YFIA 202 Kvantitatiiviset menetelmt luento YTT Pertti Jokivuori

YFIA 202 Kvantitatiiviset menetelmät, luento YTT Pertti Jokivuori Syksy 2014 2. luento (Ti 4. 11. 2014)

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytettävät aineistot: l l l Oikeastaan vasta aineiston käyttötapa tekee jostakin tutkimuksesta kvantitatiivisen Kvantitatiivisessa tutkimuksessa erilaiset ominaisuudet ilmaistaan numeraalisessa muodossa (Helena Hirsjärvi regressioanalyysiä teemahaastatteluaineistolla) Kvantitatiiviseen tutkimukseen liittyy usein aineiston keruun kertaluonteisuus ja peruuttamattomuus

Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytettävät aineistot: l l Kvantitatiivinen aineisto voidaan hankkia monin tavoin: Valmiit tilastot ja rekisterit: esim. FSD; Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Re. Tki eli Rekisteritutkimuksen tukikeskus (KELA, STAKES ja Työterveyslaitos), kaupunkien tilastotoimi, yritysten, organisaatioiden ja yhdistysten tutkimusaineistot Aineiston sekundaarianalyysi l Itse kerätyt aineistot: kysely- ja haastattelu (survey), koeasetelmat, havainnointi Aineiston primaarianalyysi

Teoreettinen viitekehys: l l l Aineiston keruun taustalla on aina täsmällisempiä tai vähemmän täsmällisiä teoreettisia ajatuksia Kvantitatiivisen tutkimuksen tulisi olla teoria- ja käsitevetoista empiiristä tutkimusta, jossa käytetyt käsitteet ovat teoreettisesti perusteltuja Tutkimusongelman täsmentämiseen ja muotoiluun liittyy teorettisen viitekehyksen rakentaminen Käsitteellistä kehikkoa tarvitaan sellaisten kysymysten muotoilemiseen tutkimusongelmasta, joihin voidaan etsiä empiirisestä aineistosta vastauksia Käsitteillä ja teorioilla on tutkimuksessa kaksijakoinen tehtävä: ne tarjoavat sekä tavan nähdä asioita että tavan olla näkemättä jotakin muuta Käsitteillä kehitetään tutkimukselle oma näkökulma tai juoni vasta tällainen kehittely tekee aiheenkäsittelystä yhteiskunnallista tutkimusta

Teoreettinen viitekehys: l Tutkimuksessa on hyvä tehdä sekä itselle että lukijalle selväksi, mikä rooli teorialla on tutkielmassa. Onko tavoitteena esimerkiksi: l teorian luominen tai aikaisemman teorian tarkentaminen tai uudelleen muotoilu teorian testaaminen verifiointi tai falsifiointitarkoituksessa teorian käyttäminen tutkimuksen tavoitteiden täsmentämisessä ja ohjaamisessa l l

Teoreettinen viitekehys: l l Teoriat tehostavat tutkimusta suuntaamalla huomiota tutkimuksen kohteena oleviin asioihin Teoriat tuottavat testattavia empiirisiä väittämiä (tutkimusteoria) Teoriat tekevät yksittäisiä havaintoja ymmärrettäviksi liittämällä ne laajempiin käsitteisiin Teoriat auttavat esittämään kriittisiä kysymyksiä

Viitekehys ja aikaisempi tutkimus: l Empiirinen tutkimus on aikaisempaan tutkimustietoon ja tutkijan omaan aivotoimintaan nojaavaa teoretisointia sekä mittaustulosten empiiristä analyysiä l Perehtyminen aiheesta tehtyyn aikaisempaan tutkimukseen on olennaisen tärkeää! Tiiviiseen muotoon kirjoitettu aikaisempi tutkimus aiheesta kertoo mitä tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä jo tiedetään. Tämä muodostaa perustan uudelle tutkimuskysymykselle Tutkimuksellinen jännite syntyy juuri tästä: jotain jo tiedetään, mutta jokin tärkeä ja mielenkiintoinen näkökulma on vielä selvittämättä Siitä, mikä on selvittämättä, muodostuu tutkimuksen tutkimuskysymys l l l

