Miten rakennamme yhteist visiota PERUSOPETUS UUDEN KYNNYKSELL OPETTAJANKOULUTUS

Miten rakennamme yhteistä visiota? PERUSOPETUS UUDEN KYNNYKSELLÄ - OPETTAJANKOULUTUS TULEVAISUUDEN TEKIJÄNÄ 13. 4. 2012 Helsinki Opetusneuvos Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS

Perusopetus uuden kynnyksellä • • Mitä on tulevaisuuden sivistys? Millaista osaamista tarvitaan? Millainen työskentely tuottaa haluttua osaamista ja sivistystä? Miten muutos toteutuu kuntien ja koulujen toimintakulttuurissa sekä jokaisella oppitunnilla? Millaisia taitoja opettajat ja koulun muu henkilöstö tarvitsee kyetäkseen työskentelemään tulevaisuuden sivistystä ja osaamista edistävällä tavalla? Mikä on opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman merkitys opettajan ja kouluyhteisön työn ohjaajana ja tukijana?

Koulutuksella ja opetuksella on Suomessa hyvät peruspilarit

Mikä on koulun perustehtävä? Perusopetuslaki 2§ 1 mom. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä.

Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet (OKM: n työryhmän esitys 2012) • Tavoitepykälät lähes samat kuin nykyisin 2 § Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen 3 § Tarpeelliset tiedot ja taidot 4 § Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Perusopetuslain tarkoittaman opetuksen tavoitteet (OKM: n työryhmän esitys 2012) • Nykyisiä tavoitteita täsmennetään ja monipuolistetaan Korostetaan koulun kasvatus- ja opetustehtävää – ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja suomalaisen yhteiskunnan demokraattiset arvot, terveys, hyvinvointi, hyvät tavat ja kestävä kehitys Korostetaan vuorovaikutteista ja yhteistyöhön perustuvaa, toisia kunnioittavaa toimintatapaa, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yhteisvastuuta Korostetaan tulevaisuudessa tarvittavaa laaja-alaista osaamista – erityisesti ajattelun, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja Painotetaan oppimisen sosiaalista luonnetta, monipuolisten oppimisympäristöjen ja elinikäisen oppimisen merkitystä

Miten opetus tulee järjestää? Perusopetuslaki 3§ 2 ja 3 mom. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa.

Mihin oppilaalla on oikeus? Perusopetuslaki 30§ 1 mom. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä.

Opetussuunnitelmalla on keskeinen rooli ohjausjärjestelmässä

KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma Paikalliset nja ta s et utu Op oul k tarpeet ja Laatukriteerit linjaukset Opetussuunnitelman perusteet 2004 Valtioneuvoston asetus tavoitteista ja tuntijaosta 2001 Perusopetuslaki ja -asetus 1998 Op pim ate ria ali KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA

Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuuksia • • • Fokus on opetuksen ja oppimisen tukemisessa – kansalliset normit ovat tukea antava pohja Opetussuunnitelman perusteissa on jo nyt melko vahva osaamista korostava tulevaisuusorientaatio Opetussuunnitelma rakennetaan yhteistyössä Opetussuunnitelmaa kehitetään jatkuvassa vuorovaikutuksessa – kehittämistyöstä ammennetaan opsiin ja opsia toteutetaan ja syvennetään kehittämistyöllä Paikallinen työ ei ole vain perusteiden käyttöönottoa, vaan olosuhteet, mahdollisuudet ja tarpeet huomioonottavaa moniammatillista ja hallintokuntarajat ylittävää suunnittelua – oman työn määrittelyä ja luomista Opetushallinto, opettajankoulutus ja oppimateriaalien tuottajat työskentelevät toimivat samaan suuntaan

Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin PL 3 § Opetuksen järjestämisen perusteet Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin tässä laissa säädetään. … PL 14 § Tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet … Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien, oppilaanohjauksen ja muun tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä sekä kodin ja koulun yhteistyön ja oppilashuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan oppilashuollon tavoitteista (opetussuunnitelman perusteet). PL 15 § Opetussuunnitelma Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä tässä laissa tarkoitettua opetusta varten opetussuunnitelma. … …

Opetussuunnitelman asema on kirjattu lakiin PL 30 § Oikeus saada opetusta Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. … PA 9 § Opetuksen ja työaikojen suunnittelu Opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään…

