Suomalainen uskonnollisuus perinteiset uskonnolliset yhteist USTUSH 254 USH

Suomalainen uskonnollisuus: perinteiset uskonnolliset yhteisöt UST/USH 254, USH 341, UST/USH 352 (5 op) - Vetäjä: Heikki Pesonen - Vastaanotot ke 14– 15 - sposti: heikki. pesonen@helsinki. fi - puh: 191 24332 1

Kurssin sisältö ja tavoitteet - Yleiskatsaus Suomen uskonnolliseen kenttään muutamien esimerkkien kautta - Esittelemällä perinteisiä uskonnollisia yhteisöjä - Perinteisyys: - Vakiintuneisuus N. väh. 100 vuotta - Suhde Terhi Utriaisen kurssiin IV periodissa ”Suomalainen uskonnollisuus: uusia uskonnollisia ilmiöitä” - Keinotekoinen rajaus 2

Kurssin sisältö ja tavoitteet - Näkökulma yhteisöjen rakentumisessa ja toiminnassa - Ei opillista/teologista tarkastelua - Sosiohistoriallinen paikannus - Yhteisöjen suhde yhteiskunnalliseen muutokseen (esimerkki) - Tavoitteena - Suomen uskonnollisen kentän muotoutumisen ja monimuotoisuuden hahmottaminen - Muutaman vakiintuneen yhteisön toimintaan tutustuminen (jalkautuminen) 3

Ohjelma 17. 1. Järjestäytyminen, katsaus suomalaisen uskonnollisuuden muotoutumiseen sekä tämän hetken uskonnolliseen kenttään 24. 1. Ortodoksinen kirkko 31. 1. Jehovan todistajat 7. 2 Helluntailaisuus 14. 2. Tataarit 21. 2. MAP-kirkko 28. 2. Vapaat suunnat (baptistit, metodistit, vapaakirkko, pelastusarmeija) 4

Kurssin suorittaminen a) Osallistuminen luennoille ja pikanäkökulmat b) Jalkautuminen ja raportti c) Essee 5

Kurssin suorittaminen a) Osallistuminen luennoille ja pikanäkökulmat - N. 1 sivun esseet kolmesta käsiteltävänä olevasta uskonnollisesta yhteisöstä yht. 3 s. - Lähteenä internet: some, kotisivut, tiedotusvälineiden sivustot jne. - Tehtävä: miten yhteisöön liittyen puidaan jotain ajankohtaista ilmiötä (joko/sekä yhteisössä että mediassa) - Oleellista tiivis ilmaisu - Käytettyjen sivustojen linkit mukaan 6

Kurssin suorittaminen b) Jalkautuminen ja havainnointipäiväkirja - Vierailu mieluiten itselle vieraan kurssilla käsitellyn (tai muun) perinteisen uskonnollisen yhteisön tilaisuudessa - Havainnointi ja havainnointipäiväkirjan kirjoittaminen - Ohjeistuksia: https: //koppa. jyu. fi/avoimet/hum/menetelmapolkuja/menetelmapolku/ aineistonhankintamenetelmat/havainnointi-eli-observointiosallistuminen-ja-kenttaetyoe http: //www. fsd. uta. fi/menetelmaopetus/kvali/L 6_4. html - Havainnointi ja päiväkirja: Mitä tapahtuu, miten tapahtuu (välineet, laulu, puhe jne. ), tilan havainnointi, reflektointi (miten sinuun reagoidaan, miten itse reagoit) 7

Kurssin suorittaminen c) Essee - Havaintoraportin yhdistäminen tarkasteltavan uskontoperinteen kontekstiin, esim. : 1. Otsake: ”Körttiseurat luterilaisen kirkon heterogeenisyyden heijastajina” 2. Sisällysluettelo (myös sivunumerot) 3. Johdanto: lähtökohdat ja taustat + aihe ja näkökulma 4. Uskonnollisen yhteisön esittely (luentojen ja/tai kirjallisuuden pohjalta) rajatumpi tarkastelu havainnoimanne tapahtuman paikasta uskonnollisessa yhteisössä/uskontoperinteessä 8

Kurssin suorittaminen 5. Oma havainnointi ja sen esittely menetelmän esittely, reflektio (miten sujui), päiväkirjan purku, esim. a) tapahtuman kulku, b) ihmisten käyttäytyminen, c) tila ja esineistö sekä d) miten tapahtuma on suhteessa tutkimuksessa/muualla kuvattuihin vastaaviin tapahtumiin 6. Yhteenveto ja johtopäätökset Langat yhteen ja uudet mahtavat havainnot 7. Kirjallisuus ja lähteet Pituus 8 s. Pikanäkökulmien ja esseen palautus 15. 3. Heikin lokeroon 9

