MINDFULNESS JA PSYKOANALYYSI YHTLISYYKSI JA EROJA Lketieteen filosofian

MINDFULNESS JA PSYKOANALYYSI – YHTÄLÄISYYKSIÄ JA EROJA Lääketieteen filosofian seura 15. 9. 2015 Jussi Kotkavirta@gmail. com

Sisältö 1. Aluksi: Mistä on kysymys? 2. Mindfulnessista eli tietoisesta läsnäolosta käytännössä 3. Psykoanalyysistä käytännössä 4. Yhtäläisyyksiä 5. Eroja 6. Mitä mindfulnessilla ja psykoanalyysillä voi olla annettavaa toisilleen? Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 2

Psykoanalyysin taustoista • Psykoanalyysi on Freudin sata vuotta sitten kehittämä terapia sekä tähän kytkeytyvä käsitteellinen näkemys ihmismielen luonteesta, sen synnystä ja kehityksestä, sen dynamiikasta, tavoitteista ja ristiriidoista. • Freud oli lääkäri, neurologi, joka vähitellen vakuuttui psyykkisten syiden merkittävyydestä ja psykoanalyysin vaikuttavuudesta neuroottisten oireiden hoidossa. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 3

Freudin näkemyksistä • Freudin ajattelu oli vahvasti luonnontieteellistä ja kirjoituksissaan hän kutsuu terapeuttia usein lääkäriksi, vaikka katsoikin, että myös muut kuin lääkärit voivat toimia analyytikoina. • Freud ajattelee, että ihmismieli on vahvasti ruumiillinen, osa ihmisorganismin homeostaasia, olennaisesti seksuaalinen, viettipohjainen. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 4

Freudin näkemyksistä • Freudin keskeinen ajatus oli, että ihmismieli on suureksi osaksi tiedostamaton ja että lapsuudessa tiedostamattomaan painuu toiveita, fantasioita, mielikuvia ja ajatuksia, jotka ovat siellä merkityksellisesti ja dynaamisesti. • Piilotajuiset sisällöt elävät ja vaikuttavat mielessä, aiheuttavat ristiriitoja ja erilaisia oireita, ellei henkilö pysty muodostaan niihin kohtuullisen joustavaa suhdetta. Tähän pyritään analyysissä. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 5

Psykoanalyysistä tänään • Freudin jälkeen psykoanalyysin piirissä on tapahtunut paljon. Esimerkiksi Melanie Klein, Donald Winnicott, Winfried Bion, Jacques Lacan ovat hyvin vaikutusvaltaisia teoreettisia näkemyksiä ihmismielen rakentumisesta, tiedostamattomasta, terapeuttisen työskentelyn tavoitteista ja periaatteista. • Nykyään psykoanalyysin kenttä on monimuotoinen. Haasteet nykykulttuurissa ovat osin erilaisia kuin Freudin aikaan. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 6

Psykoanalyysistä tänään ”If the goal of psychoanalysis in Freud’s day was rational understanding and control (secondary process) over fantasy-driven, conflictual impulses (primary process), the goal of psychoanalysis in our day is most often thought about in terms of the establishment of a richer, more authentic sense of identity. ” (Mitchell 1993) Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 7

Muodikas mindfulness • Jos analyysissä ja muissa terapioissa identiteetin, yksilöllisyyden, olemisen mielekkyyden kysymyksiä, niin kiinnostus mindfulnessiin liittyy samaan tarpeeseen. • Yleisemmin jooga, zen, buddhalaisuus eri muodoissaan tarjoavat ihmisille jotakin mihin tarttua, jonka avulla käsitellä itseään ja suhdetta maailmaan, mutta sitoutumatta uskonnolliseen maailmankuvaan ja yhteisöön. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 8

