Nuorisorikollisuus ja uskonnollisuus Kokemusasiantuntijan tutkimustiedon ja nuoren vanhempien

Case Jani • 5. - 8. luokalla kaveriporukassa tavaran ja rahan varastelua, murtautumisia •

Uskonnon roolia rikosten jättämisessä tutkittu vähän. Tilastollinen yhteys epäselvä. ”Selvää kuitenkin on, että uskonto

Jotkut yhdysvaltalaistutkimukset ”tukevat varovaisesti oletusta”, että uskoon tulo auttaisi jättämään rikollisen elämäntavan. ”Uusiminen vähenee

”Nuorille tulee tarjota riittävästi psykososiaalisia palveluja, ja heidät tulee ohjata sellaisiin sosiaalisiin ympyröihin, joissa

Vanhempien ja uskonnollisuuden vaikutus rikollisuuteen • Vanhempien panostaminen lapsiin pienentää rikollisuuden riskiä • Vanhempien

Rikollisen kehityksen riskiä lisäävät: • Kasvuympäristön stressin vaikutus kehitykseen: Teinivanhemmuus, vaihtuvat perhesuhteet, väkivalta, vanhempien

Ulkomaalaiset tutkimukset: • Uskonnollisuuden ja rikollisen käyttäytymisen tutkiminen vaikeaa; mikä osuus käyttäytymisestä perustuu sekulaariin

Vanhempien puhelinhaastattelu • kaksi haastateltavaa • Tuomiot teini-ikäisenä ja 20 -vuotiaana • Molempien lasten

Vanhemmat: ”Uskonto on osa minua”. Lapsen teko ei muuttanut uskonnollisuutta, vaikkakin toinen heistä koki

Vanhempien käyttämät uskonnolliset keinot: • Rukous (myös esirukous) • Mietiskely • Raamatunluku ja kirkossa

• Uskonnollisista selviytymiskeinoista oli apua nuorisorikollisen vanhemmille • Oman lapsen saamasta tuomiosta aiheutuva

POHDITTAVAA…. • Miten seurakunnan nuorisotyö tavoittaisi rikolliselle tielle ajautuneet nuoret? • Miten uskonnollisuus vaikuttaa

Slides: 15

Download presentation

Nuorisorikollisuus ja uskonnollisuus • Kokemusasiantuntijan, tutkimustiedon ja nuoren vanhempien näkökulmista

Case Jani • 5. - 8. luokalla kaveriporukassa tavaran ja rahan varastelua, murtautumisia • Viemäri! • Seurakunnan nuorisotoiminta, isoskoulutus, …. synnintunto, asioitten selvittely poliisin kanssa • Coping –keinoina rukoilu, keskustelut nuorisoohjaajien kanssa, seurakuntayhteys (nimenomaan sosiaalisena kontekstina • Nykyisin kirkon nuoriso-ohjaaja ja nuorten tuki henkilö sote –puolella

Uskonnon roolia rikosten jättämisessä tutkittu vähän. Tilastollinen yhteys epäselvä. ”Selvää kuitenkin on, että uskonto voi tarjota sosiaalista tukea ja kontrollia, mikä auttaa ylläpitämään rikoksetonta elämäntapaa” (Turun yo. n oikeustieteellisen tdk. n tutkija, kriminologian dosentti Henrik Elonheimo). Lähde: https: //www. kirkkojakaupunki. fi/-/murhaaja-matkalla-taivaaseen

Jotkut yhdysvaltalaistutkimukset ”tukevat varovaisesti oletusta”, että uskoon tulo auttaisi jättämään rikollisen elämäntavan. ”Uusiminen vähenee ainakin rikoksissa, joilla on yhteyttä alkoholiin tai huumausaineisiin ja johtaa rikosten uusimisen riskin pienenemiseen (Oik. tiet. Prof. Matti Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto) Lähde: https: //www. kirkkojakaupunki. fi/-/murhaaja-matkalla-taivaaseen

”Nuorille tulee tarjota riittävästi psykososiaalisia palveluja, ja heidät tulee ohjata sellaisiin sosiaalisiin ympyröihin, joissa rikosten tekemistä ei suosita. ” (Henrik Elonheimo 2015, https: //yle. fi/uutiset/3 -8496259) • Pohdittavaa: Seurakunnan rooli tässä?

