Retoriikkaanalyysi laadullisen tutkimuksen lhestymistapana Seija Tuulentie YTT dosentti

Retoriikka-analyysi laadullisen tutkimuksen lähestymistapana Seija Tuulentie YTT, dosentti, luontomatkailun tutkija, Metla/ Professori (ma. ), sosiologia, La. Y 22. 02. 2010

Luentorunko • Mitä retoriikka on? – Historiaa – Määrittelyä • Mihin retoriikka-analyysia kannattaa käyttää? – Suhde muihin laadullisiin menetelmiin? – Millaisiin aineistoihin sopii? • Retoriikka-analyysin piirteitä – Yleisö – Argumentoinnin lähtökohdat – Argumentoinnin tekniikat • Kirjallisuutta

Peruslähtökohtia • IHMISKUVA: – puhujan luotettavuus, oikeus muiden taivutteluun, ihmisluonne • AJAN, PAIKAN JA TILAN SUHDE: – välitön puhuja-yleisösuhde vai erilliset ja monimutkaiset suhteet?

• TARKASTELUKOHDE: – Puheiden tai esitysten retoriikka • Puheet, tekstit, kuvat kokonaisuutena, taidokkuus ja vaikuttavuus suhteessa yleisöön – Argumentoinnin retoriikka • Esityksen ne puolet, joilla pyritään muuttamaan tai vahvistamaan yleisön käsityksiä asioista – Trooppien tai kielikuvien retoriikka • Taidonilmaisu, argumentoinnin väline • Myös avaimia jonkin tekstin, kirjoittajan tai aikakauden ajatusmuotoihin ja tyyleihin

”Matka neuvoista neuvotteluihin” 1) Antiikki: Aristoteleen Retoriikka puhetaidon oppikirjana – poliittinen puhe, oikeuspuhe, juhlapuhe – vaikutuskeinojen kolmijako: LOGOS: argumentin asiasisältö, järkeen vetoaminen EETOS: puhujan uskottavuus, persoonallisuuden vaikutus (= puhujakuva) PAATOS: yleisön tunnetila

The Yes Men (DVD 25504) Osansa saa myös Suomi, kun miehet esittelivät Tampereella järjestetyssä Tulevaisuuden kuidut ja tekstiilit – konferenssissa syksyllä 2001. Globalisaatiokriittinen mutta ratkiriemukkaan hauska dokumentti jäynämiehistä, jotka kiertävät maailman konferensseja esiintyen Maailman kauppajärjestön WTO: n edustajina höynäyttämässä kuulijakuntaansa. Osansa saa myös Suomi, kun miehet esittelivät Tampereella järjestetyssä Tulevaisuuden kuidut ja tekstiilit – konferenssissa syksyllä 2001 johtajille tarkoitetun älypuvun. Kyseinen varuste oli kullanvärinen kokovartalopuku, jota komisti jättiläismäinen kultainen penis. . .

2) Keskiajalla – juutalais-kristillinen traditio korostanut puhetta, retoriikka kirkon eli oikeaoppisuuden palveluksessa harhaoppia vastaan 3) 1600 -1700 -luvut: – vaatimus ”kuorruttamattomasta”, matemaattisen täsmällisestä puheesta – kuitenkin kehiteltiin eri puolilla (Ranska, Saksa, Britannia) – esim. John Ward: metonymia, metafora, ironia

4) Uusi retoriikka - 1950 -luvulta lähtien herännyt uusi kiinnostus - Kenneth Burke, Chaïm Perelman, Stephen Toulmin keskeisiä teoreetikkoja - Uuden retoriikan uutuus: - Retorinen tilanne nähdään laajasti puhujan, yleisön ja foorumin sisältävänä - Retorinen tilanne mikä tahansa kommunikaatiotilanne: retoriikka väistämätöntä

• Uuden retoriikan hengessä retoriikka on: – Valintaa • Kun esityksessä valitaan jotain, samalla suljetaan vaihtoehtoisia elementtejä pois – Kohteellista viestintää • Yleisön vakuuttamista jonkin argumentin pätevyydestä ja pyrkimystä saada yleisö sitoutumaan siihen – Ero muodolliseen logiikkaan • Retoriikassa käytetään luonnollista kieltä, joten väitteiden lähtökohdat aina periaatteessa kiistanalaisia • Perelman: logiikka ei osoita, mikä on oikeudenmukaista, inhimillistä tai eettistä

• Argumentaatiolla ei tavoitella vain älyllistä hyväksyntää vaan myös toimintaa tai ainakin toiminta-alttiuden luomista – Kirkkoisä Augustinuksen mukaan kuulijat ovat vakuuttuneita vasta, kun “he säälivät niitä, jotka me kuvaamme säälin arvoisiksi ja karttavat niitä, joita me kehotamme kavahtamaan ja välttämään” (Perelman 1996) • Vrt. Kielenkäyttö tekoina, puheaktiteoria

Retoriikka-analyysin kohde • Itse teksti ja sen ilmiasu • Retorinen tilanne: – Tekstin lisäksi puhuja, yleisö ja puheen foorumi • Tekstin kokonaisuuden tarkastelu – Painotukset, esitysjärjestys, toisto jne.