Tutkimusasetelma: l l l Empiirinen aineisto kerätään, jotta tutkimuskysymyksiin löydetään perustellut vastaukset Tutkimusasetelma on yleissuunnitelma empiirisen aineiston keräämiseen ja analysointiin liittyvistä käytännön järjestelyistä Tutkimusasetelma määritellään tutkimusongelman ehdoilla, mutta myös käytettävissä olevat resurssit on huomioitava. Joskus käy niinkin, että tarkoituksenmukainen tutkimusasetelma osoittautuu käytössä olevien resurssien puitteissa mahdottomaksi Tällöin voidaan joutua muotoilemaan tutkimusongelma uudelleen, jotta se saadaan vastaamaan resurssien puitteissa mahdollista tutkimusasetelmaa

Tutkimusasetelma: l Tutkimusasetelman kannalta keskeisiä asioita ovat: l mittauksen kohteena olevat havaintoyksiköt mittaamiseen käytettävä menetelmä aineiston keräämiseen liittyvät järjestelyt aineiston analysointiin käytettävät menetelmät l l l

Tutkimusprosessin vaiheet: l l l Kvantitatiivinen tutkimus koostuu seuraavista vaiheista: 1. Tutkimusongelman ja siitä johdettujen alaongelmien (tutkimuskysymysten) määrittäminen 2. Tutkimussuunnitelman laadinta perusjoukon ja otannan määrittäminen, tiedonkeruumenetelmän valinta ym. 3. Tiedonkeruulomakkeen laadinta, testaus ja edelleen aineistonkeruu 4. Aineiston tilastollinen käsittely (esim. SPSS) ja raportointi 5. Johtopäätösten tekeminen, diskussio

Tutkimusprosessin vaihe, peruskäsitteitä: PERUSKÄSITTEITÄ ESIMERKKI Perusjoukko Tutkimuksen kohdejoukko Yrityksen asiakkaat, sosiaalityön opiskelijat, palvelun käyttäjät, nuoret aikuiset, yrityksen työntekijät, vuosina 1919 -89 perustetut yhdistykset, kaikki suomalaiset Tilastoyksikkö Havaintoyksikkö eli alkio Yksi asiakas, yksi opiskelija, yksi palkansaaja/suomalainen, yksi kunta, yksi yritys/organisaatio, yhdistys Muuttuja Ominaisuudet, joita tutkitaan Ikä, sukupuoli, ammatti, palkka, mielipide, asenne … kunnan asukasluku, työttömyysaste, elinkeinorakenne, muuttovirta, lapsiperheiden lukumäärä, … Kokonaistutkimus Tutkitaan kaikki tilastoyksiköt Yrityksen työntekijöiden ilmapiiritutkimus (henkilöstöbarometri) Otantatutkimus Tutkitaan edustava otos perusjoukosta Yrityksen asiakastutkimus, sosiaalityön opiskelijoiden asennetutkimus, puolueiden kannatus

Survey-tutkimus: l l l Survey-menetelmillä tarkoitetaan etukäteen strukturoitua aineistonkeruuta kysely- ja haastattelulomakkeiden avulla. Lomaketta voidaan käyttää henkilökohtaisesti haastatellen tai postikyselynä, jossa lomakkeen saaja täyttää sen itse. Internetiäkin voi käyttää. On olemassa myös tietokoneavusteisia puhelinhaastattelujärjestelmiä (Mr Interview) Survey on tehokas ja taloudellinen tapa kerätä tietoa suuren ihmisjoukon toiminnasta tai mielipiteistä. Myös tutkimuksen kulut voidaan arvioida kohtalaisen tarkasti etukäteen (mikä on laadullisessa tutkimuksessa joskus vaikeaa) Surveyn onnistumisen edellytys on ymmärrettävien kysymystenetukäteen tapahtuva suunnittelu. Siksi tutkittavat asiat on luokiteltava ja käsitteellisesti kategorisoitava etukäteen

Survey-tutkimuksen vaiheet: l Survey-tutkimus: l l l Aineiston keruu kysely- ja haastattelulomakkeilla Tehokas ja taloudellinen Keskeistä täsmällinen ennakkosuunnittelu Usein mielipide- tai asennetutkimuksia Vakiomuotoiset ja helposti ymmärrettävät kysymykset

Survey-tutkimuksen vaiheet: l l 1. Tutkimusongelma ja tutkimusasetelma muotoillaan ja laaditaan tutkimussuunnitelma. 2. Määritellään tutkittavien perusjoukko ja poimitaan tarvittava otos. Nimien ja osoitteiden hankkiminen voi edellyttää tutkimusluvan saamista. 3. Laaditaan lomake tai lomakkeet. Tämä on kohtalaisen työläs vaihe. Postikyselyssä lähetekirje ja esim ohjaajan nimikirjoitus. 4. Jos kyseessä on käynti- tai puhelinhaastattelu, on haastattelijat koulutettava ja heille jaettava etukäteismateriaali Jos kyse on postikysely, sovitaan vastausten palauttamisen tavasta (vastauslähetyslupa).