Zen ja tietoinen läsnäolo • Mindfulness eli tietoinen läsnäolo on tärkeä osa buddhalaista käytännön elämää, sanghaa. • Toinen keskeinen osa on zazen, istuminen hiljaa tyynyllä jalat lootusasennossa, kädet edessä paikoillaan, selkä suorana, silmät puoliavoimena. Tässä mieli keskittyy istumiseen, hengitykseen, ja tyhjenee muista sisällöistä, avautuu ruumiin tuntemuksille ja lopulta mielen tai hengen läsnäololle itsessään. • Mietiskely edistää tietoista läsnäoloa kaikissa elämän tilanteissa ja askareissa Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 9

Zenin maailmankuvasta • Tietoinen läsnäolo on siis alun perin osa erityisesti zen harjoittamista käytännössä. • Buddhalaisen maailmakuvan mukaan ihminen on perimmältään tietämätön oman olemisensa ja todellisuuden itsensä luonteesta. Kaikki on todellisuuden syntymisen ja häviämisen alaista, jatkuvassa muutoksessa, vailla kiinteää rakennetta. • Buddhalaisuus vierastaa metafysiikkaa samoin kuin uskoa tieteeseen. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 10

Zenin maailmankuvasta • Zenin maailmankuvassa ei ole mitään pysyvää rakennetta, minkä mikä voitaisiin hallita tietämällä. • Ajatus on, että perustavasta tietämättömyydestä syntyy helposti pyrkimys hallita todellisuutta sekä elämää tietämällä, muodostamalla jokin maailmankuva. Juuri tästä takertumisesta maailmaan, pyrkimyksestä ottaa se haltuun tai omaksi syntyy zenin mukaan kärsimys. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 11

Tietoinen läsnäolo • Zenin käytännössä tietoinen läsnäolo on keskittymistä nykyhetkeen, mennyttä ja tulevaa koskevien syysuhteiden ja myös muistojen, odotusten, pelkojen, toiveiden työntämistä sivummalle. • Ilman zenin maailmankuvaa ja käytäntöä tietoinen läsnäolo on psyykkinen harjoitus, jolla kiireinen nykyihminen vastustaa itsensä kadottamista maailman asioihin. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 12

2. Mitä tietoinen läsnäolo on käytännössä? • Tietoinen läsnäolo on keskittymistä nykyisyyteen, tähän hetkeen, ja menneen ja tulevan työntämistä mielessä kauemmas. Se on keskittynyttä tietoisuutta siitä mitä on ja mitä on tekemässä juuri nyt, miltä ruumiissa tuntuu juuri nyt, mitä mielessä on nyt. . • Mietiskelyssä voidaan keskittyä erityisesti hengitykseen, mutta tietoinen läsnäolo merkitsee ylipäätään keskittymistä kulloiseenkin nykyiseen ja vaikkapa ruumiin asentoon, kävelyn liikkeeseen jne. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 13

Zenin elämänasenteesta • Zenissä tarkoitus on säilyttää tietoinen asenne ja mielentila kaikissa elämäntilanteissa ja arjen askareissa, niin miellyttävissä kuin vastenmielisissäkin. Tarkoitus on olla hereillä ja rauhallinen • Tietoinen läsnäolo on tie, ei jokin lopputila. Se vaatii kärsivällisyyttä ja jatkuvaa harjoitusta, pettymysten ja epäonnistumisten, keskeneräisyyden, epätietoisuuden, aloittelijuuden sietämistä. • Kukaan ei ole mestari tietoisessa läsnäolemisessa. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 14

Zenin elämänasenteesta • Eräs zen-mestari on todennut: ”Henkilö näkee itsensä selvästi peilissä, ei ole mitään muuta todellisuutta. Mutta on väistämätöntä, että hän sekoittaa peilikuvan omaan päähänsä. ” • Peili on havaitsevan mielen metafora. Meillä on vahva taipumus sekoittaa havaintokuva itse todellisuuteen, pitää sitä totena. Zenin mukaan ei kuitenkaan ole todellisuutta sinänsä, on vain sitä koskevia havaintoja. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 15

Zenin elämänasenteesta • Vastaavasti meillä on taipumus nähdä itsemme peilistä, kuvitella että olemme jotakin kiinteää, mitä voisimme tietämällä hallita. • Zenin mukaan tämä kaikki on harhaa: on vain havaitsemista, ajattelemista, toimimista. Myös itse on havaintoja hetkestä toiseen. • Zen kyseenalaistaa naiivin realismin ja puolustaa jonkinlaista konstruktivismia. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 16

