Kolmannen sektorin selviytymisopas Opintoohjelma Viestint ja yhteist 1998

Kolmannen sektorin selviytymisopas Opinto-ohjelma Viestintä ja yhteisöt 1998

Sisällys: 4 Yhteiskunnan sektorit, etenkin tämä kolmas 4 Kultajyvät ja teesit – Kolmas sektori • yleistä • opintojaksot – Kansalaistoiminnan organisointi – Varainkeräys – Kansalaisen kohtaaminen – Viestintä • yleistä • opintojaksot – Sitouttaminen ja vapaaehtoistoimintaan motivointi – Joukkoviestimet – Viestintä, kampanjointi ja vaikuttaminen – Opiskelijoiden erikoistöiden kultajyvät ja teesit

Yhteiskunnan sektorit, etenkin tämä kolmas

Kansalaisyhteiskunta on 4 näkyjen luoja ja innovaattori, 4 sosiaalinen vaikuttaja ja 4 rajallinen työllistäjä. 4 Vapaaehtoistoiminnan tarve on lisääntynyt, koska hyvinvointipalveluja on supistettu. Toiminta ammattimaistuu, mikä aiheuttaa kuormitusta vapaaehtoisille.

Yhteiskunnan sektorit vapaasti kukkiva lähimmäisyys vapaaehtoistoiminta Kolmas palvelujen tuottaminen Julkinen Yksityinen

Kolmannen sektorin kultajyvät ja teesit 1 Poliittisen järjestelmän vakaus edellyttää kansalaisyhteiskunnan tukea • legitimointi • mitä paremmin tieto kulkee kansalaisyhteiskunnan ja päätöksentekokoneiston välillä, sitä paremmin epäkohdat huomataan ja uudet ideat voidaan hyödyntää

2 Kansalaisyhteiskunta voi toimia turvajärjestelmänä, joka luo vakautta ja pysyvyyttä yhteiskunnallisten muutosten keskellä • koulutus ja valmentautuminen, vertaistuki ja sosiaalinen turvaverkko • elämäntaidot ja elämään oppiminen

3 Kolmanteen sektoriin kannattaa investoida, sillä tässä säästäminen kostautuu • ennakoivuus, panostus prosessin alkuun

4 Järjestötoiminnan kautta ihmiset pystyvät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon paremmin kuin yksin toimiessaan

5 Dilemma: on pakko organisoitua, jotta voi toimia ja saada tukea • vaarana on spontaanin kansalaisliikkeen spontaanisuuden menettäminen • kaikesta huolimatta on oltava elävä ja demokraattinen

6 Demokraattisuus järjestön omassa päätännässä sekä tehokas viestintä järjestön johdon ja jäsenten välillä estävät jämähtämisen ja harvainvallan

7 Sekä sisäisen että ulkoisen legitimiteetin on oltava kunnossa 8 Driving force (toimintaa ohjaava voima) on tärkeä

Opintojakso Kansalaistoiminnan organisointi 9 Kun organisoit, ota huomioon seuraavaa: 4 Missä organisaatiot toimivat/aikovat toimia • puiteanalyysia voi käyttää • huomioi kulttuuriset, hallinnollis-rakenteelliset muutokset sekä kansainvälistyminen – kulttuuriset: yksilölliset, elämäntapa, erottautuminen yms – hallinnon hajautus, hyvinvointivaltion supistuminen, ylikansallisuus, uusi hallintoajattelu

4 mihin ollaan menossa • mitkä ovat visio, missio, päämäärät 4 miten organisaatiot aikovat toimia • aineelliset ja henkiset resurssit

10 Verkottuminen ei ole enää vaihtoehto, vaan elinehto • sekä sähköiset verkot että yhteistyöverkot 11 Elinikäinen oppiminen on haaste ja mahdollisuus, sekä vapaaehtoistoimijalle että organisaatiolle • henkinen kasvu • oppiva organisaatio

Opintojakso Varainhankinta 12 Selvitä tarkoin lainsäädännön asettamat ehdot: lupa, lahjoitukset, verotus yms 13 Pohdi eettiset kysymykset ja legitimiteetti • avun tarpeen ja auttamiseen yhteensaattaminen

14 Rakenna tietoisesti oma profiilisi • esim. , oletko luomu, pehmo vai särmä? • Erotu, jumal’auta! 15 Ole ajan hermolla • ajoita kampanjasi oikein ottamalla muut keräykset huomioon – esim. Lähetysseuran tasauspäivän keräys ja SPR: n nälkäpäivä samoihin aikoihin • hoksaa ad hoc -tilanteet – esim Poliisien tuki ry: n olisi pitänyt toimia heti eikä viikon päästä poliisimurhista

