Argumentaation ja retoriikan perusteet Kevt 2011 Lapin yliopisto

  • Slides: 13
Download presentation
Argumentaation ja retoriikan perusteet Kevät 2011 Lapin yliopisto

Argumentaation ja retoriikan perusteet Kevät 2011 Lapin yliopisto

Määritelmä Argumentaatio on intentionaalista, kielellistä, sosiaalista ja vastavuoroista toimintaa, jossa esitetään väitteitä ja vastaväitteitä

Määritelmä Argumentaatio on intentionaalista, kielellistä, sosiaalista ja vastavuoroista toimintaa, jossa esitetään väitteitä ja vastaväitteitä sekä perustellaan niitä, tarkoituksena ratkaista erimielisyys Argumentit ovat perusteltuja väitteitä, joiden tarkoitus on vakuuttaa rationaalinen/ järkevä kuulija väitteen hyväksyttävyydestä annetuilla perusteluilla.

Argumentaation vaiheet 1. Konfrontaatio Erimielisyyden alku 2. Avaus Sopimukset 3. Argumenttien esittäminen Pro ja

Argumentaation vaiheet 1. Konfrontaatio Erimielisyyden alku 2. Avaus Sopimukset 3. Argumenttien esittäminen Pro ja contra 4. Päättäminen Lopputuloksen toteaminen

1. ”Vapaussääntö” Väittelyn osapuolet eivät saa estää toisiaan esittämästä näkökantaansa tai epäilemästä toisen esittämää

1. ”Vapaussääntö” Väittelyn osapuolet eivät saa estää toisiaan esittämästä näkökantaansa tai epäilemästä toisen esittämää näkökantaa. Mitä hyvänsä saa väittää! Mitä hyvänsä saa epäillä!

2. ”Puolustusvelvollisuussääntö” Näkökannan (tai väitteen, mielipiteen tms. ) esittäjän on pyydettäessä puolustettava kantaansa Mitä

2. ”Puolustusvelvollisuussääntö” Näkökannan (tai väitteen, mielipiteen tms. ) esittäjän on pyydettäessä puolustettava kantaansa Mitä hyvänsä saa väittää, mutta sitä on tarvittaessa perusteltava!

3. ”Näkökantasääntö” Vasta-argumenttien on kohdistuttava siihen väitteeseen, joka todella on esitetty. Jos kritiikki ei

3. ”Näkökantasääntö” Vasta-argumenttien on kohdistuttava siihen väitteeseen, joka todella on esitetty. Jos kritiikki ei kohdistu esitettyyn väitteeseen, ei protagonistilla ole velvollisuutta perustella väitettä

4. ”Oleellisuussääntö” Näkökantaa saa puolustaa vain oleellisilla argumenteilla Ei-argumentatiiviset vaikutusyritykset eivät kuulu hyvään argumentaatioon

4. ”Oleellisuussääntö” Näkökantaa saa puolustaa vain oleellisilla argumenteilla Ei-argumentatiiviset vaikutusyritykset eivät kuulu hyvään argumentaatioon Epäoleellisia argumentteja ei saa käyttää

5. ”Lausumattomien premissien sääntö” Keskustelijat eivät saa virheellisesti asettaa toisilleen lausumattomia oletuksia, eivätkä kieltää

5. ”Lausumattomien premissien sääntö” Keskustelijat eivät saa virheellisesti asettaa toisilleen lausumattomia oletuksia, eivätkä kieltää omia oletuksiaan Älä laita sanoja toisen suuhun! Vastaat omista oletuksistasi!

6. ”Lähtökohtasääntö” Yhteisesti hyväksyttyä lähtökohtaa ei saa kieltää, eikä yhteisenä lähtökohtana saa esittää sellaista

6. ”Lähtökohtasääntö” Yhteisesti hyväksyttyä lähtökohtaa ei saa kieltää, eikä yhteisenä lähtökohtana saa esittää sellaista mitä ei todella ole hyväksytty

7. ”Validisuussääntö” Argumentaatiossa pätevänä esitetty päättely ei saa olla epäloogista

7. ”Validisuussääntö” Argumentaatiossa pätevänä esitetty päättely ei saa olla epäloogista

8. ”Argumenttiskeemasääntö” Jos väitettä ei ole puolustettu käyttäen oikein asianmukaisia argumenttiskeemoja, ei väitettä ole

8. ”Argumenttiskeemasääntö” Jos väitettä ei ole puolustettu käyttäen oikein asianmukaisia argumenttiskeemoja, ei väitettä ole lopullisesti puolustettu ”Todistamisen taakasta” vapautuu vain yhteisesti hyväksyttyjen argumenttimuotojen asiallisella esittämisellä Burden of proof, onus of proof

9. ”Päätäntösääntö” Mikäli lopullista argumenttia väitteen puolesta ei ole esitetty, ei väitettä pidä hyväksyä,

9. ”Päätäntösääntö” Mikäli lopullista argumenttia väitteen puolesta ei ole esitetty, ei väitettä pidä hyväksyä, ja mikäli lopullinen argumentti väitteen puolesta on esitetty, on epäilystä luovuttava. Jääräpäinen inttäminen ei kuulu hyvään argumentaatioon.

10. ”Kielenkäyttösääntö” Ilmaisut eivät saa olla epäselviä tai monimerkityksisiä, eikä ilmaisuja saa tarkoituksella tulkita

10. ”Kielenkäyttösääntö” Ilmaisut eivät saa olla epäselviä tai monimerkityksisiä, eikä ilmaisuja saa tarkoituksella tulkita virheellisesti.