Yksikn toimintasuunnitelma 2018 2019 Varhaiskasvatusyksikk SaanaTunturi Toimintasuunnitelman rakenne

Yksikön toimintasuunnitelma 2018 -2019 Varhaiskasvatusyksikkö Saana-Tunturi

Toimintasuunnitelman rakenne • • • Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: • Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa • Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 27. 2. 2021 2

Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan (varhaiskasvatuslautakunta 16. 5. 2017) Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3

Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017 -2021 Vasuperusteissa määritellyt arvot: • Lapsuuden itseisarvo • Ihmisenä kasvaminen • Lapsen oikeudet • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus • Perheiden monimuotoisuus • Terveellinen ja kestävä elämäntapa 27. 2. 2021 4

Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen • Ennen lapsen päivähoidon aloitusta, sovitaan noin viikon mittaisesta tutustumisjaksosta, jonka aikana lapsi yhdessä vanhemman kanssa tutustuu ryhmän kasvattajiin, lapsiin ja toimintaan ja käydään aloituskeskustelu. Ryhmässä on sovittu lähiaikuinen, joka ottaa perheen vastaa ja johon lapsi ensimmäisenä tutustuu. Vähitellen totutellaan muuhun ryhmään ja aikuisiin lapsen tarpeita kuunnellen. • Kun henkilökunta on tutustunut lapseen ja havainnoinut lapsen kiinnostuksen kohteita, tarpeita ja ryhmässä toimimista, sovitaan varhaiskasvatussuunnitelman(vasu) tekemisestä vanhempien kanssa. Keskustelussa sovitaan yhteiset tavoitteet ja kuinka niitä voidaan pedagogisesti ottaa huomioon. Vuoden aikana dokumentoidaan toimintaa ja keväällä arvioidaan yhteisesti toteutunutta vuotta. • Kun lapsi siirtyy ryhmästä toiseen, otetaan huomioon lapsen tarpeet, ystävyyssuhteet ja jatkuvuus toiminnassa. Uuteen ryhmään totutellaan tutun aikuisen kanssa yhdessä, vähitellen ja käydään keskustelu tulevan ryhmän kasvattajien kanssa. 5

Oppimisympäristö on tila, paikka, yhteisö tai käytäntö, joka tukee lapsen oppimista ja kehitystä. Jokaisella ryhmällä on omat kotitilansa. Tilojen käyttöä vuorotellaan. Liikuntavälineet ovat liikuteltavia, käytävät leikki- ja liikuntakäytössä. Ulkoilemme vuorottain, jotta myös pihaleikeille olisi riittävästi tilaa. Päivän rakenteen tulee olla selkeä ja ympäristön turvallinen. Oppimisympäristöjä suunnitellaan ja rakennetaan yhdessä lasten kanssa. Havainnoimalla saamme tietoa miten rakentaa oppimisympäristöä, millaisesta toiminnasta lapset ovat kiinnostuneet ja mitä tiloja tai toimintavälineitä siihen tarvitaan. Leikkitilojen arviointia ja ideointia voimme tehdä lasten kokouksissa. Oppimisympäristön järjestys ja selkeys on olennaista. Tavaroille on omat paikkansa ja tarvikkeista opetellaan huolehtimaan yhdessä. Tuemme pitkäkestoista leikkiä antamalla aikaa ja rauhaa, kunnioittaen leikin jatkuvuutta. Lasten kanssa sovitaan yhteiset toimintatavat, jotta kaikki kokevat olonsa turvalliseksi ja jossa tunteita voi näyttää. Opettelemme yhdessä tunteiden nimeämistä sekä riitojen ratkaisemista ja toisen tunteiden ymmärtämistä. Hyväksymme kaikenlaiset tunteet. Käytössämme on tunnekortteja, tunnekelloja yms. joiden avulla opettelemme tunteiden sanottamista. Keskustelemme siitä, millainen on hyvä kaveri. Hyödynnämme myös maalausta, teatteria ja kirjoja tunteiden käsittelyssä. Henkilökuntamme osallistuu tänä syksynä alueellamme järjestettäviin koulutustilaisuuksiin: Empatia ja myötätunto varhaiskasvatuksessa. Vähitellen laajennamme oppimisympäristöä päiväkodin ulkopuolelle; puistot, metsät, kirjastot, museot, näyttelyt. Nämä tarjoavat uusia leikki- ja liikkumispaikkoja sekä tilanteita tutkimiseen ja seikkailuun. Lapset oppivat eri tavoin, joten lapsilla tulee oppiakseen olla mahdollisuus liikkumiseen ja kaikkien aistien käyttämiseen. 6

Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa • Lapsen tutustuessa päiväkotiin ja omaan ryhmään käydään aloituskeskustelu, jossa vanhemmat kertovat lapsen tavoista ja tottumuksista ja saavat tietoa päiväkodin toiminnasta. Ensimmäisten viikkojen aikana ryhmän henkilöstö tutustuu lapseen, havainnoi hänen kiinnostuksen kohteitaan, tarpeitaan ja toimimista ryhmässä. • Ryhmän opettaja sopii vanhempien kanssa ajan varhaiskasvatussuunnitelman tekemiselle. Keskustelu käydään marraskuun loppuun mennessä. Keskustelussa sovitaan yhdessä tavoitteet toiminnalle ja miten tavoitteisiin erilaisin pedagogisin ratkaisuin pyritään. Myös lapsen tarvitsemasta kielellisestä tai oppimisen tuesta sovitaan tässä yhteydessä. • Vanhempien kanssa sovitaan myös yhteistyökäytänteistä ja vanhempien toiveista osallistua toimintaan, esimerkiksi vanhempien toimikuntaan. • Keväällä sovimme vanhempien kanssa arviointikeskustelun, jossa keskustelemme tavoitteiden toteutumisesta ja mahdollisesti tulevaan vuoteen liittyvistä tavoitteista. Tarvittaessa käymme siirtokeskustelun uuden päiväkodin tai ryhmän henkilökunnan kanssa yhdessä. • Kun lapsi täyttää 3 tai 4 vuotta teemme yhteistyötä neuvolan kanssa. 3 -vuotistarkastus on mahdollista järjestää vanhempien niin halutessa päiväkodissa, jolloin terveys- ja hammastarkastus sekä yhteinen keskustelu vanhemmille järjestetään päiväkodissa. • Lasten vasukeskustelujen avulla saamme tietoa lasten tarpeista, kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista ja niiden pohjalta teemme ryhmissä Ryhmien toiminnan suunnittelun, eli ryhmävasun. Tämän työvälineen avulla suunnittelemme, toteuttamme ja arvioimme toimintaamme. 7

Digitalisaation tupa-tavoite varhaiskasvatuksessa • Digitalisaation tilan itsearviointi tehtiin syyskuussa tiimeissä. Arvioinnin perusteella valittiin alueen yhteiseksi tavoitteeksi yksikköömme: 1. Kaikki tiimit ottavat käyttöön yhden omalle lapsiryhmälle sopivan mediakasvatuksen mallin 100 oivallusta mediareppuun-työvihkosta. 2. Saana-Tunturin toiseksi tavoitteeksi valikoitui itsearvioinnin perusteella digitalisaation arviointi, tavoitteen kirjaaminen toimintasuunnitelmaan ja sen säännöllinen arviointi. Tavoiteenamme on digitalisaation vieminen askelen verran eteenpäin valitsemalla jokaiseen tiimiin yksi digitaalinen pedagogiikan dokumentoinnin väline, joka otetaan säännölliseen käyttöön loka-joulukuussa 2018. • Toimintaa arvioidaan säännöllisesti tammikuussa ja toukokuussa 2019. • Tiimit kirjaavat molemmat tavoitteet nähtäville ryhmien ilmoitustauluille. • Kaikki ryhmät dokumentoivat yhden lasten kiinnostuksen kohteesta lähtenee prosessin. • 27. 2. 2021 8