Opettajat kokevat opetussuunnitelman tärkeäksi • • Opetussuunnitelman perusteet ovat tukeneet ja ohjanneet paikallista opetussuunnitelmatyötä hyvin, perusteet ovat selkeitä ja perusteiden linjauksiin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä 80 % kunnista ja yli 70 % kouluista katsoi, että perusteet tukevat entistä paremmin käytännön opetustyötä Kuntien kokonaisvastuu opetussuunnitelmatyöstä on vahvistunut Noin 90 % kunnista ilmoittaa, että opettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyöhön erittäin tai melko paljon Opettajat ovat tavoitetietoisia ja pitävät opetussuunnitelmaa tärkeimpänä työnsä suunnitteluun vaikuttavana tekijänä Lähteet: Koulutuksen arviointineuvosto 2008, 2009, 2010 OPH 2005, 2007 ja 2009 Valtiontalouden tarkastusvirasto 2009

Opetussuunnitelmalliset työkalut oppimisen edistämisessä Koulutukselle asetetut tavoitteet Oppimiselle asetetut tavoitteet KOULUN OPPIMIS- Oppilaan arviointi Opetus ja ohjaus Oppimisen TOIMINTAja koulunkäyn-KULTTUURI nin tuki YMPÄRISTÖ Oppimiskäsitys Oppilaan oppimiseen ja kasvuun liittyvät tarpeet Irmeli Halinen

OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Oppimiskäsitys, toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Tuntijako Kieliohjelma Tietostrategia Aihekokonaisuudet Oppiaineet Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yhteistyö Oppilaan ja koulun toiminnan arviointi Arvot, toiminta-ajatus, tavoitteet

Opetussuunnitelman monet ulottuvuudet n a j t t a ne Op ösuu a t y t elm ni Arviointi Vuosisuunnitelma Oppimissuunnitelma ja HOJKS Opetussuunnitelma Pedagogisen johtajuuden ja ammatillisen kehittymisen työkalu Esiopetus, toiset koulut Huoltajat ja muut yhteistyökumppanit Kuntakohtaiset Ja valtakunnalliset strategiat

Esi- ja perusopetuksen uudistamisen kynnyksellä

Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteiden ja perusopetuksen tuntijaon uudistaminen • • • Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän esitys ”Tulevaisuus perusopetus – valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako; OKM 2012: 6) 24. 2. 2012 Lausunnot pyydetty 22. 3. 2012 mennessä Valtioneuvosto tehnee asiaa koskevan päätöksen kevään 2012 aikana Tavoitteena vastata hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin nykyisen vuosiviikkotuntimäärän puitteissa Työryhmä ei esitä uusi oppiaineita tai laajenevia tehtäviä kunnille ja muille opetuksen järjestäjille

Hallitusohjelman tavoitteita perusopetukselle Yleisiä tavoitteita • Esi- ja perusopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena • Koulujen eriytyminen estetään Painopisteitä perusopetuksen tavoitteille ja tuntijaolle • Vahvistetaan taito- ja taideaineiden opetusta • Vahvistetaan liikuntaa • Vahvistetaan yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta • Vahvistetaan ympäristökasvatuksen asemaa • Vahvistetaan oppiaineiden välistä yhteistyötä • Monipuolistetaan kieliohjelmia

Tuntijakoa koskevat ehdotukset • • Nivelkohdat eri oppiaineissa yhtenäistetään; 2. ja 6. luokan tuntimäärä lisätään ja 7. ja 8. luokan tuntimäärää vähennetään Äidinkielen ja kirjallisuuden, yhteiskuntaopin ja liikunnan opetuksen tuntimäärää lisätään Taito- ja taideaineiden aiemmista ns. välystunneista 4 vvt kiinnitetään musiikkiin, kuvataiteeseen ja käsityöhön Ympäristöoppia opetetaan oppiainekokonaisuutena vuosiluokilla 1 -6 Aihekokonaisuuksien opettamista varten varataan 1 vvt vuosiluokilla 7 – 9 Oppilaalle valinnaisen opetuksen vähimmäistuntimääräksi esitetään 9 vvt nykyisen 13 vvt: n sijaan A 2 kielen tuntimäärää vähennetään; A 2 ja B 2 –kielen opetus rahoitetaan erillisellä valtionavustuksella mikäli opetus järjestetään oppilaan kokonaisvähimmäistuntimäärän ulkopuolisena perusopetusta täydentävänä opetuksena

