Kansallinen mielenterveys ja pihdesuunnitelma 1232020 Kehittmispllikk Airi Partanen

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 12/3/2020 Kehittämispäällikkö Airi Partanen THL / MIPO / MIPA 1

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma • Mistä tulemme – mielenterveys- ja päihdepalveluissa tapahtunut kehitys viime vuosikymmeninä • Missä olemme – mielenterveysongelmien, päihteiden käytön ja päihdeongelmien yleisyys • Minne menemme - kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma – yhteiset linjauksen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 • Miten suunnitelma on otettu vastaan? • Toimeenpano 12/3/2020 THL/Airi Partanen 2

Päihdetyö ja mielenterveystyö – kolme lakia, kaksi erilaista järjestelmää • Päihdetyö – päihdehuoltolaki (41/1986): päihteiden ongelmakäytön ehkäisy (myös raittiustyölaki 828/1982) ja päihdehuollon palvelut (päihdepalvelut peruspalveluissa & päihdehuollon erityispalvelut, sosiaali- ja terveydenhuolto) – avohoidon painottaminen; laitoshoidossa hoidettujen asiakkaiden määrän puolittuminen, hoitojaksojen lyhentyminen – A-klinikoiden ja katkaisuhoidon asiakasmäärät kasvussa vuodesta 2004, samoin alkoholisairauksien hoitojaksot kasvussa; päihdehuollon kuntouttavan laitoshoidon asiakasmäärissä ei suurempia muutoksia – pääosin sosiaalihuollon palveluja ja lisääntyvästi tuottajana järjestöt ja yksityiset palveluiden tuottajat • Mielenterveystyö – mielenterveyslaki (1116/1990): mielenterveystyö ja mielenterveyspalvelut (lääketieteellisin perustein annettavat sosiaali- ja terveyspalvelut; kansanterveystyö & erikoissairaanhoito) – avohoidon painottaminen; sairaalan vuodeosastopaikkojen väheneminen, hoitojaksot lyhentyneet – sairaalassa hoidettujen potilaiden määrä vakiintunut B-mielisairaaloiden lakkauttamisen jälkeen, – hoitopalvelut pääosin julkisen terveydenhuollon tuottamia hoitopalveluja, lisääntyvästi vastaa erikoissairaanhoito; asumispalvelut järjestöjen yms. tuottamia 12/3/2020 THL/Airi Partanen 3

Terveys 2000 –tutkimus (www. thl. fi/terveys 2000) • Aikuisväestöstä viidesosa kokee merkittävää psyykkistä rasitusta ja 2. 5% työuupumusta • Psykoosien elämänikäinen esiintyvyys 3. 5% • Masennus 6. 5%, ahdistuneisuus 4. 2% ja alkoholiriippuvuus 3. 9% edellisen vuoden aikana • Yleinen terveydentilan koheneminen ei ole koskenut mielenterveyshäiriöitä – vallitsevuus vakaata • Työttömillä masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä alkoholin käyttöön liittyvät häiriöt ovat yli kaksi kertaa yleisempiä kuin työllisillä (Honkonen ym. 07) 12/3/2020 THL/Airi Partanen 4

Psyykkisessä oireilussa ei muutosta – työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä kasvanut Psyykkinen oireilu vuosina 1978– 1980 ja 2000– 2001 GHQ-12 - % 100 pistemäärä 8– 12=paljon oireita 4– 7=vähän oireita 80 60 0– 3=ei oireilua 40 Lukumäärä 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 20 0 Masennuksen perusteella työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 1983– 2006 (yksityinen sektori) 500 1978– 80 2000– 01 Lähde: Aromaa ja Koskinen 2002 12/3/2020 0 83 85 87 89 91 93 95 97 99 01 03 05 Lähde: ETK THL/Airi Partanen ELÄKETURVAKESKUS 5

Alkoholinkulutus 100 % alkoholina mitattuna, 1970 -2007 10, 5 Litraa, asukasta kohti 8, 9 6, 9 8, 8 Tilastoimaton Tilastoidut miedot Tilastoidut väkevät 2005 Stakes / Stakes. Tieto 12/3/2020 THL/Airi Partanen 6

Alkoholin kulutus Raittius -miehet 9% -naiset 13% Riippuvuus -miehet 8, 8% 20% käyttää 50% -naiset kulutetusta alkoholista 3, 1% VÄESTÖ Noin 70% väestöstä käyttää 50% kulutetusta alkoholista Miesten osuus 2/3 kaikesta juodusta alkoholista 12/3/2020 Esityksen nimi / Tekijä 7