Zenin elämänasenteesta ”In Buddhist constructivism, the primary trust is to cultivate a radical sense of openness. The belief is that concepts enslave us and that the tendency toward reification creates suffering. The emphasis is not on constructing adaptive narratives but rather on the radical deconstruction of all narratives. ” (Safran 2003, 22) Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 17

Zenin elämänasenteesta • Zenin harjoittaminen ei ole jonkin mystisen mielentilantavoittelua, vajoamista tai nousemista johonkin sfääriin. Se on vastaanottavaisen, avoimen, tietoisen ja tavoitteettoman läsnäolon tavoittelua, tekojen ja asioiden ajattelemisen sijaan. • Zenin mukaan meidän tulisi aina olla aloittelijoita, tietämättömiä, nöyriä, vastaanottavaisia. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 18

3. Psykoanalyysistä käytännössä • Psykoanalyysissä tutkitaan ja työstetään henkilön sisäistä mielenmallia, hänen tapaansa kokea itseään ja toisia. • Lähtökohta on, että mielenmalli rakentuu toiveista, fantasioista, tunteista, ajatuskuvioista, joilla on henkilön varhaisimmista vaiheista alkava historiansa ja jotka suureksi osaksi ovat tiedostamattomia. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 19

Kaksi lähestymistapaa • Kun henkilö hakeutuu analyysiin tai terapiaan, hän kokee, että hänen mielenmallinsa aiheuttaa hänelle ylimääräistä kärsimystä. • Psykoanalyysin kenttä on nykyään monimuotoinen. On useita teoreettisia malleja mielen rakentumisesta, tiedostamattomasta, psykoanalyyttisestä työskentelystä jne. • Erotan seuraavassa klassisen ja relationaalisen lähestymistavan. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 20

Klassinen lähestymistapa • Freudin mukaan ihmisen mieli käsittelee ruumiista kumpuavia viettipaineita, hakee tapoja tyydyttää viettejä (seksuaalisuutta ja aggressiota) ja käsittelee niiden aiheuttamia ristiriitoja. • Yksilön tietoinen ja itsetietoinen minä on vain yksi osa psyykkistä rakennetta, jonka pohjalla on viettien hallitsema Se ja päälle sisäistetään ihanteet sekä yliminä. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 21

Relationaalinen lähestymistapa • Nykyään ajatellaan laajasti, että yksilön sisäinen mielenmalli muodostuu alusta alkaen vuorovaikutuskokemuksissa. • Lapsi alkaa muodostaa kuvaa itsestään suhteessa toisiin, joihin hän projisoi erilaisia tunteita ja mielikuvia. • Vähitellen lapsi oppii erottamaan itseä toisista, sitomaan yhteen ristiriitaisia tunteita, vakiinnuttamaan mielikuvia toisista ja itsestä, hahmottamaan itseään autonomisena subjektina ja toimijana. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 22

Mielen ongelmista • Rakenteelliset häiriöt, joissa sisäisen mielenmallin toimintaa häiritsevät poissaolo, menetys, jokin trauma, voimakas häpeä. • Konfliktineuroosit, joissa sisäisen mielenmallin toimintaa häiritsevät sisäistetyt piilotajuiset ristiriidat suhteessa toisiin ihmisiin. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 23

Mielen ongelmista • Voidaan erottaa rakenteelliset ongelmat ja neuroottiset konfliktit. • Rakenteelliset häiriöt ovat varhaisempia ja koskevat itsen kokemuksen perusteita, itsen erottamista muista, kokemuksen johdonmukaisuutta, jatkuvuutta jne. • Konfliktineuroosit ovat myöhempiä, ”oidipaalisia”, ja ne koskevat haluja ja toiveita, joiden tyydyttämiseen liittyy voimakasta ahdistusta ja syyllisyyttä. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 24