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on jo käynnistynyt – työtä jatketaan ja laajennetaan • • • Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin 2009 Esiopetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvut 4 ja 5 (Kasvun ja oppimisen tuki, Oppimisen ja koulunkäynnin tuki) uudistettiin 2010 Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet uudistettiin 2011

Tulevaa opetussuunnitelman perusteiden laadintatyötä • • Edessä on koko yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Työ toteutettaneen kokonaisuudessaan vuosien 2012 – 2016 välisenä aikana Tämä merkitsee, että useita eri perusteasiakirjoja laadintaan samanaikaisesti Jokaiseen perusteasiakirjan laadintaprosessiin liittyy laaja sidosryhmäyhteistyö ja asiantuntijoiden kuuleminen sekä paikallisten opetussuunnitelmien laadintatyön tukeminen monin eri tavoin

Esi-, perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet • • Valtioneuvosto antanee kevään aikana tavoitteita ja tuntijakoa koskevan asetuksen Perustetyö käynnistyy sen jälkeen Esiopetuksen ja perusopetuksen sekä lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee olla valmiina vuoden 2014 loppuun mennessä Uuden tuntijaon ja uusien perusteiden mukaiset paikalliset opetussuunnitelmat tulee saada valmiiksi siten, että niiden mukaiseen opetukseen voidaan siirtyä 1. 8. 2016

Opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteita • • Rakentaminen nykyisille vahvuuksille Oppimiskäsityksen syventäminen ja avaaminen Tulevaisuuden sivistys ja laaja-alainen osaaminen kaikkia opetuksen alueita, eri oppiaineita ja vuosiluokkia läpäisevinä ja opetusta eheyttävinä tavoitteina Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden selkeyttäminen Pedagogisen otteen vahvistaminen ja kuntien/koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tukeminen Olennaiseen keskittyminen – tavoitteiden korostaminen ja sisältöjen karsiminen/selkeyttäminen Perusteiden kehittäminen joustavana työkaluna – rakenteistaminen ja sähköistäminen

Oppimiskäsitys lähtökohtana Opettamisessa ja oppimisessa entistä tärkeämmiksi tulevat: • • oppilaan ja opettajan kohtaamisen luonne - turvallisuus, selkeys, säännöllisyys, tunnetaidot, yhdessä olemisen pelisäännöt, vuorovaikutteisuus oppijalähtöiset opetusjärjestelyt ja oppimista tukevat monipuoliset oppimisympäristöt keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuva oppiminen oppilaiden/opiskelijoiden osallistuminen, oma pohdinta ja aktiivisuus, oppilaiden tiimityö ja yhteistoiminnalliset työtavat opettajien tiimityö ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, huoltajat ja asiantuntijat koulutyön tukena oppiaineiden yhteistyö ja integraatio koulussa ja muualla opitun yhdistyminen

TULEVAISUUDEN SIVISTYS OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TEHTÄVÄ OSAAMINEN TOIMINTAKULTTUURI

T O V I

Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014 • • • Huhtikuu 2012: Opetussuunnitelmatyölle pohjaa luovan keskustelun käynnistäminen; prosessin aikataulu OPH: n verkkosivuille Elokuu 2012: Keskustelua virittävää tukiaineistoa OPH: n verkkosivuille Elokuu 2012: Perustetyön ohjausryhmä ja yleisiä linjauksia valmistelevat työryhmät aloittavat työnsä – luodaan yhtenäinen perusta oppiainetyölle Marraskuu 2012: Ensimmäinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (yleiset linjaukset) Tammikuu 2013: Oppiainekohtaiset ja muut tarvittavat valmisteluryhmät aloittavat työnsä

Esi-, perus- ja lisäopetuksen aikataulua 2012 - 2014 • • • Elokuu 2013: Toinen kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (painopisteenä esiopetus) Huhtikuu 2014: Kolmas kommentointipyyntö opetuksen järjestäjille (perusopetus ja lisäopetus) Syys - lokakuu 2014: Lausuntopyynnöt esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteista Joulukuu 2014: Pääjohtajan päätös; uusien perustemääräysten antaminen Tammikuu 2015: Paikallisten opetussuunnitelmien laadinta alkaa Elokuu 2016: Uusien opetussuunnitelmien mukainen opetus alkaa

Koulun perustehtävä säilyy, mutta toimintaympäristö muuttuu vinhaa vauhtia? Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeita? Miten koulu toimii hoitaakseen perustehtävänsä?

