Tuleva sote rakenne miss mennn Kuntankkulma Sote seminaari

Tuleva sote –rakenne – missä mennään? Kuntanäkökulma Sote –seminaari Pohtimolammella 16. 05. 2014 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä

Valmistelun lähtökohtia • Rovaniemen kpgilla ei omaa valmistelua järjestämislakiin • Kannanotot yhteistyössä Pohjois-Suomen sote –alueen maakuntakeskuskaupunkien kanssa • Maakuntien keskuskuskaupunkien sote – johdon yhteinen kannanotto järjestämislakiin Kuntaliiton kanssa (tulossa)

Viiden sote-alueen mallin tavoitteet • Yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta • Toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella • Purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen päällekkäisyyttä • Turvata varhainen puuttuminen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin • Kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja • Varmistaa palvelujen rahoitus • Turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi. 3 7. 5. 20 14 Tuula Haatainen

4 7. 5. 20 Tuula Haatainen

Palvelut kuntalaisen näkökulmasta Sähköiset palvelut 24 h Kotiin tarjottavat palvelut - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne) Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpäkeskus, hengityslaitepotilaat jne) Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori 5 Tuula Haatainen 5

IT-ratkaisut ja tietohallinto avain-asemassa muutoksen toimeenpanossa • Sote-uudistuksen toteuttaminen vaatii • yhteentoimivia tietojärjestelmiä • nykyistä laajempaa tietojen yhteiskäyttöä palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa • Yhteistyö tietohallinnon ja IT-ratkaisujen hyödyntämisessä on saatava käyntiin mahdollisimman nopeasti, jotta uudistuksen toimeenpano ei viivästy 6 7. 5. 20 14 Tuula Haatainen

Uudistuksen tavoitteet 1. Perustason vahvistaminen 2. Erityistason hoidon tarkoituksenmukainen järjestäminen 3. Tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen 4. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen käyttäjien kuuleminen 7 7. 5. 20 14 Tuula Haatainen

Sote-alueet järjestävät palvelut alueen asukkaille • Kuntayhtymiä, joilla kuntayhtymän hallintorakenteet ja -elimet • Ei omaa tuotantoa • Vain sopimusohjauksesta vastaava henkilöstö • Sopimuspohjainen järjestelmä tuotannossa sote-alueen ja kuntien tai palveluita tuottavien alueiden kesken • ei hankintalain pohjalta, vaan sopimustuotantoa sote-lain perusteella • Säännökset järjestämislakiin ja hankintalakiin 8 7. 5. 20 14 Tuula Haatainen

Palveluiden tuottaminen • Sote-alueilla mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta alueelliset olosuhteet huomioonottaen • Palvelut tuottavat ensisijaisesti kuntayhtymät ja vastuukunnat • Ne hankkivat täydentäviä palveluita tarvittaessa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta. • Erityistapauksissa sote-alueella mahdollisuus hankkia palveluita suoraan markkinoilta. 9 7. 5. 20 14 Tuula Haatainen

Rahoitus • Sote-alueille ei lisää uusia tehtäviä • Rahoitus • kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla kapitaatiolla vos-perusteita käyttäen, • tuotannosta maksettava korvaus vos-periaatteilla kunnille ja muille tuottajille, • ei jälkimaksuvelvoitetta kunnille sote-kustannuksiin, • kunnille ei alijäämän kattamisvelvoitetta sotealueiden osalta. • Yliopistollinen opetus ja tutkimus oltava kokonaan suoraan valtion rahoitusvastuulla 1 0 7. 5. 20 14 Tuula Haatainen

Pohjois-Suomen kannanotto • Asiakkaan oltava uudistuksen keskiössä • Tuotannon järjestämisessä otettava huomioon pitkät etäisyydet, ja harva asutus

Valmisteluryhmän toimeksianto Seuraava kuntajohtajien/-johdon kokous on sovitusti 10. 6. 2014 klo 9. 00 - 12. 00. Päätettiin, että kokouksen asialistalle laitetaan lausunnon antaminen lakiehdotuksesta, Sote-alueen ICT ja kuntajärjestäjän perustaminen. Asialistaa ja sen asioita valmistellaan sähköpostitse valmisteluryhmän jäsenten kesken. Todettiin, että Pohjois-Suomen sote-alueen kuntakokous pidetään 12. 8. 2014 klo 12. 00. Pohjois-Pohjanmaan liitto on organisoimassa tilaisuutta. Ennakkokutsu on lähdössä maakuntahallitusten puheenjohtajien allekirjoittamana. Kutsuttavien määrä/kaupunki/kunta on valmistelussa. Kuntakokouksen asialista käsitellään 10. 6. 2014 kokouksessa. 4. Muut asia