Mielen ongelmista • Klassinen malli on keskittynyt konfliktineurooseihin. Relationaalinen malli on syntynyt pyrkimyksestä työskennellä myös rakenteellisten ongelmien kanssa (rajatilat, persoonallisuushäiriöt, mentalisaatio-ongelmat jne. ) • Neuroottisen henkilön sisäinen mielenmalli hallitsee hänen ihmissuhteitaan. Rakenteellisista ongelmista kärsivän on usein vaikea erottaa mitä on sisäistä ja mikä ulkoista todellisuutta. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 25

Analyysistä käytännössä • Pyrkimys muutokseen ja vastarinta, halu selvittää sisäisen mielenmallin epäselvyyksiä ja ristiriitoja, ja samanaikainen tarve suojautua tämän aiheuttamalta ahdistukselta on analyysin motivoiva voima. • Suhteessa ja vuorovaikutuksessa analyytikon kanssa henkilön sisäisen mielenmallin keskeiset tunteet, ahdistukset, toistuvat kuviot elävät ja niitä selvitellään. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 26

Analyysistä käytännössä • Analyysissä – Puhutaan henkilön menneisyydestä, nykyisistä ihmissuhteista, suhteesta analyytikkoon – toinen pyrkii assosioimaan vapaasti, pukemaan välittömästi sanoiksi mitä mielen pinnalla kulloinkin liikkuu – toinen kuuntelee mahdollisimman vapaasti ja liikkuvasti, minkälaisia ajatuksia, tunteita assosiaatioita toisen puhe herättää Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 27

4. Yhtäläisyyksiä • Zen ja psykoanalyysi syventyvät mielen ilmiöihin ja tarjoavat käytännön tien muutokseen, vastuun ottamiseen omasta kokemisesta ja toiminnasta. • Kummassakin ajatellaan, että tietoisuuden ja itsetietoisuuden laajentaminen sekä syventäminen on olennaista muutoksessa. • Kumpikin poikkeaa yliopistollisista tieteenaloista, niin psykologiasta kuin psykiatriasta. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 28

Yhtäläisyyksiä • Kummankin piirissä ajatellaan, että elämän tarkoituksen ja hyvyyden löytäminen on itse kunkin oma asia. • Zenin mukaan kärsimys on seurausta takertumisesta johonkin käsitykseen elämän tavoitteista. • Freud ajatteli, että analyysin tehtävä on poistaa henkilökohtaisia esteitä pyrkimykseltä selvittää ja toteuttaa elämän tarkoitusta. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 29

Yhtäläisyyksiä • Zen korostaa tietämättömyyden, eiymmärtämisen, aloittelijuuden tärkeyttä asenteena. • Freud sanoi, että potilasta tulee pyrkiä kuuntelemaan vapaasti liikkuvalla tarkkaavaisuudessa; Bion puhui potilaan kuuntelemisesta ”without memory and desire”. Lacan esitti, että psykoanalyysin vaikutus ei perustu ymmärtämiseen, vaan kuulluksi tulemiseen. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 30

Yhtäläisyyksiä • Kummassakin on suhteellisen tarkkaan säädellyt puitteet, joissa syventyminen mieleen tapahtuu. • Kummassakin pyritään tavoittamaan kärsimys ja vapautumaan siitä. • Kummassakin affekteilla ja tunteilla ahdistus mukaan lukien on keskeinen asema. • Sekä mietiskelyn että analyysin saavutuksia pyritään hyödyntämään kaikessa olemisessa. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 31

5. Eroja • Zen on alun perin uskonto ja tietoinen läsnäolo osa sen käytäntöä. • Psykoanalyysi on eräänlainen tieteenala, joka vierastaa uskontoja. Tosin Freudin jälkeen analyytikoiden suhde uskontoihin ja erityisesti buddhalaisuuteen on muuttunut. • Zenissä syvennytään mielen universaaleihin rakenteisiin, kun taas analyysissä työstetään henkilökohtaista elämäntarinaa ja sitä hallitsevia ristiriitoja. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 32