Toimintaympäristöä muuttavat tekijät • • • Ilmasto, väestön kasvu ja ympäristö Globalisaatio Teknologian kehitys Tiedon määrän ja luonteen muutos Lasten kasvuympäristöissä tapahtuvat muutokset

Ilmaston muutos, väestön kasvu ja ympäristö • • • Ilmaston muutos ja luontoympäristön kuluminen asettavat kaikkein tinkimättömimmät reunaehdot tulevaisuutta ajatellen Muutokset vaikuttavat globaalisti, meihin kaikkiin Oppilaat odottavat, että he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi, voisivat ymmärtää asioita ja oppisivat tekemään omassa elämässä eettisesti perusteltuja valintoja

Globalisaatio ja yhteiskunnan muutos • • Globalisaatio on monimuotoinen ja ristiriitainen prosessi Taloudellinen ja kulttuurinen yhtenäistyminen ja lisääntyvä vuorovaikutus Alueellisten erojen kasvu Kulttuurien, kielten ja uskontojen moninaisuus Työn luonteen muutos, työn ja työvoiman liikkuvuus Oppilaat tarvitsevat tietoa ja ymmärrystä omasta taustastaan ja muiden kulttuurien ominaispiirteistä, kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä sekä taitoja, joiden avulla voi toimia muuttuvassa yhteiskunnassa ja työelämässä

Teknologian ja median kehitys • • • Teknologian, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kehitys on luonut edellytykset globalisaatiolle Teknologian kehitys on vasta alussa; se luo uusia oppimisen ympäristöjä, tapoja ja mahdollisuuksia Oppilaat tarvitsevat nykyistä parempia tilaisuuksia hyödyntää teknologiaa syvälliseen oppimiseen, yhdistää koulussa ja sen ulkopuolella opittua sekä oppia hakemaan ja rakentamaan tietoa monipuolisessa vuorovaikutuksessa, yhdessä toisten kanssa

Tiedon luonteen muutos • • Teknologia tuo tiedon ulottuvillemme Tiedon valtava määrä, kompleksisuus ja visuaalisuus Tiedon syntyminen verkostoissa Tiedon monimuotoisuus, epävarmuus, ristiriitaisuus, nopea uusiutuminen, dynaamisuus Oppilaat tarvitsevat tiedonhankinnan ja käsittelyn taitoja, kriittistä lukutaitoa, kykyä tuottaa tietoa vuorovaikutuksessa toisten kanssa ja toimia verkostoissa sekä ajatella ja ratkaista ongelmia

Lasten ja nuorten kasvuympäristön muutokset • • Perheen, suvun, asuinyhteisöjen ja kaveripiirin rakenteiden ja toimintatapojen muutokset Aikuisuuden mallit, hoivasuhteet, perheiden ongelmat, köyhyys Uudenlaiset yhteisöllisyyden muodot, median ja mainonnan vaikutus Päiväkotien ja koulujen kasvatus/hoivavastuun kasvaminen Oppilas tarvitsee kokemuksia turvallisesta ja välittävästä aikuisuudesta sekä rakentavasta toiminnasta yhteisössä, harjaantumista arjen taitoihin ja yksilöllistä tukea ja ohjausta omalle kehitykselleen

Muutoksen ytimessä • Maailmassa tekemisen, tietämisen ja olemisen rakenteet ja haasteet ovat muuttuneet (Ståhle, 2009) Tekeminen – kaikki tärkeät ja vaikuttavimmat tulokset syntyvät yhteistyössä ja verkostoissa Tietäminen – entistä enemmän hajautettu teknisesti ja sosiaalisesti Oleminen – identiteettimme on koetuksella jatkuvan muutoksen ja globaalien informaatiovirtojen maailmassa

Miksi muutos on niin vaikeaa? Miksi emme voi hyvin?

Maailma on hämmentävä paikka! - Ilmaston lämpeneminen - Terrorismi - Talouden globalisaatio - Työelämän muutos - Maahanmuutto - Yhteiskunnan polarisoituminen - Finanssi-, talous- ja velkakriisit - Jokela, Kauhajoki, Utoya - Arabimaiden vallankumoukset - jne. 3/3/2021 Lähde: Hämäläinen, 2011; O’Hara 2008 40