Esityksen sisältö • 1. Missä ollaan: - talousarvioesityksen 2014 tilanne - talousvertailua muihin kaupunkeihin • 2. Strateginen toimenpideohjelma • 3. Tasapainoa kohti • 4. Mitä on tehtävä jatkossa - toimenpiteiden työstäminen jatkuu - kehittämisen resurssit

Talousarvion 2014 valmistelutilanne M€ TA TP 2012 2013 TPE 2013 KEHYS 2014 TA 2014 tilanne 12. 9. 2013 EROTUS (M€) nykyhetki <-> KEHYS 2014 Lapsiperheet -13, 3 -14, 6 -14, 4 -15, 1 -15, 8 0, 7 Ikäihmiset -38, 0 -40, 3 -39, 9 -41, 3 -41, 9 0, 6 Terv. huolto -23, 3 -25, 4 -26, 1 -27, 6 -27, 7 0, 1 Erikoissh -70, 0 -70, 6 -73, 5 -74, 9 0 Sos. palvelut -30, 7 -34, 6 -35, 2 -35, 3 -38, 2 2, 9 PTL yhteensä -175, 3 -185, 4 -189, 2 -194, 2 -198, 5 4, 3

Vertailua muihin kaupunkeihin • Keskisuurten kaupunkien vertailua • 58 suurimman kunnan vertailua

Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ero keskiarvoon vuonna 2011

Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ero keskiarvoon vuonna 2012

Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kuntien keskiarvoon 25. 0 % 22. 6 % 20. 0 % 17. 4 % 17. 2 % 14. 2 % 15. 0 % 12. 3 % 9. 8 % 9. 7 % 10. 0 % 6, 2 % 7. 2 % 6. 0 % 5. 6 % 5. 0 % 3. 7 % 3. 8 % 3. 1 % 3. 3 % 2. 9 % 1. 4 % 6. 5 % 5. 2 % 2. 6 % 2. 4 % 3. 7 % 1. 3 % 0. 3 % 6. 3 % 4. 5 % 3. 9 % 4. 1 % 3. 0 % 4. 2 % 0. 0 % 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 -3. 3 % -5. 0 % Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Sos. ja terv. vanhuspalvelut Ikävakioitujen kustannusten € -ero keskiarvoon vuosina 2004 - 2012 M€ Yhteensä Erikoissairaanhoito Perusterveydenh Sos. ja terv. vanhuspalvelut 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 5, 4 8, 9 12, 1 11, 1 5, 1 7, 5 8, 7 0, 4 1, 5 1, 8 1, 5 0, 8 3, 0 2012 14, 2 8, 4 1, 0 1, 2 3, 0 1, 3 -1, 2 0, 1 1, 7 3, 9 5, 6 6, 5 5, 7 2, 2 2, 9 1, 8 4, 8

Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ero keskiarvoon vuosina 2004 - 2012 M€ Vammaisten palvelut Toimeentuloturva +työllis Lastensuojelu 2004 0, 7 0, 2 -0, 6 2005 2006 0, 9 2007 1, 4 2008 1, 5 2009 1, 5 2010 1, 7 2011 1, 9 2012 1, 8 1, 1 -1, 3 1, 7 -1, 4 1, 2 -2, 1 1, 3 -1, 7 1, 4 -1, 0 1, 3 -1, 7 1, 5 -2, 4

Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten ero keskiarvoon vuosina 2004 - 2012 M€ Vammaisten palvelut Toimeentuloturva +työllis Lastensuojelu 2004 0, 7 0, 2 -0, 6 2005 2006 0, 9 2007 1, 4 2008 1, 5 2009 1, 5 2010 1, 7 2011 1, 9 2012 1, 8 1, 1 -1, 3 1, 7 -1, 4 1, 2 -2, 1 1, 3 -1, 7 1, 4 -1, 0 1, 3 -1, 7 1, 5 -2, 4

