Miss mennn ilmastopolitiikassa Pirkanmaa Tampere MAHKU Pirkko Heikinheimo

Missä mennään ilmastopolitiikassa Pirkanmaa, Tampere, MAHKU Pirkko Heikinheimo 26. 1. 2017

Kauppalehti Optio tammikuu 2017 2

’Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti’ Energia- ja ilmastostrategia 2016 Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma 2017 3

Eurooppa-neuvosto hyväksyi lokakuussa 2014 EU: n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet -40% + 27% KHK-päästöt Uusiutuva energia (kotimaiset) + 27% Energiatehokkuus VAHVISTETUT VÄHENNYSTAVOITTEET PÄÄSTÖKAUPPAJA EI-PÄÄSTÖKAUPPASEKTOREILLA -10% ei-pks PKS -21% 2020 2030 -30% -43% Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

Ilmasto-ja energiastrategia: Energia- ja ilmastotoimet vuoteen 2030 • Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta nousee yli 50 prosenttiin 2020 -luvulla • Uusiutuvan energian investointitukia ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen ja taakanjakosektorille, tuulivoima markkinaehtoisesti. • Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan 2030 mennessä • Tuontiöljyn käyttö 2020 -luvun aikana puolitetaan verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään. • Liikenne, rakennusten erillislämmitys ja työkoneet • Tieliikenteelle 30% sekoitevelvoite • Energian omavaraisuustavoite 55 % loppukäytöstä • Taakanjakosektorin keskeiset linjaukset • Liikenteessä suurimmat vähennykset 5

EU: n 2030 energia ja ilmastokehys Komission ”kesäpaketti” 20. 7. 2016 Asetusehdotus jäsenvaltioiden taakanjaosta (sitovat päästövähennykset jäsenvaltioille 2030) Annettu 7/2015: Ehdotus päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta Asetusehdotus maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin (LULUCF) sisällyttämisestä ilmastokehykseen Tiedonanto vähähiilisestä liikenteestä Talvipaketissa 11/2016 : Ehdotus energiaunionista Ehdotus kestävyyskriteereistä biomassalle 6

Taakanjakosektorin toimenpidekokonaisuus Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Valmistelu rinnan e+i strategian kanssa Pienteollisuus Pienenergiantuotanto 10 % - Taakanjakosektorin päästöt perusvuonna 2005 33, 7 Mt CO 2 ekv Työkoneet 10% Liikenne 40% Maatalouden ei-CO 2 -päästöt Jätehuolto Fkaasut 20% Erillisrakennusten lämmitys 20% Komission ehdotus 2030 tavoitteeksi 39 % vähennys / 20, 6 CO 2 ekv Nykytoimin vähennetään 2030: een Tasolle 26, 4 Mt CO 2 ekv Lisätoimia tarvitaan noin 6 Mt CO 2 ekv 7

Liikenne • 30 % sekoitevelvoite e+ i strategiasta ratkaisee osan vähennyksistä • Liikennejärjestelmän energiatehokkuuden kehittäminen vaatii omat toimensa • Digitalisaation mahdollisuudet • Kulutuksen ohjaus tärkeää • Suunnittelu ja suunnitteluosaaminen liikenteen ja alueidenkäytön asioissa • Liikenteen monitavoitteellisuus: sujuvuus, kustannustehokkuus, ilmanlaatu, turvallisuus • Alueidenkäyttö • Kaupunkien liikennesuunnitelmat Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8

F-kaasut Jätehuolto Keskeiset ohjauskeinot ja toimet - Aiempi ja EU: n uusi Fkaasuasetus ovat kääntäneet päästökehityksen laskuun Keskeiset ohjauskeinot ja toimet - Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, voimaan 2016 - Kaatopaikkakaasun kerääminen ja käsittely Tarvitaan toimien tehostamista Toimeenpanon varmistaminen Jätteenpoltto kaatopaikkasijoittamisen sijaan Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9

Kiinteistöjen erillislämmitys Rakennusten lämmitys CO 2 -päästöt Mt/a 3. 50 pientalot 3. 00 rivitalot 2. 50 asuinkerrostalot 2. 00 liike- ja julkiset rakennukset 1. 50 vapaa-ajanasunnot 1. 00 maatalouden rak + kuiv 0. 50 yhteensä 0. 00 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Mt CO 2 4. 00 Öljylämmityksestä luopuminen on trendi E+i –strategiasta: sekoitevelvoite Puhdas puun poltto Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10

