Hyvinvointivaltio ja markkinat Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan

Hyvinvointivaltio ja markkinat Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Moraali, politiikka ja talous – Historiallisia ja ajankohtaisia näkökulmia Helsingin yliopiston tutkijakollegium 23. 1. 2014

Hyvinvointivaltio on suosittu n Pohjoismaiden kansalaisilta ja myös maahanmuuttajilta vahva kannatus hyvinvointivaltiolle n mikään puolue ei voi menestyä ilmoittautumalla hyvinvointivaltion vastustajaksi n kilpailu ”pohjoismaisen mallin” omistusoikeudesta erityisesti Ruotsissa n Suomessa konsensus-henkinen kuva hyvinvointivaltion tekemisestä yhteisenä kansallisena projektina n ”kansalliset talkoot” ja ”kansallinen kriisitietoisuus” hyvinvointivaltion/yhteiskunnan pelastamiseksi

Hyvinvointivaltion suosio on uutta n n hyvinvointivaltio ei syntynyt yhteisenä kansallisena projektina … vaan ristiriitojen, kompromissien ja vähittäisuudistusten tuloksena hyvinvointivaltio ei syntynyt kansallisesti sulkeutuneessa maailmassa … vaan kansainvälisten vuorovaikutusten, riippuvuuksien ja ristiriitojen kentässä n ”hyvinvointivaltion” käsite laajaan käyttöön vasta, kun kansainvälinen keskustelu ”hyvinvointivaltion kriisistä” 1970 - ja 1980 -luvulla n 1980 - ja 1990 -luvulla uusliberalistiset vaatimukset hyvinvointivaltion purkamisesta n sitä ennen kylmän sodan yhteiskuntajärjestelmien konfliktiin kytkeytynyt hyvinvointivaltion kritiikki

Vanha oikeistolainen hyvinvointivaltion kritiikki n yksilön vapauden rajoittaminen julkisen ja kollektiivisen sääntelyn tietä n perheen ja yhteisöllisyyden rapauttaminen valtiolle siirrettävän vastuun myötä n yritteliäisyyden heikentäminen vähentyvän itsevastuun, lisääntyvän verotuksen ja laajentuvan sääntelyn myötä n (kristillisen) moraalin madaltuminen etuitsekkyyden tietä n demokratian kaventuminen etujärjestövallan myötä n hyvinvointivaltio kaltevana pintana sosialismiin ja yksilönvapauden sortamiseen

Vanha vasemmistolainen hyvinvointivaltion kritiikki n katteeton lupaus siitä, mikä mahdollista kapitalismin rajoissa n täyttää kapitalistisen talouden sisältämiä työvoiman uusintamisen tarpeita n kaventaa demokratiaa kontrolloimalla köyhiä ja sumentamalla työväestön luokkatietoisuutta n koettaa pelastaa kapitalismin taloudelliselta kriisiltä ja työväenluokan poliittiselta protestilta

Vanha luottamus hyvään kehään n kansainvälisen kapitalismin ja kansallisen yhteiskunnan suhde poliittisella agendalla 1800 -luvulta lähtien n sosiaalipolitiikka perusteluissa sekä yhteiskunnan kiinteys että menestys kansainvälisessä talouskilpailussa n ajatus itseään vahvista prosesseista: noidankehiä ja hyviä kehiä n Pohjoismaissa 1930 -luvun talouskriisin jälkeen luottamus hyvään kehään erilaisten taloudellisten ryhmäintressien välillä (työntekijäkuluttajat, maanviljelijä-tuottajat, työnantajat) n toisen maailmansodan jälkeen hyvinvointivaltion rakentamisen kehyksenä ajatus hyvästä kehästä sosiaalisen tasoituksen, talouskasvun ja laajenevan demokratian välillä n ristiriitaisten etujen kompromissit ja yhteiskuntasuunnittelu kansallisen yhteiskunnan sisällä n produktivismi: sosiaalinen tasoitus vapauttaa yksilön tuottavia voimavaroja

”Jos mielimme Ruotsin ja Neuvostoliiton, kahden kasvutietoisen ja – kykyisen kansan, välissä jatkaa omaa elämäämme, me olemme tuomitut kasvamaan. ” ”Kansanvalta, sosiaalinen tasoitus ja taloudellinen kasvu näyttävät nykyyhteiskunnassa kytkeytyvän onnellisella tavalla toisiinsa. ” Pekka Kuusi: 60 -luvun sosiaalipolitiikka (1961)

Hyvinvointivaltio ja yksilön vapaus n ”holhoavaan hyvinvointivaltioon” kohdistetun kritiikin torjujia: n Lars Trägårdhin teesi ”valtioindividualismista”: Pohjoismaissa vahva valtio vapautti yksilön perheen ja yhteisön alistus- ja riippuvuussuhteista, yksilön vapaus ja erillisyys muista n Gösta Esping-Andersenin teesi ”dekommodifikaatiosta”: hyvinvointivaltio suuntautunut vähentämään yksilön riippuvuutta työmarkkinoista n nämä teesit eivät kuitenkaan tavoita sitä, että yksilön tukeminen sosiaalisten suhteiden osapuolena ja työmarkkinatoimijana on ollut tärkeällä sijalla pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa

Palkkatyön yhteiskunta n pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaminen toisen maailmansodan jälkeen 1980 -luvulle saakka palkkatyöyhteiskunnan rakentamista n täystyöllisyystavoite ja ajatus työstä oikeutena n naisten ansiotyön poliittisten merkitysten muutos: aiemmin sosiaalinen ongelma tai toimeentulon välttämättömyys, 1960 -luvulta lähtien henkilökohtaisen vapauden lähde ja tasa-arvon kysymys n ansiosidonnaiseksi painottunut sosiaaliturva (etenkin eläkejärjestelmä) tukemassa palkkatyöllä elämisen mallia, etuuksien siirrettävyys edistämässä työmarkkinaliikkuvuutta n julkiset palvelut sosiaalisena infrastruktuurina tukemassa äitiyden ja ansiotyön yhdistämistä n naisten vahva osallisuus palkkatyöhön mutta samalla työmarkkinoiden sukupuolen mukainen eriytyminen

Työvoiman myyjä sosiaalisena kansalaisena n näkemys työntekijästä työsuhteen heikompana osapuolena keskeinen sosiaalipolitiikan ja työehtosopimusten perustelu 1800 -luvulta lähtien n vahvan ammattiyhdistysliikkeen muovaamissa pohjoismaisissa ajatteluja toimintatavoissa: n -> julkisella ja kollektiivisella sääntelyllä työntekijän voimaannuttaminen työmarkkinatoimijana n -> työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän sisällyttäminen ”pohjoismaiseen demokratiaan” n -> tasavertaisen kansalaisuuden periaatteen laajentaminen työelämän suhteisiin, ”sosiaalinen kansalaisuus” (T. H. Marshall) muutakin kuin valtion yksilölle takaamia sosiaalisia oikeuksia n työnantaja- ja työntekijäjärjestöt Pohjoismaissa ”työmarkkinaosapuolia”, EU: ssa ”sosiaalisia kumppaneita” n -> Pohjoismaissa markkinat ja ristiriitaiset edut, katolisen Euroopan maissa harmoninen yhteisö, jossa kukin täyttää omaa tehtäväänsä

Globalisaatio ja tuotteistaminen n kilpailukyky kaikkea muuta kuin uusi kysymys Suomessa ja muissa Pohjoismaissa n globalisaation myötä kilpailukyvyn uudet merkitykset poliittisen agendan määrittelyssä n kilpailukykyisen toimintaympäristön luominen kilpailukykyiselle taloudelliselle toiminnalle n kansallisen yhteiskunnan tuotteistaminen ja brändääminen toimintaympäristömarkkinoilla n tuotteistamisen läpäisyvoima alueilla, jotka aiemmin voitontavoittelun ulkopuolella yhteisen hyvän tai yksityisen elämämenon piirissä n julkisen ja yksityisen rajan liudentuminen n yrittäjyyden eetoksen laajentaminen n hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmän käytännöt vientituotteina

Hyvinvointivaltio ja kilpailuvaltio n hyvinvointivaltion pelastaminen suosittuna perusteluna ”meidän ” kilpailukykyämme vaalivalle politiikalle n hyvinvointivaltion puolustaminen ja perusteleminen kilpailuetuna n sosiaaliset turvaverkot ja riskien tasaaminen taloudellisen toimeliaisuuden mahdollistajina n hyvinvointivaltio luomassa tietoon, osaamiseen ja innovaatioon perustuvaa kilpailukykyä n sosiaalipolitiikka ”tuottavana tekijänä”, ”sosiaalisina investointeina”, ”aktivointina” n hyvinvointivaltion muovaaminen täyttämään kilpailuvaltion tehtäviä n miten pitkälle hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmän tasa-arvoperiaatteita on mahdollista perustella kansallisina kilpailuetuina?

Kansallisen katseen rajat ja niiden ylittäminen n 1) kansallisella hyvinvointipolitiikalla yhä selvemmin ylikansalliset edellytykset; pääomien ja työpaikkojen liikkuvuus, verokilpailu hyvinvointivaltion rahoituspohjan uhkana n 2) hyvätkään vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin eivät riitä vastauksiksi yhä enemmän ylikansallisiin kysymyksiin demokratiasta, kansalaisuudesta, sosiaalisesta tasa-arvosta ja elämän ekologisista ehdoista n 3) vastaukset kansallisen kilpailukyvyn kysymyksiin eivät riitä vastauksiksi myöskään itse talousjärjestelmän toimivuuden ongelmiin, sen osoittaa nykyinen talouskriisi n Euroopan unionin asema ja merkitys? globaalien finanssimarkkinoiden vaatimusten välittäjänä kansalliseen politiikkaan? Euroopan integraation ja kansallisten poliittisten järjestelmien demokraattinen legitiimiys?