Ajattelun opettaminen ja Lipmanin P 4 C FILA

Ajattelun opettaminen ja Lipmanin P 4 C (FILA) Eero Salmenkivi Kasvatustieteellinen tdk

Mitä on ajattelu? n Kysymykseen voi vastata monella tavalla. n Kattava vastaus ehkä vastaa myös kysymykseen, mitä on filosofia. n On selvää, että käsitys ajattelusta ei ole ollut sama läpi filosofian historian (ks. esim. C. Taylor Sources of the Self, 1989) n Didaktiikan perustana joskus pääosin empiirisiin tuloksiin perustuvat dikotomiat, jotka n saattavat olla tärkeitä opetus – opiskelu – oppinen -prosessin ymmärtämiseksi, mutta n sisältävät helposti filosofisesti kyseenalaisia dikotomioita, esim. järki vs. tunteet.

Ajattelun lajeja n Filosofinen ajattelu = ? n Lipman: Käsitteellinen, keskeinen, kiistelty n LO monialaiset, kohteen mukainen erottelu: eettinen, historiallinen, matemaattinen, … n Psykologisia ja/tai kognitio- ja neurotieteellisiä erotteluja n Kehityspsykologinen (Piaget): Sensomotorinen, konkreettisten operaatioiden, abstrakti. n Aivoalueisiin ja/tai ajatteluprosessiin liittyvät erottelut: n Episodis-narratiivinen vs. analyyttis-kriittinen n Intuitiivinen vs. diskursiivinen

Ajattelun opettaminen n Ajattelu on valmius, jota voi opettaa. n Koulun (vanhassa) arkipuheessa esiintyvät staattiset lahjakkuusprofiilit (kieli-/matikkapää) ovat monella tavalla ongelmallisia. n Harjoituksilla ja harjaannuttamisella on tässä keskeinen merkitys. (vrt. pitkän matematiikan vahva korrelaatio yleiseen lukiomenestykseen). n Lapset ja nuoret ajattelevat eri lailla kuin aikuiset. n Alakoulussa olennaista käsitteet ja sanavaraston laajentaminen ja kielen rakenteiden oppiminen. n Yläkoulussa laajemmat käsitteelliset rakenteet (”kuinkja asiat liittyvät yhteen”, J. Searle? )

Ajattelun opettaminen, jatkoa n Emme voi opettaa ketään ajattelemaan itsenäisesti, mutta voimme luoda ympäristön, jossa on mahdollista oppia itse ajattelemaan itsenäisesti. n Yksi olennainen (ja nykyään vaikea) asia on pohdiskelevan suhtautumisen kannustaminen. n Ajattelun opettamisessa pitää ottaa huomioon ajattelun monipuolisuus: kriittisyys, luovuus ja välittäminen (Lipman, yleisemmin tunteet).

Lipmanin ”uusi (2003 painos) visio”: multidimensionaalinen ajattelu

Filosofiaa lapsille n Matthew Lipman: Filosofiaa lapsille n Lyhenne FILA, Lipmanin alkuperäinen muotoilu P 4 C (Philosophy for Children, nykyään usein Pw. C, Philosophy with Children). n Taustalla pragmatismi ja amerikkalainen critical thinking – movement (TOK –opetus) n ei (enää!) ristiriitaa kehityspsykologian kanssa n Päätavoitteena: ajattelun taitojen kehittäminen (erityisesti etiikassa)

Lipmanilainen FILA n Merkittävä kansainvälinen tutkimussuunntaus n Lipmanilainen: IAPC, The Institute for The Advancement of Philosophy for Children n valveutuneen demokraattisen kansalaisen kasvun tukeminen n lasten kunnioittaminen varteenotettavina keskustelukumppaneina ja itsenäisinä tutkijoina n lasten (ja opettajien) oikeus ja velvollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa (mukaan lukien koulu)

Lipmanin lapsifilosofian pedagogiikkaa ja didaktiikkaa n selkeä ja johdonmukainen ajattelu n kysymisen, tutkimisen älyllisen uteliaisuuden vaaliminen n eri näkökulmien ymmärtäminen, toisten kunnioittaminen ja väärinkäsitysten selvittäminen n tutkivan yhteisön muodostuminen n kommunikointitaitoja: harjaantua toimimaan tutkimusyhteisön jäsenenä n ajatteleminen tuodaan julki keskustelussa, jossa kaikki yhteisön jäsenet osallistuvat ajatusten arviointiin ja jatkokehittelyyn.

