HITSAUSTEKNISEN KOULUTUKSEN MUUTTUMINEN VUOSIKYMMENTEN AIKANA Tuula Lepist Saija

HITSAUSTEKNISEN KOULUTUKSEN MUUTTUMINEN VUOSIKYMMENTEN AIKANA Tuula Lepistö Saija Martinmäki

Työn kuvaus • Tarkoituksena oli selvittää hitsauskoulutuksen kehittymistä vuosikymmenten aikana. • Perehdyttiin erilaisiin koulutusmahdollisuuksiin Suomessa ja yritysten vaatimuksiin hitsarien suhteen. • Mietittiin myös seikkoja, joiden avulla hitsausalan kiinnostavuutta voitaisiin kehittää.

Hitsauksen tulo Suomeen • Hitsauksen tuloa Suomeen joudutti Venäjän ja Japanin välinen sota vuonna 1904 • Tiettävästi ensimmäinen hitsaaja Suomessa oli Albert Nyman • Ruotsista korkeapainehappea teräspulloissa • Hitsausta käytettiin aluksi varsinkin korjaustöissä • Kaasuhitsaus yleiseen käyttöön Suomessa vasta vuonna 1915 • Hitsaus-sana käyttöön vuonna 1925, aiemmin puhuttiin uuttamisesta

Hitsaustekniikoiden kehitys maailmalla ja Suomessa • Nykyaikaisen hitsaustekniikan historia alkaa 1800 -luvun loppupuolelta • Ennen pajahitsausta • Vastushitsaus ensimmäinen hitsausprosessi, jossa käytettiin hyväksi sähköä • Vuonna 1885 patentti hiilikaarihitsaukselle • Merkittävä saavutus päällystetty hitsauspuikko • Kaasulla hitsattiin ensimmäistä kertaa 1900 -luvun alussa

Ensimmäinen täyshitsattu laiva

• Vuonna 1930 sai amerikkalainen tutkijaryhmä patentin jauhekaarihitsaukselle • Yhdysvalloissa kehitettiin TIG-hitsaus, MIG/MAG-hitsaus sekä täytelankahitsaus • Kuonahitsaus ja kitkahitsaus keksittiin Venäjällä 1950 -luvulla • Hitsausrobotit tulivat käyttöön 1970 -luvulla • Täysin uusia hitsausprosesseja ei ole keksitty pitkään aikaan • Ensimmäinen hitsausmenetelmä Suomessa puikkohitsaus

Hitsauksen opetuksen alkuvaiheet Suomessa • Hitsaajien koulutuksen aloitti AGA vuonna 1919 – Ensimmäiselle kurssille ilmoittautui 11 oppilasta ja tämän kurssin pantua opetustoimen alulle oli 1920 -luvulla koulutusmäärä noin 80 hitsaria vuodessa • Vuonna 1921 aloitettiin valmistuvien insinöörien hitsausopetus AGA: n toimesta Tekniska Läroverket: ssä Helsingissä

• AGA: n hitsauskoulussa järjestettiin hitsauskurssi jo valmistuneille insinööreille sekä eri teollisuuslaitosten konepajojen päälliköille vuonna 1923 • Pian alettiin järjestää myös erikoiskursseja • Myös ESAB on kouluttanut hitsareita, mutta varsinainen koulutus on lopetettu vuosia sitten

Nykypäivän hitsauskoulutus • Hitsariksi voi valmistua joko ammattikoulusta, aikuiskoulutuskeskuksesta tai työpaikan kouluttamana • Hitsareille järjestetään pakollisia tulityö- ja työturvallisuuskorttikoulutuksia • Suojavarusteet kehittyneet • Hitsarin on pystyttävä todentamaan ammattitaitonsa – Pätevyyskoe