Kuntien (58) sosiaali- ja terveydenhuollon 2013 tammi-huhtikuun nettotoimintamenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin Rovaniemi Tornio Joensuu Mikkeli Turku Kouvola Salo Muutos % 7, 8 4, 8 2, 2 2, 8 3, 2 -1, 7 -0, 9 2013 €/as 1000 926 899 933 1003 960 Ikäihmisten osuus ind. kaikki = 100 65 75 92 95 99 100 104 110 123 127 109 117 128 135 121 127

Uuden ajan sosiaali- ja terveyspalvelut

Kehittämisohjelman TAVOITE • Rakenteiden, prosessien ja toimintatapojen uudistaminen konkreettisesti • Taloudellisuuden ja tehokkuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen • BSC – 4 näkökulmaa: asiakas, henkilöstö, rakenteet, talous • 10 % kasvun leikkausta v 2012 TP tasosta = 17, 5 + 4 ME, lisäksi seurataan ns Keskisuurten kuntien kustannuksia • HANKE YKSI KPKISTRATEGIAN KÄRKIÄ

Mitä on saatu aikaan • Strategisia ehdotuksia - konkreettisia kehitettävä • Taloudelliset tavoitteet valtuustokaudelle tehtäväalueittain • Talousarvion laadinnan yhteydessä konkretisoituu • Päätöksenteko joko talousarvion yhteydessä tai erikseen • Ohjelma lautakuntien kautta valtuustolle • Työ jatkuu, jatkuvana kehittämisenä • Kehittämistyön resurssit turvattava

Sote –ohjelman painopisteitä • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet kuntoon • Hyvinvoinnin edistäminen ensin, sitten avohoito/palvelu, vähemmän ympärivrk palvelua • Resursseja korjaavasta ennalta ehkäisevään, miten? ? • Kuntoutus kuntoon • 20 - 80 –suhde haltuun • Rakenteet ja prosessit sujuviksi • Palveluohjaus: oikeat palvelut oikeille asiakkaille oikeaan aikaan oikeilla resursseilla. Läpimenoaika lyhyemmäksi. • Lakisääteiset palvelut tuotetaan parhaiden käytäntöjen mukaan • Asumisen ja elämän yleisten edellytysten vahvistaminen niin että erityispalveluja tarvitaan vähemmän • Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta

Kohti talouden tasapainoa

Ohje talouden tasapainottamiseksi (khall 6. 6. 2013) Taloussuunnitelman toteuttaminen ja toimintakatteen kasvun pysäyttäminen edellyttää toimintatuottojen lisäämistä ja toimintamenojen vähentämistä nykyisestä tasosta. • Toimielimien tulee tehdä osana ensi vuoden talousarvioesitystään konkreettinen toimenpideohjelma talouden tasapainottamisesta vuosina 2014 – 2017. • Toimielimien on tehtävä esitys niistä harkinnanvaraisista, ei-lakisääteisistä palveluista, joista voidaan kokonaan luopua. • Lisäksi on esitettävä kaikkien palvelujen osalta mahdolliset vaihtoehtoiset tavat järjestää palvelut nykyistä edullisemmin ja entistä taloudellisempaa palveluverkkoa käyttäen. • Palveluja karsittaessa ja uudelleen järjesteltäessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä tilaajien ja tuotannon kesken, jotta henkilöstösuunnittelussa tulee huomioitua eläköityminen sekä mahdollisista muutoksista aiheutuvat tarpeet henkilöstön siirroille ja uudelleen kouluttamiselle. Myynti- ja vuokratulojen kasvattamiseksi on tehtävä esitykset maaomaisuuden tuoton lisäämisestä ja muusta myytävästä tai vuokrattavasta omaisuudesta. • Kaikki toimenpiteet kirjataan tehtäväalueittain tuloskortille kohtaan tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet. Esitykset tullaan kirjaamaan sitoviksi tavoitteiksi.