Koetun hyvinvoinnin tekijät ELINYMPÄRISTÖ - Luonnonympäristö - Teknologiat - Väestö - Kulttuuri (arvot ja normit) - Instituutiot (lait ja sääntely) - Yhteiskuntapolitiikka - Talous - Työelämä - Media & markkinoi nti RESURSSIT JA TOIMINTAMAHDOLLISUUDET - Tulotaso - Osaaminen - Fyysinen terveys ja mielenterveys - Sosiaalinen pääoma - Informaatio - Aika - Poliittinen valta - Luonnonvarat HENKINEN KOHERENSSI - Maailman ymmärrettävyys - Arjen hallittavuus ARIKIELÄMÄN AKTIVITEETIT JA ROOLIT - Työntekijä - Kuluttaja - Perheenjäsen - Sukulainen - Ystävä - Harrastaja - Kansalaisaktivisti - Kansalainen SUBJEKTIIVINEN HYVINVOINTI ELÄMÄN MERKITYKSELLISYYS - Itsensä ylittäminen - Muiden palveleminen - Korkeampi päämäärä MASLOWIN TARPEET - Itsensä toteuttaminen - Itsekunnioitus ja sosiaalinen arvostus - Lähimmäisen rakkaus ja yhteisöllisyys - Turvallisuus - Fysiologiset tarpeet Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Tiedepolitiikka 4/09

Yhteiskunnallinen murros ja henkinen hyvinvointi Epävarmuuden kasvu Ymmärrettävyys Valintojen ongelmat Hallittavuus Individualismi, normittomuus, kulutusyhteiskunta, materialismi & instrumentalismi Koherenssin tunne Terveys, subjektiivinen hyvinvointi (Qo. L) Merkityksellisyys Lähde: Timo Hämäläinen, SITRA 2009 (Aaron Antonovsky; Monica Ericsson & Bengt Lindström)

Koulun toimintatapojen ja toimintakulttuurin merkitys • • Koulu voi toimia merkittävänä koherenssin tunnetta vahvistavana tekijänä Toimintakulttuurin ytimenä on kouluyhteisön vuorovaikutuksen laatu kohtaaminen ja kohteleminen läsnäolo kuunteleminen ja arvostaminen tukeminen ja kannustaminen • Taidot kehittyvät vain tekemällä ”miten” on tärkeämpi kysymys kuin ”mitä”

Millaisia tietoja ja taitoja tarvitaan? Mitkä ovat tulevaisuuden sivistystarpeet? ?

Tulevaisuuden osaamisen pohdintaa • • • Tulevaisuudessa tarvittavaa osaamista on pohdittu laajasti mm. OECD: n, EU: n, UNESCO: n piirissä ja laajoissa tutkimushankkeissa - > näkemyksissä on paljon yhteistä Suomessa pohdinta aktivoitui perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon valmistelun (Perusopetus 2020) sekä lukion kehittämisen pohdinnan (ministeriön lukiotyöryhmän esitys) yhteydessä Seuraavassa tarkastellaan joitakin kiinnostavia lähteitä ja kompetenssiajattelun kehittymistä

Työelämässä vaadittavien taitojen luonne on muuttunut; prof. Linda Darling-Hammond 2011 KEHITYS 1960 - 2002 Routine manual 50 -> 46 Non-routine manual 50 -> 41 Routine cognitive 50 -> 42 Non-routine analytic 50 -> 60 Non-routine interactive 50 -> 64 The dilemma of schools: The skills that are easiest to teach and test are also the ones that are easiest to digitize, automate, and outsource

Oppimiseen kohdistuvat odotukset muuttuvassa toimintaympäristössä; prof. Linda Darling-Hammond 2011 The new context means new expectations. Most studies include: �� Ability to communicate �� Adaptability to change �� Ability to work in teams �� Preparedness to solve problems �� Ability to analyse and conceptualise �� Ability to reflect on and improve performance �� Ability to manage oneself �� Ability to create, innovate and criticise �� Ability to engage in learning new things at all times �� Ability to cross specialist borders Chris Wardlaw, "Mathematics in Hong Kong/China – Improving on Being First in PISA"

Individual Skills for Innovation What individual competences should people acquire to contribute to innovation as producers and users? Subject-based skills (know -what and know-how) Behavioral and social skills (self-confidence, energy, perseverance, passion, leadership, collaboration, communication) Lähde: Stéphan Vincent-Lancrin, 19. 9. 2011 Senior Analyst OECD Centre for Educational Research and Innovation Skills in thinking and creativity (critical thinking, ability to make connections, imagination, curiosity, . . . )

