paljon kieliä. Tutki vaikka ruokakaupan tuotteiden etikettejä! Tiedätkö, mitä kaikkia äidinkieliä koulussasi puhutaan? Tiesitkö, että Suomessa puhutaan nykyisin ainakin 150 eri äidinkieltä? Oletko ajatellut, että kielet muuttuvat jatkuvasti. Kieli voi kadota, ellei sitä käytetä. Tiesitkö, että olet monikielinen, kuten jokainen meistä? Monikielisyyttä on se, että osaa äidinkieltä tai äidinkieliä, murteita, muita kieliä. Kieliä voi oppia kotona, sukulaisilta, kavereilta, koulussa, tv: stä, netistä, ulkomailla. . . Kieliä voi oppia kuuntelemalla, puhumalla, lukemalla, kirjoittamalla, matkimalla, leikkimällä, laulamalla. Kielitaito kasvaa, kun kieltä käyttää aina, kun siihen on mahdollisuus. Kieltä voi ja kannattaa käyttää rohkeasti, vaikka sitä osaisi vasta vähän. Kieliä voi myös käyttää rinnakkain. Voit puhua kaverillesi suomea, ja hän vastaa sinulle ruotsiksi. Jos olet opiskellut saksaa, mutta et muista saksankielistä sanaa, kokeile, ymmärtäisikö puhekumppanisi sanan englanniksi.

KIELIKATU-JULISTE http: //www. kielikatu. fi/tekstit/Kielikatu_juliste. A 4. pdf Oppilaiden, opettajien kielitaito näkyväksi Julisteen voi tulostaa monivärisenä kokoon A 3

MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA HANKKEESSA?

MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA HANKKEESSA? Mieti hetki ja kerro sitten muille mitä mietit

MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA HANKKEESSA? (1) Autenttisuus: *näyttäytyy sekä oikeilla matkoilla (kieli, olosuhteet) että Suomessa simuloiduissa asiointitilanteissa *Oppilaiden ennakkoluulottomuutena käyttää kieltä. *Yllätysten mahdollisuutena: yllätys tulee aina väistämättä vastaan, paras kohdata niitä eri tavoin Rohkea kielenkäyttö: *ei vaadita perfektionistisesti virheetöntä kielenkäyttöä vaan rohkeutta käyttää kieltä *kv-kanssakäymisessä tajutaan, että kaikkea ei voi millään ymmärtää *esim. japanin kielessä oppikirjoissa on kohteliasta kieltä ->kielikasvatus antaa luvan enempään!

MITEN KIELIKASVATUS NÄKYY OMASSA HANKKEESSA? (2) Erilaiset kielenkäyttötilanteet: välitunnit, teemapäivät, kahdet kurssitarjottimet käytössä (su, ru) Näitä pitää kielikasvatuksen osalta kehittää kouluilla/hankkeissa: Laaja tietoisuus siitä, mitä kieliä koulun/hankkessa olevat oppilaat ja opettajat osaavat Eri kielten läsnäolo vankemmaksi Vapaa-ajalla hankittu kielitaito käyttöön

POIMINTOJA OPS-LUONNOKSESTA: OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Oppilaissa herätetään kiinnostus kouluyhteisön ja ympäröivän maailman kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, ja heitä rohkaistaan viestimään autenttisissa ympäristöissä. Koulussa ohjataan arvostamaan eri kieliä, niiden puhujia ja erilaisia kulttuureita. Oppilaille ja oppilasryhmille luodaan mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja yhteydenpitoon ihmisten kanssa myös eri puolilla maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden toteuttaa kieltenopetusta autenttisista tilanteista ja oppilaiden viestintätarpeista lähtien. Opetus antaa myös valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa. Opetuksen tulee vahvistaa oppilaan luottamusta omiin kykyihinsä oppia kieliä ja käyttää niitä rohkeasti. Opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä oppilaiden vapaaajan kielenkäyttöön. Oppilas osaa myös hakea osaamillaan kielillä tietoa.