Maatalouden päästöt taakanjakosektorilla ovat peräisin tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä Maankäyttöön liittyvät toimet 8000. 0 7000. 0 CH 4 eläimet 5000. 0 CH 4 lanta 4000. 0 N 2 O lanta 3000. 0 N 2 O maaperä CO 2 kalkitus 2000. 0 CH 4 ja N 2 O kulotus 1000. 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Gg CO 2 e 6000. 0 Maaperään liittyvät toimet Eläintuotantoon liittyvät toimet Toteutunut kehitys sekä jo päätettyihin toimiin perustuva kehitysarvio Biokaasu Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11 11

Työkoneet • Toistaiseksi ei päästötavoitteita • • työkoneille E+i –strtegiasta: sekoitevelvoite Energiankäytön tehostaminen on jo toimijoiden agendalla Kehitysmahdollisuudet ja Cleantech-näkymät Julkiset hankinnat (ilmanlaatu) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 12

Arjen ilmastopolitiikka: Asuminen, ruoka ja liikkuminen Kuluttajan rooli muuttuu Kaupungistumisen myötä uudenlaisia ratkaisuja arkeen Hyvinvointi ja ilmastonsuojelu lyövät monessa kättä Kukkarokin saattaa kiittää Esittäjän nimi alatunnisteeseen 13

Arjen ilmastopolitiikka Kuluttajan valinnat Laitekannan vaikutus kulutuksen päästöihin Rakenteelliset tekijät arjen valintojen takana Asuminen Liikkuminen • Säädöt, korjaukset • Laitteet (osto ja käyttö) • Asunnon pinta-ala • Kodin sijainti • Kulkutapavalinnat • Auton valinta • Lomalennot • Ruokavalio • Ruoan valmistus • Hävikki • Informaatio-ohjaus • Kokeilut • Verkostojen tuki, muiden esimerkki • Kodinkoneiden energiatehokkuus • Ajoneuvojen energiatehokkuus • Keittiökoneiden energiatehokkuus • Energiatehokkuusstandardit • Liikennemuotojen käytettävyys • Liikennepalvelut • Ruoantuotanto • Elintarviketeollisuus • Kauppojen ja ravintoloiden tarjonta • Liikenteen ja maankäytön suunnittelu • Rakennusnormit • Taloudellinen ohjaus • Julkiset hankinnat • Energiatehokas korjaus- ja uudisrakentaminen ©Heikinheimo & Kuittinen 2016 Ruoka Kulutuksen päästövähenemien mahdollistajat

Kuntien rooli tunnistetaan aiempaa isommin - Kuntien vastuualueet ovat päästökehityksen näkökulmasta keskeisiä - Kunnat ovat ottaneet ilmastotyön tosissaan - Kunnilla erilaisia kysymyksiä ja vaihtelevasti voimavaroja - Miten kuntien toimet heijastuvat Suomen päästökehitykseen? - Mitkä ovat yhteistyön paikat ja työtä tukevat linjaukset ? Liik Ne uv en E on E n k Jne ne ise Ra erg t yh teen Ka a k r t k. , vi ian gia iin ent h tee ja av m a e tei lp nk käy ntu oit am sti nso ma a s ntä us l t t i ota vel inna öje ne ön vit ank t n u tam äy nto nk teh t äyt , ine tön ost tö n am tien n u Energia K i ne ot n neuvon erkost v ta Jul Esittäjän nimi alatunnisteeseen 15

Ilmastosuunnitelman vaikutusten arviointi ja lausuntokierros Toimien kustannustehokkuus • Uudentyyppisiä toimenpidekohtaisia tarkasteluja • toimien edullisuusjärjestys (€/t. CO 2) • Ilmastopaneelin menetelmämuistio laskentaesimerkkeineen taustalla • Toimien edullisuuden arviointiin vaikuttavat myös muut politiikkatavoitteet Kansantaloudelliset vaikutukset KULUTUKSEN vaikutusten arviointia SOVA - ympäristövaikutusten arviointi SUVAUS - sukupuolivaikutusten arviointi Ilmastosuunnitelma lausunnoille kevättalvella www. ym. fi/ilmastosuunnitelma 2030 16

Pariisin sopimus Sopijaosapuolilla on kurottavaa, että kahden asteen tavoite voidaan saavuttaa Toimeenpano nyt! Kaupungeille kutsu - Vauhdittaa toimiaan - Tuoda työtään julki Esittäjän nimi alatunnisteeseen 17

Kiitos! pirkko. heikinheimo@ym. fi