21 st Century Skills (ATCS –hanke) • Ajattelun taidot (Ways of Thinking) luovuus ja innovatiivuus Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisutaito ja päätöksenteko Oppimaan oppiminen, metakognitio • Tekemisen tai työskentelyn tavat/taidot (Ways of Working) Kommunikointi Yhteistyö (ryhmässä työskentely) • Työskentelyn välineet Informaation käsittelytaito (information literacy) Tietotekniikan käyttötaito (ICT literacy) • Maailmassa elämisen taidot (Living in the World) lokaali ja globaali kansalaisuus elämä ja ura Henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen vastuullisuus, johon sisältyy kulttuurinen tietoisuus ja kulttuuriset taidot

Elinikäisen oppimisen avaintaitojen eurooppalainen viitekehys/EU • • Viestintä äidinkielellä Viestintä vierailla kielillä Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla Digitaaliset taidot Oppimistaidot Sosiaaliset ja kansalaistaidot Aloitekyky ja yrittäjyys Tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot • • Kaikissa kahdeksassa avaintaidossa tärkeät teemat: Kriittinen ajattelu Luovuus Aloitteellisuus Ongelmanratkaisu Riskinarviointi Päätöksenteko Tunteiden rakentava hallinta

Akateemisen asiantuntijuuden uudet haasteet; professori Erno Lehtinen 2004 • • • Nopea muutos työelämässä ja yhteiskunnassa yleensä Ratkaistavien ongelmien kompleksisuuden kasvu ja tarve epävarmuuden hallintaa Toimintaympäristön teknologisoituminen Kansainvälisyyden lisääntyminen Toimiminen asiantuntijaverkostoissa Yleisten taitojen (kuten vuorovaikutus, itseohjautuvuus, jne. ) ohella, mitä erityistä odotetaan asiantuntijoilta? 1. Tieteellinen ajattelu, tutkimukselliset taidot 2. Kirjallinen ja suullinen ilmaisutaito 3. Kriittinen ajattelu ja asioiden monisuhteisuuden hallinta 4. Innovatiivisuus ja uutta luova oppiminen 5. Eettinen vastuu asiantuntijatiedon käytöstä

OECD: n De. Se. Co projekti • • • (Definition and Selection of Competencies) Tavoitteena oli määritellä “Key Competencies for a Successful Life and a Well-Functioning Society” Lähtökohtana oli se, että kirjoitus-, luku- ja laskutaitojen lisäksi tarvitaan muitakin taitoja, jotka ovat ainakin osittain riippumattomia spesifeistä sisällöistä Kompetenssi määriteltiin yleisemmäksi käsitteeksi kuin taito Kompetenssilla tarkoitetaan kykyä kohdata menestyksellisesti kulloisenkin tilanteen kompleksit vaatimukset Kompetentti käyttäytyminen tarkoittaa tietojen, taitojen, sosiaalisten valmiuksien, asenteiden, emootioiden, ja motivaation tarkoituksenmukaista käyttöön ottamista

De. Se. Co –työssä määritellyt kompetenssit 1) • Vuorovaikutus sosiaalisesti heterogeenisissa ryhmissä Miten liittyä erilaisen taustan omaaviin ryhmiin ja toimia niissä? 2) Itseohjautuva toiminta • Miten ohjata ja kontrolloida omaa toimintaa osana oman elämän ja toimintaympäristön kokonaisuutta? 3) Apuvälineiden vuorovaikutteinen käyttö • Miten käyttää sosio-kulttuurisia (kieli, informaatio) ja fyysisiä (esim. tietokoneet) apuvälineitä vuorovaikutteisesti? 3 1 2

Tulevaisuuden vaatimat valmiudet (De. Se. Co: n viitekehyksen pohjalta OPH 2007) • • • Identiteetti, eheä minuus, kyky itsenäiseen toimintaan ja itseohjautuvuuteen Taito elää yhteisöissä ja kohdata erilaisuutta, liittymisen, vuorovaikutuksen ja dialogin taidot Hyvä perusosaaminen, oppimaan oppiminen ja taito käyttää ”välineitä” vuorovaikutteisesti Kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys Luovuus ja innovatiivisuus •

4 3 Kasvuympäristön rakenteiden muutos 2 1 Ilmaston muutos, luonnon tasapaino Kaikkeen vaikuttava teknologia, verkkoyhteisöt Muutokset tiedon määrässä ja luonteessa Globalisaatio; mm. muuttuvat ammatit, monikielisyys, monikulttuurisuus 1 = Kypsä identiteetti, valmius itsenäiseen toimintaan 2 = Taito elää yhteisössä ja kohdata erilaisuutta 3 = Perusosaaminen, oppimaan oppiminen, taito käyttää välineitä vuorovaikutteisesti 4 = Kyky pohtia ja toimia vastuullisesti, kestävää tulevaisuutta rakentava elämäntapa ja sivistys 5 = Luovuus, innovatiivisuus

Miten tulevaisuuden osaaminen voidaan kuvata opetussuunnitelman perusteissa ?