Eroja • Zenissä ajatellaan, että kärsimys kuuluu elämään sinänsä ja että sitä voi vähentää tietoisella läsnäololla, joka mahdollistaa irti päästämisen kiinteitä merkitysrakenteita koskevista harhoista. . • Psykoanalyysissä työskennellään neuroottisen ja rakenteellisen kärsimyksen lieventämiseksi, kohti ”normaalia kurjuutta”, kohti vapaampaa kokemista vaikeuttavista mielen rakenteista. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 33

Eroja • Keskeinen ero: zen on mietiskelyä, syventymistä mieleen yksin, vailla sanoja. Psykoanalyysi on ”puhekuuri”, puhumista toiselle, kaiken jakamista toisen kanssa, toista koskevien fantasioiden ja tunteiden työstämistä. • Zenissä pyritään olemaan samastumatta ja takertumatta vastaan tuleviin mielen sisältöihin, kun taas analyysissä niitä pyritään tiedostamaan puhumalla. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 34

6. Annettavaa toisilleen? • Henkilö joka kärsii rakenteellisista tai neuroottisista ongelmista voi olla pitkällä zen-mietiskelyssä. • Henkilö joka ei ymmärrä mitään zenistä tai tietoisesta läsnäolosta voi olla hyvin vapaa neuroottisista tai rakenteellisista ongelmista. • Zen ja analyysi toimivat siis eri tasoilla. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 35

Annettavaa toisilleen? • Analyysin näkökulmasta valaistumisen tai tietoisen läsnäolon tavoittelu voi olla defensiivistä, kuten Freud esitti Rollandin valtamerellistä kokemusta koskevista ajatuksista. Näin voi olla, mutta ei suinkaan välttämättä ja aina. • Nykyään useimmat analyytikot ajattelevat valtamerellisestä kokemuksesta toisin kuin Freud. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 36

Annettavaa toisilleen • Vaikka zenillä ei ole juuri sanottavaa psykologisista tai psykosomaattisista ongelmista, joiden kanssa analyytikot ja terapeutit työskentelevät, sen ajatukset mielen toiminnasta ja mielen sekä ruumiin kuulumisesta yhteen ovat kiinnostavasti samansuuntaisia. • Vaikka mindfulness ei ole psykoanalyyttinen tai –terapeuttinen asia, sillä on paljon kosketuskohtia analyysin pyrkimysten kanssa. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 37

Annettavaa toisilleen? ”In both Winnicott’s psychology and that of the Buddha we find the discovery that the less we are sure about the self the greater our mental health. Both meditation and Winnicottian psychoanalysis open up uncertainty, not to provoke anxiety but to evoke tolerance, humility and compassion. ” (M. Epstein) Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 38

Annettavaa toisilleen? • Erityisesti relationaalisissa näkemyksissä analyysistä on vaikutteita zenistä ja mindfulnessista. – keskittyminen, itsen ja toisen kohtaamiseen, läsnäoloon tässä ja nyt – ajatus että tunteet ovat olennaisempia kuin tiedolliset käsitykset itsestä ja maailmasta – ajatus että teoriat mielestä voivat johtaa harhaan Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 39

Annettavaa toisilleen? • Zenin piirissä ajatellaan, että kun henkilö vapautuu itsen ylläpitämisestä hän voi päästä kokonaan eroon myös kuoleman pelosta ja ahdistuksesta. • Psykoanalyysin piirissä ajatellaan, että perimmäistä haastetta, suhtautumista kuolemaan ja sen ajattelemista, on mahdollista työstää ja helpottaa. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 40

Kirjallisuutta • Hick, Steven, Bien, Thomas (2018) (ed. ), Mindfulness and the Therapeutic Relationship. New York, London. • Molino Anthony (2014) (ed. ), Crossroads in Psychoanalysis, Buddhism, and Mindfulness. Boston. • Safran, Jeremy 2003 (ed. ), Psychoanalysis and Buddhism. An Unfolding Dialogue. Boston • Weichede, Gerhardt, Zwiebel, Ralf (2013), Neurose und Erleuchtung. Stuttgart. Mindfulness ja psykoanalyysi, 15. 9. 2015 41