Alkoholin käyttötilanteiden muuttuminen 2000 -luvun alussa • Viidennes kuluttaa puolet käytetystä alkoholista • Käyttökerrat lisääntyneet erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä (50 -69 -v) – märkä ikäpolvi ikääntymässä & yli 50 -vuotiaat lisänneet kulutustaan • Humalajuominen yleistynyt naisilla • Nuorten alkoholinkäyttö polarisoitunut: raittius yleisempää, humalakerrat lisääntyneet • Alkoholin käyttö yleistynyt arkipäivinä ja kotiympäristössä 12/3/2020 THL/Airi Partanen 8

Kannabiksen käyttö joskus ikäryhmittäin (%) (Kontula & Koskela 1992; Kontula 1997; Alkoholi- ja huumetutkimukset 1998, 2002, 2004, 2006, Stakes) Käyttö 1992 1996 1998 2002 2004 2006 Kaikki 5 8 10 12 12 13 15– 24 12** 14* 19 25 18 19 25– 34 10 16 19 19 22 25 35– 44 4 8 8 11 13 16 45– 69 1 2 3 4 5 6 elämän aikana 12/3/2020 THL/Airi Partanen 9

Päihdehuollon erityispalveluiden päihdeasiakkaat ja sairaaloiden alkoholi- ja huumepotilaat

2007 3097 2184 582 1145 884 29 234 12/3/2020 THL/Airi Partanen 11

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 12/3/2020 THL/Airi Partanen 12

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma • • 1984 mielenterveystyön komitean mietintö Alkoholiohjelmat alkaen 1997 Huumausainestrategia 1997, jonka jälkeen huumausainepoliittisia toimenpideohjelmia Jatkumo: – Mielenterveyspalveluiden kehittämissuositukset, STM 2000. – Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset, STM 2002 – Päihdepalveluiden laatusuositukset, 2002. – Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit 2006 – Mielenterv. kuntoutujien asumispalveluiden kehittämissuositukset 2007 12/3/2020 • Mieli 2009 työryhmä 20072009: kehittämistyön linjaukset vuoteen 2015 (10. 2. 2009) • Tarkastelee yhdessä mielenterveystyötä ja päihdetyötä. • Suunnitelma julkaistiin 10. 2. 2009 • Neljä painopistettä – Asiakkaan aseman vahvistaminen – Edistävä ja ehkäisevä työ – Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen – Ohjauskeinojen kehittäminen THL/Airi Partanen 13

Mitä tavoitellaan? • • 12/3/2020 Hyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäisy on luonnollinen osa paikallista, seudullista, alueellista ja kansallista hyvinvointityötä Mielenterveys- ja päihdetyö nähdään ja toteutetaan ylisektoriaalisena toimintana, kaikille hallinnon aloille ja toimijoille kuuluvana. Mielenterveys ja päihdepalvelut perustuvat kansalaisten todellisiin tarpeisiin. Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat helposti ja vaivattomasti saavutettavissa ja niiden toimintakäytännöt pohjaavat vaikuttavaksi todettuihin käytäntöihin. THL/Airi Partanen 14

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma STM julkaisi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman 10. 2. 2009 – yhteiset linjaukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 Palvelujärjestelmä EHDOTUKSET Asiakkaan aseman vahvistaminen E 1: Yhdenvertaisuus E 2: Yhden oven periaate E 3: Vertaistoimijuus, kokemusasiantuntijuus E 4: Tahdosta riippumaton hoito E 5: Toimeentuloturvan parantaminen Edistävän ja ehkäisevän työn kehittäminen E 6: Alkoholiverotus - Hyvinvointia tukevat yhteisöt - Ylisukupolvisuus E 7: Strategiatyö, alueelliset koordinaattorit 12/3/2020 E 8: Palvelukokonaisuuden koordinointi E 9: Perus- ja avopalvelujen kehittäminen E 10: Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö E 11: Työterveyshuollon rooli E 12: Työllistymisedellytykset E 13: Ikääntyvän väestön mielenterveysja päihdetyö Ohjauskeinot E 14: Opetus E 15: Suositukset E 16: Valtakunnallinen koordinaatio E 17: Resurssit E 18: Lainsäädäntö THL/Airi Partanen 15

Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden ohjautuminen palvelujärjestelmään Mielenterveys- ja/tai päihdeongelmainen asiakas Sosiaali- ja terveyskeskus Puhelinpalvelut Päivystys Vuodeosastohoito Vastaanottotoiminta: -matalan kynnyksen sairaanhoitajan ja sosiaalityöntekijän vastaanottotoiminta - depressiohoitajan, päihdehoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto - terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanottotoiminta Huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta Päihtyneiden selviämisasematoiminta Yhdistetty mielenterveys- ja päihdehoidon avohoitoyksikkö Alkoholi – ja huume vieroitushoitoyksiköt Laitos- ja yhteisökuntoutus Erikoissairaanhoidon osastohoidot 12/3/2020 Asumispalvelut Yleissairaalan psykiatriset poliklinikat THL/Airi Partanen 16