Vanhempien ja uskonnollisuuden vaikutus rikollisuuteen • Vanhempien panostaminen lapsiin pienentää rikollisuuden riskiä • Vanhempien puutteellinen tuki on merkittävin riskiä lisäävä tekijä sosiaalisen pääoman tekijöistä • Yksilötekijät, alhainen itsekontrolli ja heikko koulumenestys kuitenkin vaikuttavampia tekijöitä • Taloudellinen tilanne ja perherakenne (Sosiaalinen pääoma ja nuorisorikollisuus, Venla Salmi 2006)

Rikollisen kehityksen riskiä lisäävät: • Kasvuympäristön stressin vaikutus kehitykseen: Teinivanhemmuus, vaihtuvat perhesuhteet, väkivalta, vanhempien mielenterveysongelmat, kaltoinkohtelu ym. • Kuitenkaan eroperheiden lapset eivät tee enempää rikoksia kuin riitaisan perheen lapset • Taloudellinen tilanne • Perheen sisäinen ilmapiiri merkittävin! (Kasvuympäristön varhaiset riskitekijät rikollisen kehityksessä, Jaana Haapasalo 2006) käyttäytymisen

Ulkomaalaiset tutkimukset: • Uskonnollisuuden ja rikollisen käyttäytymisen tutkiminen vaikeaa; mikä osuus käyttäytymisestä perustuu sekulaariin ja mikä uskon läsnäoloon yhteisössä • Uskonnollisuus vaikuttaa kuitenkin ihmisen sosiaaliseen kontekstiin: vähentää todennäköisyyttä mm. väkivaltarikoksiin, mutta ei esimerkiksi omaisuusrikoksiin (Evans et al. 1995, Pettersson 1991)

Vanhempien puhelinhaastattelu • kaksi haastateltavaa • Tuomiot teini-ikäisenä ja 20 -vuotiaana • Molempien lasten rikosputki katkennut

Vanhemmat: ”Uskonto on osa minua”. Lapsen teko ei muuttanut uskonnollisuutta, vaikkakin toinen heistä koki rukoilunsa lisääntynen.

Vanhempien käyttämät uskonnolliset keinot: • Rukous (myös esirukous) • Mietiskely • Raamatunluku ja kirkossa käyminen • Ei sielunhoitokeskusteluja! • Hengellinen häpeä ja syyllisyys • Omaa lasta ei hävetty kuitenkaan

• Uskonnollisista selviytymiskeinoista oli apua nuorisorikollisen vanhemmille • Oman lapsen saamasta tuomiosta aiheutuva kriisi koettiin isoimpana kriisinä elämässä

POHDITTAVAA…. • Miten seurakunnan nuorisotyö tavoittaisi rikolliselle tielle ajautuneet nuoret? • Miten uskonnollisuus vaikuttaa rikolliseen kehitykseen? • Miten uskonnollisuuden vaikutuksen voi erottaa ympäristön muusta vaikutuksesta? Entä vanhempien vaikutuksen? • Miten naisten ja miesten väliset copingin-keinot (selvitytymiskeinot) eroavat toisistaan vai eroavatko ne? • Eroaako aikuisten ja nuorten coping-keinot toisistaan ja jos niin miten? • Voiko coping-keinot niputtaa yksityisiin ja "julkisiin"? Esim yksityinen rukous ja kirkossa käynti ja voiko näistä vetää johtopäätöksiä, millaiset ihmiset käyttävät julkisia coping-keinoja tai kuka käyttää yksityistä vai onko enemmän tilannesidonnaista? KIITOS MIELENKIINNOSTANNE!