Kurssin suorittaminen Luentojen diat: blogs. helsinki. fi/hpesonen 10

Katsaus historiaan Lähtökohdat: Kristinuskon tulo kahdelta suunnalta 1000 -luvun alkupuolella: läntinen katolilaisuus, itäinen ortodoksisuus Katolilaisuus Ruotsin valtionuskontona 1500 -luvun reformaatioon saakka Huolehti kasvatuksesta, terveydenhuollosta, tiedottamisesta jne. Ortodoksisuus vahvisti asemiaan itäisessä Suomessa 1300 -1400 –luvuilla Suomi jakautunut kahden uskontokunnan alueeseen 11

Katsaus historiaan Katolinen kirkko 1500 -luvun puolivälin reformaation myötä katolinen kirkko kiellettiin Palasi Suomeen vähitellen 1700 -1800 -luvuilla Maahan houkuteltiin ammattitaitoista työväkeä, jonka annettiin harjoittaa omaa uskontoaan 1869 kirkkolaki mahdollisti luterilaisten kääntymisen katolilaisuuteen Rekisteröitiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi v. 1929 Tällä hetkellä 7 seurakuntaa yksi hiippakunta 12

Katsaus historiaan Katolinen kirkko (jatkuu) Piispa Teemu Sippo (ensimmäinen suomalainen sitten vuoden 1522) Jäseniä n. 11. 000 ja määrä pienoisessa kasvussa Ortodoksinen kirkko Alkoi levitä 1000 -luvun alussa karjalaan Valamo Laatokalle 1300 -luvulla ja Konevitsa 1400 luvulla 1400 -1500 –luvuilla vakiintui karjalaisten keskuuteen Reformaation myötä niheämpi suhtautuminen ja käännytykset 13

Katsaus historiaan Ortodoksinen kirkko (jatkuu) 1600 -1700 –luvut ilmeisesti varsin hankalaa aikaa 1809 tilanne parani Venäjään liittymisen myötä Suomen itsenäistymisen jälkeen tunnustettiin itsenäiseksi kirkoksi ja sai ”kansankirkon” aseman 1920 -luvulla kissanhännänveto Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolin patriarkaatin välillä Tällä hetkellä Konstantinopolin patriarkaatin yhteydessä Jäsenmäärä väheni toisen maailmansodan jälkeen vauhdilla 1970 -luvulta lähtien tilanne muuttunut myös venäjänkielisten maahanmuuton myötä Jäseniä tällä hetkellä n. 60 000 14

Katsaus historiaan Luterilainen reformaatio Tapahtui ylhäältä alas Perustui poliittistaloudellisiin realiteetteihin Luterilaisuudesta valtion virallinen uskonto 1544 1500 -luvulta 1800 -luvulle kaikkien tuli tunnustaa (ainakin virallisesti) luterilaista uskoa Julistus tätä koskien vuonna 1617 Taustalla tavoite Ruotsin kuningaskunnan kulttuurisesta ja uskonnollisesta yhtenäisyydestä 1700 -luvulta vähittäistä muutosta Pietismin merkitys ja herätysliikkeet 15

Katsaus historiaan 1700 -luvulta myös muunlaista liberaalimpaa ajattelua Muunuskoisia maahanmuuttajia siedettiin, jos toivat vaurautta Kuitenkin yksityisen uskonnonharjoituksen velvoite Ortodoksisen kirkon aseman paraneminen Suomen liityttyä Venäjään 1809 Kirkon sisäiset herätysliikkeet 16

Katsaus historiaan 1800 -luvun lopulta eteenpäin Uskonnollisessa kentässä suuria muutoksia Kirkon maallisten vastuiden siirtäminen valtiolle ja kunnille 1870 Uskonnonvapauden periaatteet, jotka käytännössä voimaan 1923 Uusien kristillispohjaisten virtausten rantautuminen 1800 -luvun lopulla Yhdysvalloista Ruotsin kautta Baptistit ja metodistit, adventistit, mormonit, pelastusarmeija, helluntailaisuus, Jehovan todistajat Ensiksi ruotsinkielisen vähemmistön pariin suuriin kaupunkeihin 17