Survey-tutkimuksen vaiheet: l l l 5. Tehdään varsinaiset haastattelut tai jos kyseessä on postikysely, lähetetään lomakkeet. Vastaamatta jättäneille lähetetään yhdestä kolmeen muistutuskirjettä, toisen tai kolmannen muistutuksen mukana uusi lomake. 6. Kerätyt aineistot tarkistetaan ja muokataan analyysin edellyttämään muotoon. 7. Aineisto analysoidaan. Ensin tehdään kuvailevia analyyseja, edetään muuttujien välisiin yhteyksiin ja syventäviin analyyseihin. 8. Kirjoitetaan tutkimusraportti. (Alkula, Pöntinen & Ylöstalo, 122 -124)

Millainen on hyvä lomake? : l l l l l Lomakkeen teko vaatii taitoa, joka syntyy harjoittelemalla. Päätettävä, kenelle lomake esitetään, miten se esitetään, yhdistelläänkö erilaisia aineistonkeruun muotoja. Varsinaisten kysymysten laadinnan perusperiaate on yksinkertainen: Ensin esitetään kysymys tai väittämä, joka sisältää mahdollisimman selkeästi vain yhden asian. Sen jälkeen esitetään vastausvaihtoehdot tai jätetään tila vastauksen kirjoittamista varten. Avoimia kysymyksiä kannattaa käyttää hyvin säästeliäästi. Niitä on työlästä purkaa! Tutkija tietää, mitä hän kysyy, ja hän kysyy sitä selkeästi ja yksinkertaisesti. Yhdessä kysymyksessä kysytään vain yhtä asiaa (samoin väittämässä)! Eri kysymyksistä muodostuu mielekäs kokonaisuus jonka rakenteen ja juonen myös vastaaja kykenee hahmottamaan. Lomakkeen rakenteen pitää palvella tutkimuksen onnistumista. Siten kysymysten sijoittelulla lomakkeelle on vaikutusta

Millainen on hyvä lomake? : l l l Esitetään kaikki mahdolliset vastausvaihtoehdot mutta vastaaja voi valita niistä vain yhden Vaihtoehtojen on oltava täydellisiä ja toisensa poissulkevia! Johdantolauseissa esitetään vastausvaihtoehtojen molemmat ääripäät (esim. Missä määrin olet samaa tai eri mieltä seuraavien väittämien kanssa. . .

Millainen on hyvä lomake? : l l l l Väittämien vastausvaihtoehdot laaditaan asteikoksi. Tunnetuin on Likertin asteikko Mitä mieltä olette seuraavasta väitteestä: ja Vastausvaihtoehdot symmetrisesti 1 täysin samaa mieltä 2 jokseenkin samaa mieltä 3 ei samaa muttei eri mieltäkään 4 jokseenkin eri mieltä 5 täysin eri mieltä 9 ei osaa sanoa

Millainen on hyvä lomake, teknisesti? : l l l Kyselylomake ei saisi olla liian pitkä, vastaaminen ei yleensä saisi viedä ainakaan yli 20 minuuttia, mutta mieluusti vähemmän Vastaajan tiedot ja taidot on hyvä ottaa huomioon. Ei saa kysyä tavalla jota vastaaja ei voi ymmärtää Lomake kannattaa tehdä tiiviisti ja pienehköllä kirjasimella. Jos kysymykset kahdella palstalla, pitää nuolilla osoittaa etenemisjärjestys Sensitiivisimmät kysymykset loppuun! Lomakkeessa on oltava selvät vastaamis- ja täyttämisohjeet