POIMINTOJA OPS-LUONNOKSESTA : VIERAIDEN KIELTEN, TOISEN KOTIMAISEN KIELEN TAVOITTEET ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä. ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuuristen viestinnän käytänteiden tunnistamiseen ja vuorovaikutuksen asianmukaisuuteen. kehittää oppilaan omaa toimijuutta kielitaidon luovassa soveltamisessa sekä elinikäisen kielenopiskelun valmiuksia. motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia (eri kielet, kansallisuudet, sukupuolet, kulttuuriset tavat, jne. ). ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön virittää oppilaan kiinnostusta lähiympäristön, Suomen ja Pohjoismaiden kielellistä ja kulttuurista runsautta kohtaan sekä suomen ja ruotsin asemaan kansalliskielinä. kannustaa oppilasta löytämään mahdollisuuksia käyttää suomen/ruotsin kieltä erilaisissa yhteisöissä ja toimintaympäristöissä.

POIMINTOJA OPS-LUONNOKSESTA : TUTUSTUTTAMINEN KIELIIN, TYÖTAVOISTA, TUKIMATERIAALEISTA Jo ennen A-oppimäärän opetuksen alkamista voidaan oppilaita tutustuttaa alustavasti joihinkin kieliin. Tällaista toimintaa kutsutaan kielisuihkuksi. Kielen tai kielten alkeita opitaan siinä laulaen, leikkien, pelaten ja liikkuen. Aiheet valitaan oppilaita kiinnostavista asioista yhdessä oppilaiden kanssa. Opetus voidaan toteuttaa muiden oppituntien yhteydessä, osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia tai sille voidaan varata omia oppitunteja tai opetustuokioita. Kielisuihkua voidaan järjestää myös ylemmillä vuosiluokilla. Leikin, laulun, pelillisyyden ja draaman avulla oppilaat saavat mahdollisuuden kokeilla kasvavaa kielitaitoaan ja käsitellä myös asenteita. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri viestintäkanavia ja välineitä. Kohdekieltä käytetään aina kun se on mahdollista. Oppilaat tutustuvat ympäröivän yhteisön monikielisyyteen ja kulttuurisuuteen kotikansainvälisyyden avulla. Heille tarjotaan myös mahdollisuuksia harjoitella kansainvälistä yhteydenpitoa. OPSin tukimateriaalia mm. kielisalkku, integrointi/monialaiset oppimiskokonaisuudet

LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TYÖRYHMÄN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA – Kansainvälinen toiminta on integroitu osaksi lukioiden toimintaa ja se tukee lukiokoulutuksen ja opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. – Hyödynnetään sekä kotimaassa tarjoutuvia kansainvälisen toiminnan mahdollisuuksia että laajasti eri rahoittajatahojen tarjoamia mahdollisuuksia oppilaitoksille, niin hankkeissa, liikkuvuuksissa kuin verkkoyhteistyössä. – Erityisesti vieraan kielen opetuksessa hyödynnetään eri kulttuuritaustaisten opettajien osallisuutta opetuksessa. – Lukion opetussuunnitelman perusteissa määritellään tarkemmin yleisistä periaatteista osaamisen tunnustamisessa. (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010: 14)

OMAN HANKKEEN RIKASTAMINEN Miten voit rikastaa omaa hanketta siten, että siinä näkyy kielikasvatuksen ja ops-perusteluonnoksen kieltenopetuksen näkökulmia? 1 -3 hyvää ideaa tai toimintatapaa jolla omaa hanketta voi kehittää edelleen ja / tai jotka kannattaa jakaa edelleen

OMAN HANKKEEN/HAKEMUKSEN TUUNAAMINEN, IDEOITA Vaasan tandem-hankkeeseen kannattaa tutustua, omat sivut on Miten saada osaksi koulun arkea, opetusta kielikasvatus, miten pärjätä ilman hankkeita

”Jossain kaupungissa on maailma näytteillä Mitä täällä on? Aina samoja pieniä ilmiöitä. ” (Ultrabra)

KIITOS Iloa kielistä ja kansainvälisyydestä koulun arjessa! Kehittäjäopettaja Eija Ruohomäki, Oulun kaupunki, eija. ruohomaki@ouka. fi Projektisuunnittelija Annamari Kajasto, Helsingin kaupunki, annamari. kajasto@hel. fi