Katsaus historiaan 1700 -1800 –luvuilla myös pienet juutalaiset, katoliset ja tataarimuslimivähemmistöt asettuivat Suomeen Harjoittaminen kuitenkin yksityistä 1923 uskonnonvapauslaki, joka muutti tilanteen Myös siviilirekisteri Monet yhteisöt rekisteröityivät uskonnollisiksi yhdyskunniksi Vähittäinen pluralisaatiokehitys, vaikkakin ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista kirkon jäseniä pitkälle 1990 -luvulle saakka Muut kristillisperäiset kirkot ja yhteisöt säilyivät marginaalisina, suurimpina helluntailaisuus, Jehovan todistajat sekä vapaakirkko Uskonnollinen kenttä varsin yhtenäinen 1900 -luvun loppukymmeniin saakka 18

Katsaus historiaan Muutos: 1970 -luvulta eteenpäin sekä uusia karismaattiskristillisiä liikkeitä että aasialaisen uskonnollisuuden muotoja 1990 -luvun puolivälistä eteenpäin tulleet muslimitaustaiset maahanmuuttajat Havainnollistajana se, että vuonna 1990 Suomessa noin 30 rekisteröityä yhdyskuntaa, 2007 66. 1990 -luvulla perustettiin 20 uutta muslimijärjestöä 19

Tämän hetken uskonnollinen kenttä Uusia uskonnollisia liikkeitä syntyy jatkuvasti Useita vuosittain Syyt (Martikainen 2004): Jo lähtökohdiltaan uskonnolliset ihmiset perustavat uusia ryhmiä Tuntemattomien yhteisöjen lähetystyö Maahanmuuttajien omat traditiot Kynnys perustamiseen matala 20

Tämän hetken uskonnollinen kenttä Yleispiirteitä: Vain pieni osa rekisteröitynyt uskonnollisiksi yhdyskunniksi Suurin osa yhdistyksiä Organisoitumisen aste vaihtelee Suurin osa aloittaa toimintansa suurista kaupungeista Suurin osa ulkomailta, Ruotsin kautta 21

Tämän hetken uskonnollinen kenttä Yhdenlainen luokittelu (Ketola 2008): Buddhalaisuus Hindulaisuus Islam Juutalaisuus Kristinusko (luterilaiset, ortodoksit, katolilaiset, anglikaanit, kveekarit, metodistit, pelastusarmeija, baptistit, vapaakirkolliset, adventistit, helluntailaiset, sitoutumattomat evankelikaaliset ja uuskarismaattiset, mormonit, Jehovan todistajat ja unitaariuniversalistit) 22

Tämän hetken uskonnollinen kenttä Luokittelu jatkuu… Länsimainen esoteria ja New Age (ruusuristiläisyys, teosofia, vapaamuurarius, rituaalimagia, new age) Modernit uskonnot (bahai, spiritualismi, skientologia, urantia-liike, satanismi ja saatananpalvonta) Sikhiläisyys Taolaisuus Uuspakanuus 23

Tämän hetken uskonnollinen kenttä Yhteisöjen moninaisuus lisääntynyt valtavasti 1990 luvulta eteenpäin Useita satoja uskonnollisia yhteisöjä, liikkeitä ja järjestöjä Myös vakiintuneissa liikkeissä tapahtuu pirstoutumista Monimuotoisuus tulee lisääntymään, ennustaa Ketola Kansainvälisesti maa kuitenkin uskonnollisesti varsin yhtenäinen 24

Tämän hetken uskonnollinen kenttä Yhteisöjen määrän lisääntymisestä ei voida kuitenkaan tehdä johtopäätöstä uskonnollisuuden lisääntymisestä Yhteisöjen jäsenmäärät varsin pieniä Osallistuminen usein vähäistä Esim. luterilaisesta kirkosta eronneet eivät liity yleensä muuhun uskonnolliseen yhteisöön 16 prosenttia suomalaisista uskonnollisten yhteisöjen ulkopuolella (2007) Uskonnollisesti välinpitämättömiä? 25

Tämän hetken uskonnollinen kenttä Jäsenyyskään ei tosin hyvä uskonnollisuuden mittari Vrt. luterilaisen kirkon jäsenyys tai muslimien jäsenyys Ketola: uskonnollisuuden muutoksessa ei kyse uskontojen paluusta vaan uskonnollisen tarjonnan moninaistumisesta ja perinteiden pirstoutumisesta Miksi näin? 26

Yleistä kirjallisuutta Ketola 2008: Uskonnot Suomessa Martikainen 2004: Immigrant Religions in Local Society. Historical and Contemporary Perspectives in the City of Turku. http: //www. doria. fi/handle/10024/4125 Uskonnot. fi Metso & Ryökäs (toim. ): Kirkkotiedon kirja 27