Millainen on hyvä lomake, teknisesti? : l l l Lisäksi on laadittava lähetekirjelmä (max. A 4), jossa on tiedot tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, tekjöistä ja siitä miten tietoja tullaan käyttämään. Kirjeessä on kerrottava, miten juuri vastaaja on tullut mukaan tutkimukseen, ja on myös muistutettava että tietojen antaminen on vapaaehtoista (saa motivoida). Mikäli tietojen käsittelyn luvataan olevan luottamuksellista (kuten aina pitäisi olla), NÄIN ON EHDOTTOMASTI MYÖS OLTAVA! Tämä tarkoittaa, että lomakkeet pysyvät tekijän hallussa, ja kun niitä ei enää tarvita, ne hävitetään asianmukaisella tavalla. Tietosuojalaki rajoittaa ja säätelee kysely- ja haastatteluaineistojen hallussapitoa, käyttöä ja säilytystä.

Kato ja kadonanalyysi: l l l Postikyselyissä kato on vähintään 20 -30 %. “Karhukirjeillä” voidaan vähentää katoa. Nykyisin (hyvä, onnistunut) vastausprosentti liikkuu 50 -70 % Arvioitu kato voidaan ottaa huomioon otoskokoa määriteltäessä Vastaamatta jättäneitä voidaan arvioida kadonanalyysilla Vastaamatta jättäminen on harvoin täysin sattumanvaraista. On erotettava mm. kieltäytyneet, ei tavoitettu, muu syy, puutteellisesti täytetyt ja hylätyt Kadonanalyysi tehdään vertaamalla syntynyttä aineistoa alkuperäisestä perusjoukosta saatavissa oleviin tietoihin Aineiston tilastollisen edustavuuden peruskysymys on, esiintyykö tiettyjä ominaisuuksia samassa suhteessa otoksessa ja perusjoukossa

Otanta ja otantamenetelmät: l l Luotettavinta tietoa tutkimuksen kohteena olevista havaintoyksiköistä saataisiin tietysti tutkimalla ne kaikki Tämä on usein mahdotonta, joten siksi joudutaan usein turvautumaan toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon eli otantatutkimukseen Otantaongelma on tyypillinen ihmistieteille (vrt. luonnontieteet) Otanta tarkoittaa havaintoyksiköiden poimimista peruskoukosta siten, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksilöt päätyvät otokseen ja että jokaisella yksiköllä otokseen joutumisen (nollaa suurempi) todennäköisyys tunnetaan

Otanta ja otantamenetelmät: l Klassiset otantamenetelmät ovat: l 1. Yksinkertainen satunnaisotos 2. Systemaattinen tasavälinen otanta 3. Ositettu otanta 4. Ryväsotanta Mikä määrää sen, millainen otantamenetelmä on relevantti? Esimerkkejä l l

Yksinkertainen satunnaisotos: l l l Jokaisella perusjoukon alkiolla eli tutkimuksen kohteena olevaan populaatioon kuuluvilla on yhtä suuri todennäköisyys tulla otantaan Otantaan päätymisen ratkaisee satunnaisuus (esim. satunnaislukugeneraattori tai satunnaislukutaulukko) Tärkeätä se tapa, jolla otantakehikko rakennetaan (puhelinluettelo, väestörekisterin tiedot tms. ) – jotta otanta voidaan suorittaa tarvitaan jokin tapa järjestää populaatio

Systemaattinen tasavälinen otanta: l l Kuten edellinen, mutta satunnaisluvun sijaan aloituskohta valitaan satunnaisesti ja sen jälkeen joka n: s (esim. joka 500. sadas havaintoyksikkö) Perusjoukon tai otantakehikon rakenne ei saa olla systemaattinen

Ositettu otanta: l l Käytetään silloin kun halutaan varmistaa, että kaikista ryhmistä tulee tarpeeksi edustajia aineistoon (eri ryhmiin kuuluvia henkilöitä erilaisia määriä + tiedetään jo etukäteen, että jotkut ryhmät vähemmän hanakoita vastaamaan kuin toinen (= kato suurempi) Populaatio jaetaan ryhmiin (=osite) ja jokaisesta ryhmästä tehdään erikseen otos

Ryväsotanta: l l l Monivaiheinen poiminta Tehdään ensin otos suuremmista kokonaisuuksista – vaikkapa kaikista kouluista satunnaisotos Varsinainen tutkimusotos valitaan jälleen satunnaisesti otokseen päätyneistä kokonaisuuksista