Mikä on argumentti? • Argumentti = – Väite eli se, mikä joku yritetään saada uskomaan – Perustelu on syy, miksi väite tulisi uskoa (koska -testi) – Taustaoletukset, joista lähimmät pitää tunnistaa Tunnistamisen vaikeus: – Voi muodostua peräkkäisistä kuvailevista väitelauseista – Väite voidaan jättää lausumatta julki • Ero esim. kuvaukseen, jonka tehtävänä on kuvata maailmaa tai selitykseen (miksi jotain tapahtui? )

• Tehometsänhoidon etuja ja haittoja on Suomessa tutkittu ahkerasti jo parinkymmenen vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa tehometsänhoidon etujen ja haittojen tutkimusta kartoitetaan uudesta näkökulmasta.

• Retoriikka-analyysi kuvailevaa, ei normatiivista – Niiden keinojen kuvaamista, joilla meihin yritetään vaikuttaa ja sen tarkastelua, millaisia vuorovaikutuksen rakenteita tekstiin piirttyy • Voidaan kysyä myös MIKSI? – Miksi tekstin lähettäjä käyttää sellaisia keinoja kuin käyttää? Millaista toimintaa pyritään saamaan aikaan? – Voi myös kysyä, kuinka onnistuneita keinot ovat aiotun yleisön kannalta

Retoriikka-analyysi laadullisten menetelmien kentässä • Merkitysten tulkintaa: kysymys valinnasta kaiken merkityksen tuottamisen perusta eli yhteistä esimerkiksi semiotiikalle ja retoriikalle – Millaisia valintoja tekstin tuottaja on tehnyt? • Eri menetelmien rajat eivät ole selkeitä – Retoriikka-analyysi voidaan nähdä myös diskurssianalyysin työkaluna tai toisaalta esim. narratiivi ja metafora keskeisinä kielellisen vaikuttamisen rakenteina

Metodisten lähestymistapojen painopistealueet Tutkimuskohde Aineisto Analyysin kohde Semiotiikka merkitykset, merkkien suhteet kulttuurituote (kuva) tekstin rakenne ja merkitykset Diskurssianalyysi puhetavat, puhetapatyypit vuorovaik. aineisto ym. kultt. merkitykset & prosessit Keskusteluanalyysi keskustelun rakentuminen vuorovaikutustilanne keskustelun rakentumisen elementit Uusi retoriikka lausumien rakenne, yleisösuhde kirjoitettu/ puhuttu teksti retoriset strategiat, argumentit

Millaisiin aineistoihin retoriikkaanalyysi sopii? • Perinteisesti: – Selkeästi suostuttelevat ja jonkin vaihtoehdon puolesta argumentoivat tekstit/puheet – Tekstimuotoisissa aineistoissa retorisuus usein hallitseva piirre – Mainos, sanomalehtikirjoitus, poliittinen puhe houkuttelevat retoriseen analyysiin

• Mutta myös arvoneutraaleilta näyttävät tekstit – Tutkimus – Asiakirjat • Entä esimerkiksi elämäkerrat? – Tavallisen ihmisen vääristymätön kokemus? • Kieli ei jakaannu kahtia tosi kertomukseen ja kirjallisiin, retorisiin ja vuorovaikutuksellisiin lisukkeisiin – Elämäkerrat eivät puhtaasti yksilöllisiä tai yleisiä vaan molempia

Esimerkki 1 • Ei silloin saanut astioita kaupasta, sotilaskypärästä tehtaat teki emaloimalla kattiloita, sellainen on meillä vieläkin tallella muistona. Isäni teki häälahjaksi pöydän, penkit ja astiakaapin kyllä olivat ihanat. Eihän sitten enään mitään puuttunutkaan. Vaatteet sopi kantokassiin. Oli siinä elämisen riemua kun pääsi omaan kotiin. (Muistellaan asutustoimintaa 1982)

Esimerkki 2 • Hyvät naiset ja herrat, • Suomen puheenjohtajakausi EU: n johdossa on sujunut erinomaisesti. Olemme onnistuneet hyvin. Yksi keskeinen punainen lanka toiminnassamme on EU: n yhtenäisyyden vaaliminen. Kesällä meitä kohtasi vakava kriisi Libanonissa, joka olisi voinut syöstä alueen vielä pahempaan laajamittaiseen konfliktiin. • Onnistuimme puheenjohtajana muodostamaan yhtenäisen EU-politiikan, joka kantoi hedelmää niin YK: n turvallisuusneuvostossa kuin itse kentällä Libanonissa.

