Tieteenfilosofia Syksy 2011 Lapin yliopisto Tiede termin merkityksi

Tieteenfilosofia Syksy 2011 Lapin yliopisto

Tiede – termin merkityksiä Tieteen tulokset / tieto Tieteelliset menetelmät Tiedeyhteisö Tiedeinstituutio

Tiedettä koskevia kysymyksiä Tieteellisen tiedon luonne (vrt. esim. arkitieto) Kuinka varmaa tieteellinen tieto on? Miten tieteellistä tietoa saadaan? Tieteellinen menetelmä? Tieteellisen tiedon rakenne? Sisäisesti ristiriidatonta? Totta? Tiedon merkittävyys?

Tieteellisen menetelmän luonne? Järjestelmällisyys? Kattavuus? Pätevyys? Tehokkuus? Loogisuus? Objektiivisuus?

Tieteellisen tiedon subjekti? Kuka on tuottanut tieteellisen tiedon? Tieteilijä yksilönä? Tieteilijät kollektiivina tai yhteisönä? Kysymyksellä on merkitystä mm. neromyytin näkökulmasta Näkökulman valinnan suhteen: psykologinen vaiko sosiologinen tieteentutkimus ”Seison jättiläisen harteilla” → Mikä on jättiläinen?

Tiedeinstituutio Yliopistot ja tutkimuslaitokset Kirjastot, arkistot Virkarakenteet, tiedekunnat, laitokset Journaalit ja muut julkaisut Esim: onko toiminta rationaalista? Objektiivista?

Tieteen tutkimuksen aloja Tieteenfilosofia Tieteensosiologia Tieteenpsykologia Tieteen taloustiede Informatiikka Tieteenhistoria Tieteen politiikka

Tieteen tutkimuksen luonne Voidaan tavoitella Deskriptiota (kuvaus tieteestä, mitä tiede on) Evaluaatiota (miten tiede täyttää normit) Normeja (kuvaus arvoista, mitä tieteen pitäisi olla)

Tieteen tunnusmerkkejä: objektiivisuus Objektiivisuus Tuotettu tieto ei riipu tuottajan henkilökohtaisista ominaisuuksista tai tuottajayhteisön luonteesta (vrt. subjektivismi) Mutta: eikö välttämättä aina jokin subjekti tuota tietoa, miten tällöin tieto voisi olla objektiivista? Entä subjektiiviset tutkimuskohteet? Voiko olla objektiivista tutkimusta esim. mielipiteistä tai tuntemuksista?

Tieteen tunnusmerkkejä: totuus Tieteellinen toiminta löytää tai ainakin pyrkii löytämään totuuden Mitä ”totuus” oikeastaan merkitsee? Miten totuus erottuu epätotuudesta? Onko totuuden löytäminen mahdollista ylipäänsä, onko tiede paras löytäjäkandidaatti?

Teoriaa ”totuudesta” Arkipuhe (tai ”löysä” puhe) totuudesta ei useinkaan valaise asiaa ”Totuus”-termin merkitys Totuuden ominaisuuksia Ristiriidattomuus? Toimivuus? Vastaavuus todellisuuden kanssa?

Tieteen tunnusmerkkejä Tieto tuotetaan tietyllä menetelmällä eli metodilla Millainen sitten on tieteen metodi? (metodologinen eli menetelmäopillinen kysymys) Tuottaa totuuden (ainakin pyrkimys), eli on luotettava / validi Rationaalinen, järkiperäinen (? ) Järjestelmällinen Kriittisyys Itsensäkorjaavuus Universaalisuus

Rajanveto-ongelma nk. Demarkaatio-ongelma: kuinka vetää raja tieteen ja ei-tieteen välille? Ei-tiede: Tieteeksi verhoutunutta toimintaa ja/tai Tieteen ulkopuolelle jäävä Yksiselitteistä vastausta ei ole helppo löytää Kysymyksen merkitys: Rahoitus Luotettavan tiedon tärkeys

Tieteen tutkimuskohde Tieteen voi sanoa tutkivan maailmaa tai todellisuutta Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa? Filosofiassa pyritään jäsentämään todellisuuden luonnetta

Todellisuuden perimmäinen luonne Materialismi: todellisuus koostuu vain materiasta Kaikki ilmiöt palautuvat materiaan Idealismi: todellisuus koostuu vain ideasta Kaikki ilmiöt palautuvat ideaan Dualismi: on kaksi perustavaa ainesta, esim. materia ja idea Pluralismi: on yli kaksi perustavaa ainesta

Ilmiöiden moninaisuus Alkeishiukkanen, atomi, tähti, tyhjiö, galaksi Mustasukkaisuus, oppiminen, erehtyminen Ruostuminen, jäähtyminen, räjähdys Solun aineenvaihdunta, virus, apina, varsieväkala Yhteiskuntajärjestys, lait, kulttuuri Onko uskottavaa, että kaikki palautuu johonkin elementaariseen? Ja riittääkö ihmisjärki siihen?