Tasapainotustoimenpiteitä tehtäväalueittain • • • 1. lapsiperheet 2. ikäihmiset 3. terveydenhuolto 4. erikoissairaanhoito 5. sosiaalipalvelut

Lapsiperheiden palvelut

Lastensuojelun kehityksestä v 12 -13 • Kalliit laitoshoidon menot vähenemässä edelleen 0, 5 M€, vuoden 2012 tp – 2013 tpe • Sijoitusten määrä vähenemässä 10 sijoituksella; 119 >108 • Sijaisperhehoitoa edelleen lisäämällä saavutetaan laitospalvelujen ostojen vähentämistä • Peruspalvelujen riittävä resursointi, toimivat prosessit ja moniammatillinen työ vähentävät osaltaan lastensuojelun asiakkuuksien määrää • Riittävät kuntoutuspalvelut peruspalvelujen yhteydessä vähentävät korjaavien palvelujen tarvetta

Lapsiperheiden palvelujen ei lakisääteiset palvelut Talousarvioesitys 2014 • Ostopalvelut: Ensi- ja turvakoti - lastensuojelun perhetyö / Alvari - kriisiasema Mannerheimin lastensuojeluliitto - perhetyö - perhekeskustoiminta - lastenhoitotoiminta Romotke - nuorten kuntoutusohjaus ja kuntouttava ryhmätoiminta • Terveydenedistäminen - psykososiaalinen työ Yhteensä 197 772 € 140 078 € 47 500 € 12 028 € 26 029 € 260 000 € 145 000 € 828 357 €

Ennalta ehkäisy kannattaa • Keskisuurten kaupunkien vertailussa Rovaniemen lastensuojelupalvelut ovat tuotettu n. 23 % edullisemmin keskiarvoon verrattuna • 23% tarkoittaa euroissa 2, 4 milj. € • Ennaltaehkäisevään perhetyöhön on resursseja lisätty niin, että vuonna 2008 työntekijöitä oli 4 ja syksyllä 2013 vakansseja on 10. Tämä mahdollistaa myös osittaisen sosiaalihuoltolain mukaisen kotihoidon palvelujen tarjoamisen perheille. • Terveydenedistämisen palveluihin on saatu lisää vakansseja uuden neuvola-asetuksen myötä • Oman sijaishuollon rakennemuutos on tehty 2012 ( Meltaus)

Ikäihmisten palveluista

Toimintaympäristön muutokset • Ns. Ikälaki 1. 7 2013 alkaen mm. kotona asumisen ensisijaisuus, kuntouttava ja ennaltaehkäisevä näkökulma, määräajat palvelulle ja vaiheittain eteneminen 2014 - 2015 • Ikäohjelman päivitys 2013 -2014 vastaaman Ikälain velvoittamaa suunnitelmaa • Uusi laatusuositus julkaistu 17. 7. 2013 ja valtakunnalliset valvontaohjelmat (kotihoito (uusin) 2011 ja ympärivuorokauden hoito 2010 ohjaavat toimintaa • Kansallinen muistiohjelma vuosille 2012 – 2020 - vaikeasti muistisairaiden määrän kasvu • Palveluasumisen asiakasmaksulain uudistamisen työryhmä (2013) • Valtakunnallinen omaishoidon kehittämisohjelman työryhmä (2013)

Vuoden 2014 ta - valmistelussa - Miten vastataan toimintaympäristöstä tuleviin muutoksiin? - Sote - toimenpideohjelmaan sisältyvien päätavoitteiden konkretisointi vaikutukset koko toimenpidekaudelle 2013 - 2016

Sote - toimenpideohjelmaan sisältyvien päätavoitteiden konkretisointia 2014 • Palveluohjauksen sisällön ja prosessin edelleen kehittäminen ja vahvistaminen tukemaan palvelurakennemuutosta • Mobiilikotihoidon ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto (asiakastyöajan lisäys/tehokkuus) • Ympärivuorokauden hoivan osuuden laskeminen palvelurakennemuutos

Rovaniemen palvelurakenne 2012

• Kuntoutuksen ja liikunnan sisällyttäminen koko palveluketjuun ja palvelurakenteeseen (osaaminen, resurssit) geriatrisen kuntoutuksen kokonaisuus hallintaan • Kaikkea ei tarvitse tehdä itsesuunnitelmallinen kumppanuus ja yhteistyö lähiverkon ja muiden toimijoiden kanssa hankeyhteistyö

Vaikuttavat järjestämistavat • Hankinnoissa pääpaino vaikutuksiin (elämänlaatu, toimintakyky, kustannustehokkuus) ja yhteiseen oppimiseen - Kotihoidon yhden alueen pilotti-hankinta

Palvelurakennetarkastelua tehdään lokakuun lopulla. .

