TE 3 Terveys ja tutkimus LUOTETTAVUUS JA SEN

TE 3 - Terveys ja tutkimus LUOTETTAVUUS JA SEN TARKASTELU Vinkkejä tutkimustehtäviin ja -raporttiin

s. 43 -45 Tutkimustyyppejä ja -asetelmia 1. 2. 3. 4. Perustutkimus (uutta tietoa luova) vai soveltavatutkimus (perustutkimuksen tietoa soveltava) Teoreettinen tutkimus ei havaintoaineistoa, tutkimusongelma pyritään ratkaisemaan esim. kirjallisuuden avulla Empiirinen tutkimus kerätään havaintoaineisto esim. kyselyt, haastattelut, potilastiedot, kirjeet, päiväkirjat, lehtileikkeet ja tilastot Laadullinen vai määrällinen tutkimus? Tutkimusasetelmia: Poikittaistutkimus (trenditutkimus), pitkittäistutkimus / seurantatutkimus (kohortti-, tapaus-verrokki- tai kokeellinen tutkimus) - lue lisää myös s. 98 -103

Kvantitatiivinen = määrällinen tutkimus � � � Aineistoa voidaan kerätä monin eri menetelmin esim. kyselyt, haastattelut, tiedot eri rekistereistä tai muodostamalla koe-kontrolliasetelmia Tutkimuskohdetta kuvataan, selitetään ja tulkitaan numeroiden ja tilastojen avulla Tutkimusaineisto voidaan kerätä suurista edustavista väestöotoksista ja analysoida aineistoa erilaisten tilastollisten otantamenetelmien avulla Satunnaisotos, esim. muutama luokka, edustaa pienoiskoossa tutkittavaa joukkoa esim. koko lukio Tutkimustuloksia voidaan tällöin yleistää koko tähän väestöön eli tutkimuksen perusjoukkoon (vrt. kurssilla tehtävät tutkimukset!)

Kvalitatiivinen = laadullinen tutkimus Laadullisessa tutkimuksessa aineisto kerätään yleensä pieneltä ja tarkoituksenmukaiselta joukolta ihmisiä, esim. 1020 henkilöä Laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä yleistyksiin vaan pyritään ymmärtämään tutkittavaa kohdetta mahdollisimman monipuolisesti. Kvalitatiivinen tutkimus voi paljastaa ennalta odottamattomia tekijöitä, joita voidaan tutkia kvantitatiivisesti. Toisaalta kvalitatiivinen tutkimus voi tarkentaa ja tuoda ”elämänmakuista” rikkautta kvantitatiivisen aineiston tuloksiin.

Tutkimustiedon luotettavuus Tieteellinen tutkimus pyrkii aina mahdollisimman hyvään luotettavuuteen. Tutkimukseen tutustuessaan lukijan tulee arvioida itse tutkimusprosessia, tutkimustuloksia, tulosten raportointia ja tulosten perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Mitä tarkemmin tutkija on selostanut tutkimuksen teon eri vaiheita, sitä paremmin lukija pystyy arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimuksellinen debatti on osa tieteellisen tiedon kriittistä arviointia, vaikuttaa siis myös tavallaan luotettavuuteen.

Tutkimusmenetelmien arvioiminen Listaus oppikirjan (Virtaa, terveys ja tutkimus) sivulla 44. � Menetelmien valinta? Valmiiden aineistojen hyödyntäminen? Aikaulottuvuus? Ketä tai mitä tutkitaan? Tutkittavien määrä ja valinta? Aineistonkeruu? Muut tiedot tutkittavista? Tutkimuslaitteisto? Tutkimusresurssit?