Ammattikoulu • Valmistuu tuotantotekniikan mekaanikkoja – Voivat viimeisenä vuotenaan erikoistua joko hitsaukseen tai levytöihin • Koulutusohjelman muuttaminen ei tapahdu hetkessä – Yrityksiltä tulevia toiveita ei pystytä ammattikoulussa kovin helposti toteuttamaan • Ammattikoulussa hyvien oppilaiden määrä on laskenut vuosi vuodelta ja valmistumisprosentti on pienentynyt

Aikuiskoulutus • Koulutustaltaan hitsauskoulutukseen hakeutuvat henkilöt korkeammin koulutettuja kuin ennen • Ikähaitari aikuiskoulutuksessa on suuri, 18 - 64 vuotta • Aikuiskoulutukseen hakeudutaan työvoimatoimiston kautta ja myös yritykset ostavat opetuspalveluita kouluttaakseen omaa henkilöstöään • Aikuiskoulutuksen painopisteet eivät ole viimevuosina muuttuneet

Ammattikorkeakoulu ja yliopisto • Parikymmentä vuotta sitten teknillisissä oppilaitoksissa ei voinut erikoistua hitsaustekniikkaan • Suomessa hitsausinsinöörien pätevöityskoulutus aloitettiin vuonna 1989 • Henkilöstön korkeatasoinen kouluttaminen on tärkeä lenkki mm. yrityksen laadun varmistamisessa • Hitsausalalla toimivien henkilöiden pätevyyskoulutus on yhtenäistetty Euroopassa EWF: n toimesta • Vuonna 1991 valmistuivat ensimmäiset hitsausteknikot Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta

Työpaikat • Hitsarin pätevyysvaatimusten suhteen on olemassa erilaisia käytäntöjä yritysten välillä • Työvoimapulaa ei haastateltujen yritysten näkökulmasta ole • Alussa helpompia hitsaustöitä, joiden avulla kartoitetaan hitsarin osaaminen • Oppisopimustoimintaa jonkin verran • Yleensä nuoret halukkaita oppimaan automatiikkatehtäviä, vanhemmat jämähtäneet entisiin työtapoihin • Ongelmia työpiirustustenlukutaidossa

Oppisopimuskoulutus • Yleinen käytäntö hitsauspuolella myös se, että hakeudutaan oppisopimuskoulutukseen ammattikoulun jälkeen • Oppisopimuksen osapuolina koulunsa päättänyt opiskelija ja työntekijää tarvitseva yritys • Koulutus kestää yleensä noin vuoden ja siinä harjaannutaan suorittamaan yrityksen tarvitsemia hitsaustekniikoita • Raahen oppisopimustoimisto sijaitsee ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen alaisuudessa

Kehittäminen • Mainetta huonontanut opettajien, opintoohjaajien ja vanhempienkin nuorille antama negatiivinen tai vanhentunut kuva metallialasta Julkisuuskuvan parantaminen Tiedotuksen parantaminen

• Ammattikoulun valmistumisprosentti metallipuolelta on 35% Työelämäyhteyksien kehittäminen • Edelleen paljon kehittämistä hitsauksen automatisoinnin puolella – Tuotannon rakenne poikkeaa kilpailijoista • Hyvät työttömyyskorvaukset houkuttelevat jäämään mieluummin kotiin kuin hakemaan töitä tai hankkimaan koulutusta

• Perus- ja pätevöityskoulutuksen ohella hitsausalalla tarvitaan maassamme entistä enemmän täydennyskoulutusta – Hitsarien ohella koulutusta tarvitsevat myös työnjohtajat ja merkittävä osa alan opettajakunnasta • Vuonna 2007 toimintansa aloittanut yritys IWtraining laajenee tänä keväänä kattamaan koko maata – Suomen ensimmäinen yksityinen ”hitsauskoulu”

Yhteenveto • Hitsaustekniikat eivät ole juurikaan muuttuneet vuosien varrella, eikä kokonaan uusia tekniikoita olla keksitty pitkään aikaan Koulutuksessakaan ei ole tapahtunut suuria muutoksia • Kehitystä on tapahtunut lähinnä menetelmien parantamisessa, hitsauslisäaineissa ja suojavarustelussa