Pohdittavaa • Ikääntyvän väestön itsenäisen selviytymisen tukeminen ennakoivasti kaikilla sektoreilla asuminen, liikkuminen – Huomioidaanko? • Vaikeasti muistisairaiden ryhmä kasvaa koko ajan • Miten varmistetaan muutoksissa palvelu/hoitoketjujen sujuvuus ja palvelujen oikea aikainen saatavuus? • Palvelujen saannin rajaukset? Kenelle ja millä kriteereillä?

Rakenteet ennakoivasti kohdalleen! ! !!!!

Terveyspalvelut ja erikoissairaanhoito Alaotsikko

Terveyspalvelut • 1. Mielenterveyspalvelut, kriisiryhmän perustaminen, mielenterveystyön jalkauttaminen tiimeihin ja muun palveluverkon tueksi, varhaisen puuttumisen periaate • 2. Kuntoutus keskeistä - 10 -20 % käyttää 80 % palveluista - paljon palveluja käyttävien työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutus ja eläkeselvittelyt sote -yhteistyö - eri ikäryhmien kuntoutustarpeen arvioinnin kehittämien ja kuntoutuksen tehostaminen 3. Hukan vähentäminen vastaanotot, tukipalvelut

Terveyspalvelut • 4. Palveluverkkoselvitys ja toimitilat, investointitarpeet kolmen terveysaseman malli, palveluiden integraatio 5. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhteisenä tavoitteena 6. Potilaiden/asiakkaiden oma vastuu sähköinen asiointi, esim. Marevan potilaat pitkäaikaishoidon jatkuvuus

Erikoissairaanhoito • 1. Kohti uutta palvelukonseptia, palveluiden integraatio: terveyspalvelut – sosiaalipalvelut – erikoissairaanhoito • 2. Toimivat palveluprosessit, esim. ikäihmisen akuuttihoidon palveluketju, erityisesti kiireellisen hoidon prosessi jatkossa • 3. Soten palvelurakenne

Erikoissairaanhoito • 4. Rakennusinvestoinnit, palveluiden integraatio, tilojen muunneltavuus, rakentamisaikataulun vaiheistus • 5. Tukipalvelut, hukka- proj. tietojärjestelmät

Elinkaari - hyvä suunnittelu ja toimivat tilat vähentävät kustannuksia Rakennuksen koko elinkaaren aikana kertyvien kustannusten suhde 400 5 Toiminnan kustannukset Kiinteistön hoitokustannukset 1, 25 % 98, 5 % 1 "Heti rakennuksen valmistuessa Rakentamis- ja investointikustannukset % a 20 p o j 0, 25 % ttaa u k i a voi v 0. 1 Suunnittelukustannukset 0, 025 % 90 % sen elinkaari- ja ympäristökustannuksista on jo sitoutunut väistämättömästi. " More for less – design council 1997 lähde: Phil Nedin, Arup 51

Sosiaalipalvelut;

Tämän hetken tilanne, koko sosiaalipalvelut ; työikäisten sosiaalipalvelut, vammaispalvelut sekä kehitysvammaisten erityishuolto 39 M € sosaiaalipalvelujen alustavat tarpeet - 500 000 € karsittu > 38. 5 M€ Mikä maksaa ensi vuonna enemmän? + 900 000 € kela maksut + 700 000 – 800 000 € toimeentulotuki + 650 000 € kehitysvammaisten asuminen + 1 500 000€ vaikeavammaisten subjetiiviset oikeudet (vaikeavammaisten asumispalvelut 650 000 €, henkilökohtainen apu 400 000 €)

Mitä painotetaan jatkossa • • • Osallisuutta Työelämään pääsyä Logistiikan sujuvuutta, edullisuutta -------Sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon yhteistyötä - Pitkäaikaistyöttömät, pitkäaikaissairaat, vammaisten palveluihin, maahanmuuttajat - eläkeselvittelyt

Tasapainottamisesitysten ja talousarvion käsittelyaikataulu perusturvalautakunnassa • 1. 10. talousarvion käsittely • Mahdollista jatkotyöskentelyä Khall varten • Sote –ohjelman konkretisointia

Rovaniemen sote -visioita ”Oikeat ihmiset, tekevät oikeita asioita oikein, oikeassa ajassa” – tilaajan / tuottajanäkökulma ”Oikea asiakas, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa” – asiakasnäkökulma