Tutkimustiedon luotettavuus Onko tutkimusmenetelmät valittu tarkoituksenmukaisesti? � Miten tutkitaan ja onko menetelmät aiheeseen parhaiten soveltuvat? Onko koehenkilöt valittu tarkoituksenmukaisesti ja onko tutkimuksen kohdejoukko riittävän suuri yleistettäviin tuloksiin? Mitkä tekijät ovat mahdollisia virhelähteitä? � Tutkimusmenetelmissä, aineistonkeruussa, aineiston analyysissa, raportoinnissa yms. Kuinka suuri sattuman osuus on? Kuinka merkitseviä tulokset ovat ja ovatko ne yleistettävissä? � � Vertaa kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus Vertailu aiempiin saman aiheen tutkimuksiin

Luotettavuus aineistonkeruussa Validiteetti Mittaako mittari (aineistonkeruumenetelmä) juuri sitä, mitä sillä halutaan mitata? Tutkitaan esim. koululaisten liikunta-aktiivisuutta vuorokauden aikana (esimerkki s. 55) � � � Kyselyssä selvitetään vain vapaa-ajan liikuntaa = ei validi Koulun liikuntatunnit ja muu fyysinen aktiivisuus jää huomioimatta. Mitä muita mittausmenetelmiä voitaisiin käyttää? (triangulaatio)

Luotettavuus aineistonkeruussa, Reliabiliteetti s. 54 Mittauksen (=aineistoinkeruumenetelmän) pysyvyys, toistettavuus, mittaustulosten vertailukelpoisuus =miten pysyviä ja mahdollisesti toistettavia mittaustuloksia saadaan, esim. THL: n kouluterveyskysely) Menetelmien käyttö – ja toimintavarmuus Reliabiliteetti ilmaisee sen, miten luotettavasti ja toistettavasti käytetty mittaus- tai tutkimusmenetelmä mittaa haluttua ilmiötä Esim. BMI: mittaukset kalibroidulla vaa`alla (kg) ja pituus mittanauhalla (m) verraten itse ilmoitettuihin tuloksiin?

Aineisto kokoon Tutustu erilaisiin aineistonkeruumenetelmiin � Lue ajatuksella läpi s. 46 -47 � Keskustelkaa tämän jälkeen tutkimusryhmässänne: Mitkä menetelmät sopivat teidän tutkimukseenne Miksi ne soveltuvat? Miksi muita menetelmiä ei ole tarkoituksenmukaista käyttää? Miten tutkisit kiusaamista? S. 48 -51

Aineistonkeruumenetelmiä Kyselylomake � � Strukturoidut vai avoimet kysymykset? Yleinen tapa kerätä aineistoa mm. tosiasioista, terveyskäyttäytymisestä, asenteista, tiedoista, uskomuksista ja mielipiteistä Työlästä lukea ja analysoida → nykyisin optiset lomakkeet nopeuttavat laajoja aineistoja Internet -kyselyt ovat yleistyneet – olisiko teidän ryhmän valinta? Strukturoitu haastattelu � � � kysymykset ja vastausvaihtoehdot on laadittu ennalta Esim. nuorten vapaa-aikatutkimus Puhelinkyselyt esimerkkinä

Aineistonkeruumenetelmiä Teemahaastattelu � � teema-alueet on määritelty valmiiksi kysymyksillä ei ole tarkkaa muotoa eikä vastausvaihtoehtoja ole määrätty ennalta Avoin haastattelu Havainnointi (=observointi) Osallistuva havainnointi � tutkija lyöttäytyy osaksi tutkittavaa ryhmää Mittaukset (esim. paino, pituus, verikokeet, kuormituskokeet) Rekisterit ja tilastot (esim. potilaskertomukset sairaaloissa, tilastot lääkärikäynneistä, diagnosoidut sairaudet)

Tutkimustehtävät TE 3 -kurssilla Yleisimmät tutkimustehtävätyypit Mallitehtäviä yo-kokeista. Tutkimustulosten arviointi ja tulkinta � K 2012 t. 4, k 2011 t. 8 Tutkimuksen suunnittelu � S 2013 t. 6, s 2010 t. 7, k 2009 t. 4 Tutkimuksien arviointi � S 2012 t. 5, s 2009 t. 7, s 2008 t. 6 B

YO-mallitehtäviä Tutkimustulosten arviointi ja tulkinta � K 2012 t. 4, k 2011 t. 8 Tutkimuksen suunnittelu � S 2013 t. 6, s 2010 t. 7, k 2009 t. 4 Tutkimuksien arviointi � S 2012 t. 5, s 2009 t. 7, s 2008 t. 6 B