Lipmanilainen FILA Suomessa n Laaja kytkentä suomalaiseen ET: n opetuksen perinteeseen • Organisoitu, 'koulumainen’, yläkouluissa valinnaiskursseja (varsinkin 1994 OPS aikana) • Oulun Norssissa FILA-keskus • Lipmanin aineistot pääosin suomennettu 1990 -luvulla (jolloin ajateltu pitkälle ET opetuksen käyttöön, ks alla) • Uusia suomennoksia (niin & näin 2008 →)

FILA-metodi n ilmapiirin pohjustaminen sekä keskustelun sääntöjen ja periaatteiden kertaaminen n yhteinen kokemus, yleensä tarina n aloituskeskustelu (esim. pareissa) → oppilaiden omat mieleen tuleva kysymykset (opettajaa varten laajoissa oppaissa) n valitaan ensiksi käsiteltävä kysymys n keskustelu jatkuu tavoitteena saada opetusryhmä tutkivaksi yhteisöksi n yhteenveto ja keskustelun sujumista koskeva (meta-) pohdinta n opettajalta hyvä etukäteissuunnittelu

Perinteinen sisältöopetus n Joku jäsennys, esim. oheinen. n Esittää asian inhimillisen tiedon näkökulmasta. n Auttaa myös didaktisesti opettajaa, mutta: n Perustuu ajatuskulkuihin ja kysymuksiin, jotka eivät yleensä ole oppilaan omia.

Esim. P 4 C ja pienoisromaanit: fiktion virittämä keskustelu, Opiskelijoidenkin näkökulmasta aloitetaan kysymyksistä/ ongelmista ja edetään vastauksiin/jäsennyksiin. näkökulma fiktiivinen kertomus tarinan henkilöiden kohtaamat ongelmatilanteet henkilöhahmo kyselyä ja keskustelua mallintava päähenkilöiden dialogi tulkinta / argumentti tutkailevasti reflektoiva yhteisöllinen dialogi henkilöhahmo näkökulma tulkinta / argumentti Fiktiivisen kerronnan (lasten ja nuorten pienoisromaanien) virittämä ja mallintama reflektiivinen, tutkaileva dialogi. (Tomperi, FILO ry, 10. 6. 2016)

Huom. voidaan yleistää mihin tahansa virikkeeseen (Tomperi, FILO ry, 10. 6. 2016): uutinen vastauksia kysymyksiä keskustelua video, biisi vastauksia kysymyksiä keskustelua tarina, dilemma vastauksia kysymyksiä keskustelua taideteos, valokuva vastauksia kysymyksiä keskustelua koettu tilanne, tapahtuma vastauksia kysymyksiä keskustelua

Arviointia n Kritiikkiä (ks. Saranpää M. niin & näin 4/95) n valmis ajattelun uoma, opettajalla ristiriitainen rooli (vrt. konstruktivismi) n kapea filosofiakuva, ei herätä uusia kysymyksiä n Ansioita n soveltuu hyvin kouluun, laaja tuki opettajalle n sopii kaikille oppijoille n HUOM: tämä koskee nimenomaan Lipmanilaista FILAa on olemassa myös muita versioita (joita ei ainakaan Suomessa tunnettu 1995).

Uusia avauksia n Uusi innostus niin & näin -lehden kautta n Sokrates koulussa n Kytkentä UNESCON raporttiin filosofian opetuksesta eri maissa n Ajattelun taidot -kirjasarja n Keskusteleva opetus (ranskalainen Oscar Brenifier) n Eri oppiaineissa n Filosofiset pienoisromaanit (Marie-France Daniel) ja niihin liittyvät opettajan materiaalit n Aloite filosofiasta perusopetukseen, kevät 2010

Filosofiaa lapsille -materiaalit teoreettisina taustaesityksinä: n Hannu Juuso ja Tuukka Tomperi (toim. ): Sokrates koulussa. 2008. n Maughn Gregory (toim. ): Filosofiaa lapsille & nuorille. Käytännön käsikirja, 2009. n Oscar Brenifier: Keskusteleva opetus, 2009. Muuta: n Beate Børresen, Bo Malmhester & Tuukka Tomperi: Ajatellaan yhdessä – taitavan ajattelun työkirja, 2011.

Muuta filosofiaa lapsille n Gareth Matthews: Filosofisia keskusteluja lasten kanssa. (suom. Antti Mattila, WSOY, 2003) n Hans-Ludwig Freese: Lapset ovat filosofeja (suom. Eira Wiegand, MLL, 1992) n Esim: sivustot Sophia – European Foundation for the Advancement of Doing Philosophy with Children: www. sophia. eu. org ICPIC – International Council of Philosophical Inquiry with Children: www. icpic. org