Tulevaisuuden osaamista pyritään jäsentämään kompetenssiajattelun kautta Osaaminen/kompetenssi sisältää asiaan liittyvät tiedot taidot arvot asenteet kyvyn toimia (arvot, asenteet) ja käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla Esimerkkinä hyvän vuorovaikutuksen kompetenssi.

Hyvän vuorovaikutuksen kompetenssi Tiedot kieleen/kieliin sekä viestintään liittyvä tieto, tvt: hen ja verkkoviestintään liittyvä tieto, käsiteltävään asiaan liittyvä tieto Taidot taito käyttää viestinnän eri välineitä ja keinoja, taito kuunnella, taito ilmaista ajatuksensa selkeästi ja kiinnostavasti jne. Arvot toisen ihmisen kunnioittaminen, eri kulttuurien ja toimintatapojen kunnioittaminen, ihmisoikeuksien tunnustaminen, totuuden arvostaminen jne. Asenteet kohteliaisuus, ystävällisyys, kiinnostuneisuus jne. Kyky (ability, capability) käyttää näitä neljää työkaluvarastoa eri konteksteissa relevantilla tavalla -> ydin

Tulevaisuudessa korostuva osaaminen Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot Työskentelyn ja taidot vuorovaikutuksen taidot Ilmaisun ja käden taidot Itsetuntemuksentaidot ja vastuullisuuden Opetussuunnitelman perusteet 2010 taidot 3. 4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Tulevaisuudessa korostuva osaaminen: Perusopetus 2020 Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot • itsetuntemus ja taito pohtia ja arvioida omaa toimintaa • terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen • eettisyys ja vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä • hyvä käytös ja empatia Käden ja ilmaisun taidot • kehon koordinaatio • monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus • suunnittelun ja tuottamisen taidot • kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö

Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; Perusopetus 2020 Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot • laaja-alainen lukutaito ja tekstitaidot, tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot • tieto- ja viestintäteknologian ja muun teknologian käyttötaito • kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot • opiskelun taidot • itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot • ajanhallinta ja joustavuus • yrittäjyys ja muutososaaminen

Tulevaisuudessa korostuva osaaminen; `Perusopetus 2020 Ajattelun taidot • ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko • kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu • luova ja innovatiivinen ajattelu Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot • yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen • aloitteellisuus ja johtamisen taidot • kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja • erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen • mediataidot • tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot

Osaamisen rakentuminen yksilön kehityksen näkökulmasta Osallistuminen, vaikuttaminen, vastuullisuus Perustiedot ja taidot, työskentelyn ja ajattelun taidot Vuorovaikutus liittyminen ja yhdessä tekeminen Identiteetti ja itsensä ilmaisu

Miten opetuksessa voi edistää tulevaisuuden taitoja? Miten kussakin opetustilanteessa ja koulutyössä yleensä • vahvistetaan oppilaan itsetuntemusta ja itseohjautuvuutta, kykyä arvostaa itseään ja ottaa vastuuta itsestään? • lisätään oppilaitten mahdollisuuksia oppia tekemään yhdessä, toimimaan rikkaassa ja toisia arvostavassa vuorovaikutuksessa? • keskitytään harjaannuttamaan tiettyä perustietoa/taitoa ja sen yhteydessä edistetään erilaisia työskentelyn ja ajattelun taitoja? • autetaan oppilaita suhteuttamaan omat kokemuksensa yhteiskuntaan ja maailmaan, pohtimaan tulevaisuutta ja tekemään eettisesti perusteltuja ratkaisuja ja tekoja sen hyväksi?

Vain sellainen koulu opettaa, jossa kaikki samalla oppivat (Tharp ja Gallimore 1988) Koulu ei voi olla oppilaille älyllisesti haastava ja sosiaalisesti tukeva, jos se ei oli sellainen myös opettajille.

KIITOS!