16 Aseta varainhankinnan tavoite 17 Suunnittele toteuttamismuodot ja kohderyhmät (yksityiset yritykset, sponsoroijat, EU ym) • TOP 50 ja muut yhteistyötahot • win-win -periaate

18 Tee tarkka budjetti • pääpyrkimys: keräyskulut alle 20%; mutta pitkällä aikavälillä voidaan saada sitoutuneita kannattajia, jos panostetaan enemmän 19 Tiedota sisäisesti ja ulkoisesti, kattavasti ja hyvissä ajoin 20 Julkista tulokset, palkitse ja kiitä

Opintojakso Kansalaisten kohtaaminen 21 Muista jokaisen kohtaamisen ainutkertaisuus 22 Ota huomioon ihmisten erilaisuus: arvot, asenteet, tunteet, luonne, tiedot, taidot ja elinympäristö 23 Älä pelästy kateutta ja vastustusta • ilman niitä ei ole aitoa sitoutumista ja muutosta • ei leijakaan lennä ilman vastatuulta

24 Edellytyksiä kohtaajan kannalta: ihanteita, joihin tulisi pyrkiä – – – – itsestä huolehtiminen elämänkokemus kuuntelutaito myönteisyys tasa-arvoisuus joustavuus luotettavuus stereotypioiden ylittäminen – – – tilan antaminen ristiriitojen käsittely vastavuoroisuus järjestelmällisyys olennaiseen keskittyminen

Viestintä

Viestinnän lähtökohdat – kolmannella sektorilla ihmislähtöisyys – yksityisellä sektorilla voitontavoittelu – julkisella sektorilla ideologia, utopiat – viestintä 3. sektorilla: vastauksia etsittävä kysymyksiin • missä • miten • miksi

4 Missä? – puiteanalyysi kertoo, missä toiminta-ja arvoympäristössä yhteisö toimii – soviteteoreettinen näkökulma: ei ole yhtä oikeaa viestintämallia, puitteet määrittävät

4 Miten? Työkalupakissa voisi olla • • SWOT puiteanalyysi luotaus rich and lean foorumit oma tietotaito luotettavan lähteen maine profilointi tarkempaa tietoa osoitteessa http: //www. valt. helsinki. fi/staff/aberg/kurssit. htm

4 Miksi? Ihmislähtöisen viestintästrategian kehittämiseksi • Åbergin leijan sovellus: • visio, driving force: ”onnellinen Suomi” tms • leijan oikea siipi on (poliittinen) päätöksentekojärjestelmä, ”viralliset” tahot • vasen siipi on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, kansalaisista, riemujoukoista kumpuavat spontaanit prosessit

YK AM YN D Ö L SI M LI R IS IK S TR SI EI TA YH O DE AT VO MÄ A, TE EG N I T H TE JA IA TÄ T E VÄ T IIM T IN IIM I KA I IT T IIK R G ET KA AM LE E YS UU T IIK IT T YN LT ÄD M YH R sp mi on sis ta tä an ku it m pr pu os a es va sit t YR KU Ih VISIO Pä jä ätö rje k st se el nt m ek än o pr os es sit Åbergin kansalaisleija

Viestintään liittyviä kultajyviä ja teesejä 26 Sisäisen avoimuuden säilyttävä järjestön sisällä, myös rakentava kritiikki 27 Aatteen tuotteistaminen ja siitä viestiminen, brandeja 28 Järjestön päättäjien ymmärrys viestinnästä tärkeä. • johdon viestintävalmiudet ja asenteet avainasemassa

29 Järjestöjen ja median välillä vallitsee vastavuoroinen, symbioottinen suhde • ei riitä, että ”tehdään hyviä asioita suoraan sydämestä”; medialisoituneessa yhteiskunnassa asiat täytyy viedä julkisuuteen median kautta 30 Julkissuhteet kuntoon

31 Luotaus tärkeää 32 Ennakoiva lobbaus tärkeää • vedenjakaja hetki, jolloin asiasta tulee ”poliittinen kysymys”.

Opintojakso Sitoutuminen ja vapaaehtoistyöhön motivointi 33 Yksilön kannalta tärkeäksi nousevat • aate (uskomisen näkökulma) • ihmisenä kasvaminen (yksilön näkökulma) • toisten ihmisten auttaminen (lähimmäisen näkökulma) • yhteiskunnallisesti merkittävä toiminta (yhteiskunnan näkökulma) • mutta: puhdasta altruismia on vain kriisitilanteissa