Esimerkki 3

Yleisöulottuvuus – ketä puhutellaan? • Peruskysymys: Millaisen yleisön tällä argumentilla/tällaisella retoriikalla voi vakuuttaa? • Yleisö ei ole se, joiden puoleen puhuja välittömästi kääntyy. . ”Hauva kiltti, ethän kiipeä penkille” Teksti kahvilan seinällä • . . vaan kaikki ne, joihin puhuja haluaa argumentaatiolla vaikuttaa

• Universaaliyleisö vs. erityisyleisö – universaaliyleisö puhujan ”korkein” ja saavuttamattomissa oleva tavoite = sellaiset perustelut, jonka koko ihmiskunta (kaikki normaalit aikuiset) voisi hyväksyä - erityisyleisö jokin osajoukko, esim. ammattiryhmä tai vaikka vain yksi ihminen - Yleisön suostumus tärkeää: puhuja ei argumentoisi, jos voisi vain käskeä

Argumentoinnin lähtökohdat – mihin sanottu ankkuroidaan? • Esisopimus -käsite korostaa argumentin taustaehtojen sopimuksellista, yhteisöllistä ja historiallista luonnetta – Julkilausumaton ja annettuna otettava • Lokus: vakiintunut arviointiperuste eli ”yhteismaa”, alue josta ei tarvitse neuvotella – Peruskategoriat kvantitatiivinen (määrä, normaali) ja kvalitatiivinen (ainutlaatuisuus, ihmisarvo) • Abstraktit ja epätarkasti ilmaistut yleiset arvot saavat yleisen hyväksynnän; täsmentäminen synnyttää erityisyleisöjä

Argumentointitekniikat – kuinka sanottu perustellaan? Assosiatiiviset tekniikat: – assosiatiivinen liittää yhteen eri elementtejä, pyrkii säilyttämään tilanteen muuttumattomana Dissosiatiiviset tekniikat: – kahden asian erottaminen • ”Tämä ei ole Irak vastaan Yhdysvallat. Tämä on Irak vastaan kansainvälinen yhteisö. ” (Kuusisto: Oikeutettu sota vai julma teurastus? 1998)

Assosiatiivisia tekniikoita • Metafora: – Tiivistynyt analogia (vertaus ilman kuin sanaa) – Uusi asia esitetään tunnetun kautta – Kulttuurisidonnainen – Uinuva metafora – Juurimetafora: • Ne kielelliset merkityskehykset, joiden avulla maailmasta tai sen osasta voidaan puhua (Aro/Brown) – Kenen etua metarofan käyttäminen ajaa?

• Metonymia: – osa edustaa kokonaisuutta • Kruunu kuningaskuntaa, Valkoinen talo Yhdysvaltain hallintoa • Greenpeace kaikkea radikaalia luonnonsuojelua • Esimerkki tai havainnollistus: – Tärkeitä perustelukeinoja – Kuvaako jotain tyypillistä puolta keskustelun aiheesta? • Rinnastus: – Se mikä on totta toisessa tapauksessa on totta myös toisessa – Ovatko yhtäläisyydet riittävän suuria?

Islanti haukkoo Ylituomarit: henkeään Helmet alkavat löytyä ØKruunun kurssiluisu suistaa asuntovelkaiset jättivaikeuksiin HS 5. 10. 2008 IS 6. 10. 2008 Tehometsätalouden sato kypsyy ØOjitetuissa suometsissä odottaa valtava puureservi HS 5. 10. 2008

Yhteenveto • Suostuttelua ja vakuuttelua, mutta myös ihmisten kykyä toimia • Klassiset juuret näkyvät yhä • Uusi retoriikka sopii monenlaiseen tekstianalyysiin – tekstin tuotantotilanne, yleisö, argumentaation lähtökohdat, argumentaation keinot • Retoriset tilanteet yhä välittyneempiä, jokaisen viestin takana kuitenkin ihminen

Kirjallisuutta • • Aristoteles: Retoriikka ja runousoppi (1997) Blomstedt, Jan: Retoriikkaa epäilijöille (2003) Burke, Kenneth: The Rhetoric of Motives (1969) Hyvärinen, Matti: Lukemisen neljä käännettä. Teoksessa Hyvärinen & al. (toim) Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa. (1998) • Jokinen, Arja, Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero: Diskurssianalyysi liikkeessä (1999) • Kakkuri-Knuuttila, Marja-Liisa (toim. ): Argumentti ja kritiikki (1998) jatkuu

• Karvonen, Erkki: Elämää mielikuvayhteiskunnassa (1999) • Koistinen, Mikko: Pelkkää taloutta. Retoriikka journalismin tutkimuksessa. Teoksessa Kantola & al. Media-analyysi. Tekstistä tulkintaan. (1998) • Palonen, Kari & Summa, Hilkka (toim. ): Pelkkää retoriikkaa (1996) • Perelman, Chaïm: Retoriikan valtakunta (1996) • Puro, Jukka-Pekka: Retoriikan historia (2006) • Summa, Hilkka: Hyvinvointipolitiikka ja suunnitteluretoriikka (1989) • Tuulentie, Seija: Meidän vähemmistömme. Valtaväestön retoriikat saamelaisten oikeuksista käydyissä keskusteluissa (2001)