Popperin ”kolme maailmaa” Maailma 1: Fysikaalisen todellisuuden ilmiöt Maailma 2: Mentaalisen todellisuuden ilmiöt Maailma 3: Sosiaalisen todellisuuden ilmiöt Popperilainen näkemys on hyödyllinen todellisuuden eri aspektien jäsentämisessä

Tiedon klassinen määritelmä Platon: Tieto on Hyvin perusteltu Tosi Käsitys

(Tieteellisen) tiedon alkuperä Mistä tieto on peräisin? Järjestä: rationalismi Havainnosta: empirismi

Rationalismi Esimerkiksi: Platon, Descartes Viime kädessä tieto on peräisin järjestä (vaikkakin havainnollakin on roolinsa) Platon: Tieto koskee ideoita, jotka ovat ikuisia ja muuttumattomia

Empirismi Esimerkiksi Bacon, Hume Viime kädessä tieto on peräisin havainnosta (vaikkakin mielellä on oltava roolinsa)

Tieteellisen tiedon luonne On ajateltu, että tieteessä haetaan selityksiä; syy-seuraus-suhteita Yleisiä lainalaisuuksia; ”Kaikki X: t ovat Y: tä” Empiristille olisi tällöin luontevaa ajatella tieteellisen tiedon muodostamisen tapahtuvan (a) päättelemällä yleinen induktiivisesti pohjautuen (b) selkeisiin havaintoihin

Hume ja induktio (1/2) 1. Havainto: A: n jälkeen tapahtuu B 2. Havainto: A: n jälkeen tapahtuu B. . . n. Havainto: A: n jälkeen tapahtuu B ----------------------SIIS: Aina A: n jälkeen tapahtuu B

Hume ja induktion kritiikki (2/2) Miten induktio oikeutettaisiin? 1. Induktio on toiminut 2. Induktio on toiminut. . . n. Induktio on toiminut --------------------SIIS: Induktio toimii aina Mutta tällöin induktiota perusteltaisiin induktiolla!?

Havainnot Onko puhdas, objektiivinen havaitseminen mahdollista? Voimmeko havaita asioita ”niin kuin ne ovat”, sinänsä? Yleinen käsitys on, että vastaus näihin on ei. Erityisesti: miltä syy-seuraus-suhde näyttää?

Tieteenfilosofia Syksy 2011 Lapin yliopisto

Immanuel Kant Miten tieto on mahdollista? Tieto ilman havaintoa on tyhjä Tieto ilman järkeä / mieltä on kaaosta

Mieli ei ole tyhjä taulu (tabula rasa) Mieli ei yksinään tuota kaikkea tietoa maailmasta Havaintoa edellyttävä tieto: a posteriori Havaintoa edellyttämätön tieto: a priori Synteettinen väite: ”informatiivinen” Analyyttinen väite: ”ei-informatiivinen”

Esim. analyyttisestä väitteestä: Kaikki miesopettajat ovat miehiä Esim. synteettisestä väitteestä: Rovaniemi on pohjoisempana kuin Jyväskylä Kaikki analyyttiset väitteet ovat apriorisia Kaikki aposteriorinen tieto on synteettistä Kant: on myös synteettistä a priori tietoa!?

Mieli on aktiivinen tiedonmuodostusprosessissa Havainnon muodot (skeemat) Ymmärryksen muodot (skeemat)

Looginen positivismi Logiikan merkitys kieli koostuu seuraavista: loogis-matemaattiset termit teoreettiset termit havaintotermit (viittaavat suoraan havaittaviin ilmiöihin) Teoreettisten termien on oltava eksplisiittisesti määriteltävissä havaintotermein tavoite: teoreettisten termien hyväksyminen ilman metafysiikkaa; merkitysten verifiointi

Popper ja falsifikationalismi Popper ja kriittinen rationalismi/empirismi demarkaatiokriteerinä falsifioitavuus korroboraatio informatiivisuus totuudenkaltaisuus eli verisimilituudi

Tieteenfilosofia Syksy 2011 Lapin yliopisto

Thomas Kuhn Empiirisen luonnontieteen kehittyminen Tieteenalan vaiheet (Esiparadigmaattinen vaihe ) Paradigmaattinen vaihe Kriisiaika Uusi paradigmaattinen vaihe Kriisiaika …

Thomas Kuhn kohti normaalitiedettä normaalitieteen luonne pusselinratkonta (puzzle-solving) paradigmojen ensisijaisuus anomaliat kriisiajan tiede tieteelliset vallankumoukset maailmankatsomuksen muutos

oppialakohtaiset matriisit sekä eksemplaarit (Kuhn myöhemmin) kaavat mallit (metafyysiset oletukset); kineettinen energia arvot esimerkit

kuhn-kritiikki normaalitiede vs. vallankumous inkommensurabiliteetti –irrationaalisuus idealismia? vai realismia? merkitykset riippuvat paradigmasta? vain yksi paradigma kerrallaan?