34 Ryhmän kannalta tärkeäksi nousevat • ryhmällä on yhteinen aate, arvot on sisäistetty • jokaisella on oma paikkansa ryhmässä • ryhmän jäsenten välillä on sosiaalisia kontakteja muihin jäseniin • toiminta on laadukasta ja tuloksellista

Opintojakso Joukkoviestimet 35 Mediataju tärkeä – hallitse medialukutaito – tunne mediailmaisut – tunne kanavat 36 Toimi ja viesti rehellisesti ja uskottavasti 37 Opi elämään median kanssa

38 Luo hyvät suhteet mediaan, auta sitä, muista vastavuoroisuus 39 Näy mediassa, niin olet olemassa

40 Verkostoidu, hyödynnä tietoverkkoja viestinnässä – tee päätöksenteko läpinäkyväksi – lisää vaikuttamismahdollisuuksia ja demokratiaa 41 Hyödynnä monimediailmaisu – työmäärä vähentyy ja sisällöt tukevat toisiaan

Opintojakso Vaikuttaminen ja kampanjointi 42 Viestintä on voimavara, johon on panostettava 43 Ennen viestinnän suunnittelua on järjestön toiminnan suunta ja strategiat oltava selvillä 44 Johda viestinnän toteutus aatteesta ja toimintakulttuurista

45 Kirkasta sanoman ydin ja toista sitä 46 Muista hyvä suunnittelu, työkalupakin hyödyntäminen, seuranta ja jälkihoito

Kurssilaisten erikoistöiden kultajyvät ja teesit

Vapaaehtoistoiminta 4 Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa, josta kaikki osapuolet saavat iloa.

Sitoutuminen Viestintä Arvot Psykologiset liittymismotiivit: henkilö- tai asiakeskeiset Tavoitteet Sitoutuminen Tarpeet - samastuminen - jatkuvuus - uupumus - irtautuminen Status Toiminnan Vaikuttamistuloksellisuus mahdollisuudet

Jaksaminen vapaaehtoistoiminnassa Vapaaehtoistoiminta Työohjaus, koulutus Palvelujen tuottaminen Vapaaehtoinen pakko Jaksaminen Uupuminen

Visio, strategia ja profiili 47 Visio on tavoitteellinen unelma tulevaisuudesta, eloonjäämisen ehto 48 Vetovoimainen visio saa ihmiset yhdessä pyrkimään kohti tavoitetilaa, vaikeuksista välittämättä 49 Aatteellisissa järjestöissä visio kumpuaa ihmisistä, jäsenten ideoista ja halusta toimia

50 Visio tuo toimintaan johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä 51 Yhteinen visio vahvistaa työyhteisön sisäistä yhteenkuuluvuutta 52 Viesti visio suunnitelmallisesti, tehokkaasti ja luovasti myös muille

53 Strategia kertoo tien vision saavuttamiseen 54 Strategia luodaan pitäen visio mielessä 55 Ole jatkuvasti valpas - havaitse myös heikot signaalit 56 Profiloinnilla ohjaat mielikuvia

57 Profiloi viisaasti - kerro mitä olet (identiteetti), mitä arvostat (arvot), mihin pyrit ja mitkä ovat tavoitteesi (visio ja päämäärä) 58 määrittele menestystekijäsi ja siirrä ne käytäntöön 59 Luo mielikuvia - älä petä odotuksia 60 Muista kieli- ja mielikuvien merkitys

Sisäinen ja ulkoinen viestintä 61 Lähiverkoissa on voimaa 62 Lähiverkkojen lisäksi tarvitaan muuta viestintää ja julkisuutta 63 Viestinnän sisällön tulee vastata yleisöjen kiinnostusta 64 Yleisöjä on houkuteltava antamaan palautetta

65 Viestintä vaatii selkeät tavoitteet 66 Viesti tavoitekuvasi mukaisesti 67 Viestintä on vaikea taiteen laji: viestijä ei ikinä tiedä, miten vastaanottaja tulkitsee viestin 68 Kotisivut ovat järjestön käyntikortti

Viestintä ja yhteisöt 1998 Päivi Arenius Jukka Behm Mervi Girsén Salli Hakala Anna Heiskanen Paula Hyvönen Yrjö Ikonen Laura Karlsson Eija Kemppi Tarja Ketola Esko Koskenvesa Anne Kotajärvi Eikka Kähärä Piia Lavonen Erja Lindberg Petri Lehtoranta Johanna Niiles-Hautanen Kirsi Pesari Kaija Purra Anne Räisänen-Dolk Johanna Räsänen Siru Vuorinen Leif Åberg Timo Åvist