Suunnitelmasta toimeenpanoon 12/3/2020 THL/Airi Partanen 17

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 T E R V E Y D E N H U O L T O L A K I HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 18 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Palveluinnovaatiohanke KASTE -ohjelma Terveydenedistämisen p. o. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p. o. Lakihankkeita: • potilaslaki ja asiakaslaki • vammaispalvelulaki • palveluseteli • yksityinen th ja sh • päivähoitolaki • th. ammattihenkilölaki VOS-uudistus PARAS-hanke: Puitelaki voimassa 31. 12. 2012 asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 ALKU-hanke 2010 THL 2009 HE valmis 31. 8. 2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta Valvira 2009 S O S I A A L I H U O L L O N L A I T HE: 2012 Voimaan: 2013

Miten suunnitelma on otettu vastaan? • • • THL: n kuntakierros: kiinnostus! TEKRYn Päihdebarometri: tunnettu web-kysely keväällä 2009 (N=246) – – ehdotusten merkityksellisyys / toimeenpano / palautetta? puolet kuntien tai kuntayhtymien vastaajia, viidesosa järjestöistä päihdetyön edustajat aktiivisempia kuin mielenterveystyön edustajat tulokset: • tärkeimpiä ehdotuksia: yhdenvertainen kohtelu, lähetteetön pääsy, perusja avopalveluiden kehittäminen • eniten vaihtelua näkemyksissä: erikoistason palveluiden yhdistäminen, psykiatrinen sairaalahoito yleissairaaloiden yhteyteen, pakon käytön vähentäminen • kritiikki: huoli päihdehoidon kapeutumisesta, lähetteettömän hoitoonpääsyn (A-klinikat) vaikeutumisesta ja jopa päihdehoidon häviämisestä, sosiaalityön heikosta näkymisestä, mielenterveys- ja päihdeongelmaisten erityistarpeiden huomioon ottamattomuudesta • toimeenpano: tiedotus yhteistyökumppaneille, asiakkaan osallistaminen, strategiatyö, palveluiden kehittäminen • odotuksia: konkreettisuus, sitovuus / alueellisten erityispiirteiden huomioiminen, resurssit, laaja-alaisuus 12/3/2020 THL/Airi Partanen 19

Suunnitelman toimeenpano 2009 -2015 - THL - Informaatio-ohjaus - tiedotus & webropol-kysely keväällä 2009 - verkkoportaali www. thl. fi/mielijapaihde - uutiskirje - THL: n toimeenpanosuunnitelma vuoteen 2015 - THL: n hankkeet, joissa mielenterveys- ja päihdetyötä kehitetään - Asiakkaan aseman vahvistaminen (14) - Edistävä ja ehkäisevä työ (7) - Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnallinen kokonaisuus (14) - Ohjauskeinot (5) - Kaste-ohjelma, Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma, TEROKA, Alkoholiohjelma - STM - valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma - ylisektoriaalinen ohjausryhmä 12/3/2020 THL/Airi Partanen 20

Vastuuhenkilöt THL – koordinaatiovastuu MIPO / ta 4 • • Vastuuhenkilö - Tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck Asiantuntijat – Vs. ylilääkäri Veijo Nevalainen – mielenterveyspalvelut – Kehittämispäällikkö Airi Partanen – päihdepalvelut – Kehittämispäällikkö Maritta Vuorenmaa – ehkäisevä työ • Sihteeri – suunnittelija Merja Halme Sähköposti: etunimi. sukunimi@thl. fi STM • • lääkintöneuvos Maria Vuorilehto / sosiaali- ja terveyspalvelut neuvotteleva virkamies Kari Haavisto / hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sähköposti: etunimi. sukunimi@thl. fi 12/3/2020 THL/Airi Partanen 21

THL: n alueelliset Kaste-tukihenkilöt mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toteuttamista tukevissa hankkeissa • • • Etelä-Suomi: Airi Partanen Länsi-Suomi: Timo Tuori / Tarja Melartin Väli-Suomi: Maritta Vuorenmaa Itä-Suomi: Veijo Nevalainen Pohjois-Suomi: Esa Nordling • etunimi. sukunimi@thl. fi 25. 8. 2009 THL/Airi Partanen 22

Mieli-suunnitelman kansallinen arviointi • Keskeisiä mittareita ovat – – – – 25. 8. 2009 asiakastyytyväisyyskyselyt hoito- ja palvelutakuun toteutuminen kouluterveyskysely juomatapatutkimus alkoholin kokonaiskulutus psykiatrian laitoshoidon käyttö (Hilmo) pakon käyttö psykiatriassa (Hilmo) itsemurhakuolleisuus THL/Airi Partanen 23

www. thl. fi/mielijapaihde 12/3/2020 THL/Airi Partanen 24