Paul Feyerabend Popperilainen teoreettinen pluralismi metodologinen anarkismi Periaatteet: Sitkeyden periaate (älä lannistu!) Proliferaatio (uusia ideoita!)

Tieteenfilosofia Syksy 2011 Lapin yliopisto

Imre Lakatos: tutkimusohjelmien metodologia: sofistikoitunut metodologinen falsifikationismi Kuhn-kritiikki: irrationalismia! Useita kilpailevia tutkimusohjelmia Teorian kova ydin (hard core) Teorian suojavaippa (protective belt) Falsifiointiyritykset kohdistettava suojavaippaan

…Lakatos… Negatiivinen heuristiikka (suojaa kovaa ydintä) Positiivinen heuristiikka (miten korjata vaippaa) Progressiivinen / degeneroituva tutkimusohjelma Progressiivinen, jos esim. • Sisältö kasvaa • Pystyy selittämään aiemmat selitysyritykset Muutoin degeneroituva Tieteenhistorian rationaalinen rekonstruktio!(? )

Larry Laudan irrationalismikritiikki Tutkimustraditiot paradigmankaltaisia, mutta ilman ”monopoliasemaa” tutkimusohjelmankaltaisia, mutta ilman ”jyrkkää kovaa ydintä” teorioiden • hyväksyntä (tosiksi) (acceptance) vs. työstäminen (pursuit) ongelmanratkaisukyvyltään kasvavan teorian työstäminen on aina rationaalista (vaikka ei pitäisi totena!) hyväksynnän mitta on teorian kokonaisongelmaratkaisukyvyssä

Selittäminen Miksi – kysymykseen vastaaminen Onko ”miksi” yksiselitteinen? -Aristoteles

Deduktiivis-Nomologinen ja Induktiivis-Statistinen selitysmalli Alkuoletukset: C 1, C 2, …, Cn Lakilauseet: L 1, L 2, …, Lm Selitettävä tapahtuma tai ilmiö: E Kaavassa viivan alla konkluusio, joka seuraa deduktiivisesti premisseistä (viivan yllä) Premissien oltava tosia D-N-mallissa L on universaali generalisaatio Preferoitu selitysmalli I-S-mallissa päättely on todennäköinen Tavoitteena on ennustaminen; hyvä tiede kykenee tekemään ennustuksia

Esimerkkejä C: N. N. nauttii 100 g heroiinia L: Jokainen, joka nauttii 100 g heroiinia, kuolee. E: N. N. kuolee C: N. N. altistuu 1000 m. Sv säteilyannokselle L: 1000 m. Sv annokselle altistunut todennäköisesti saa syövän E: N. N. saa syövän.

Hempelin teorian ongelmia (1) Kaikki D-N-muotoiset argumentit eivät ole selityksiä: (Wesley Salmon) C: Arnold syö ehkäisypillereitä L: Kukaan joka syö ehkäisypillereitä, ei tule raskaaksi E: Arnold ei tule raskaaksi Ilmeisestikään selitys ei ole uskottava, vaikka se sopii D-N-mallin kaavaan

Hempelin teorian ongelmia (2) C: Ilmapuntarin viisari putoaa L: Aina kun ilmapuntarin viisari putoaa, tulee myrsky E: Tulee myrsky Miten viisarin putoaminen selittää myrskyn?

Hempelin teorian ongelmia (3) Selitys lasin hajoamiselle on siihen osunut kivi. Tässä esitetään selitystä, joka ei ole Hempelin kaavan mukainen. Onko Hempelin teoria selityksille välttämätön? Em. Esimerkki näyttäisi osoittavan että ei ole. Mutta: ehkä ko. selitys olettaa implisiittisesti, että mukana on jokin yleinen lakilause… Onko tieteellisessä selityksessä oltava lakilause?

Tieteen sosiologia Tiede yhteisönä Tieteen sosiologinen tarkastelu • Robert K. Merton: tieteen normit • • • Universalismi: tieteilijän tausta, sosiaalinen status irrelevantti Kommunismi: tieteellinen tieto ja ideat ovat yhteisomistuksessa Epäitsekkäät intressit: tieteilijä toimii yhteiseksi hyväksi Organisoitu skeptisismi Tunnustus on ainoa palkkio