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kohtaamme lapsen yksilönä; huomioidaan lapsi heti aamusta tervehtien, kuulumisia kysellen. Heti syksystä lähdemme luomaan ryhmään me-henkeä! Harjoittelemme lasten kanssa sitä, että lapset tekevät kaikkien kanssa yhteistyötä, ei vain parhaan kaverin. Vahvistamme lasten ryhmään kuulumista erilaisin leikein; leikkiarpajaiset, kaverinoppa, leikkitaulut ym. auttavat lapsia tutustumaan toisiinsa ja tiivistävät ryhmään kuulumisen kokemusta. Kiinnitämme havainnoinnissamme huomion myönteisiin asioihin. Kehumme ja vahvistamme myönteistä käytöstä. Kasvattajina kohtaamme ryhmän lapset yhdenvertaisina. Kiinnitämme erityisesti huomiota hiljaisten lasten huomioimiseen. Pienryhmissä lapsella on helpompi rohkaistua puhumaan ja tuoda esiin mielipiteensä. Aikuisen tuki on tärkeää ja huomaamme erilaisten lasten tarpeet. Vanhemmat: ” Pitäkää hyvää huolta lapsestani sellaisena kuin hän on. ” 27. 2. 2021 Etunimi Sukunimi 9

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Saanassa ja Tunturissa turvallisuus ja hyvinvointi on perustana kaikessa toiminnassa. Päiväkodeissamme puututaan heti kiusaamiseen. Olemme sopineet miten kiusaamiseen puututaan. Kasvattajan tehtävänä on tunnistaa kiusaaminen ja yhdessä lasten kanssa harjoitella ristiriitojen ratkaisemista. Päiväkodeissamme liikunta mahdollistetaan ja siihen kannustetaan sekä sisällä että ulkona. Ulkoilemme kaikissa säissä ja kannustamme myös perheitä liikkumaan lasten kanssa. Harjoittelemme terveellisiä ruokatottumuksia. Kannustamme lapsia maistamaan uusia makuja. Miten? Vanhemmat: ”Ole aamu-unisen lapseni tukena!” 27. 2. 2021 10

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö • Päiväkodeissamme kasvattajien tehtävänä on mallintaa ja rikastaa leikkiä ja tukea leikin syntymistä. Järjestämme leikille tilat ja varaamme sille aikaa sekä leikkirauhaa. Lasten kanssa ideoimme leikkiin tarvittavat lelut ja välineet. • Autamme lapsia kiinnittymään leikkeihin ja tuemme lasten leikkiin osallistumista. Mahdollistamme, että leikin on myös mahdollista jatkua. • Saanan ja Tunturin pihat mahdollistavat monipuoliset leikit. Myös ulkoleikeissä aikuisen läsnäolo on tärkeää; varaamme leikkeihin tarvittavat /vaihtelevat leikkivälineet. Harjoittelemme lasten kanssa leikkivälineiden keräämistä ja lajittelua varastoihin. • Varmistamme myös, että lapsella on niin halutessaan mahdollisuus vain olla ja seurailla. Ryhmän tiloihin varaamme sopivan paikan, jossa oleilla jouten. Vanhemmat: ” Nähkää, kuulkaa ja ymmärtäkää lapsia ja olkaa täällä heitä varten!” 27. 2. 2021 Etunimi Sukunimi 11

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Tavoitteet - Lapsen tietoisuuden lisääminen ympäröivästä maailmasta - Erilaisuuden kohtaaminen ja hyväksyminen - Lapsen kulttuurisen identiteetin vahvistaminen ja esille tuleminen Toimenpiteet - Oppimisympäristössämme on elementtejä lasten omista kulttuureista ikätason mukaisesti. Voimme esimerkiksi pyytää vanhempia tekemään kuvakollaasin, jossa perheen kulttuuri esillä. Kyselemme vanhemmilta perheiden tavoista, juhlista ja perinteistä. Monikielisyys näkyy arjessamme; voimme harjoitella esim. toivotuksia useilla kielillä. Toteutamme projekteja, joissa voidaan tutusta eri maiden kulttuureihin, ruokiin, juhliin ja tapoihin. Lasten ideat huomioidaan. Eri kulttuurien ruokiin voimme tutustua vaikka suunnittelemalla keittiön ja vanhempien kanssa yhdessä erilaisia ruokaviikkoja. - Kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri on tärkeää. Varmistamme, että lapsi tulee ymmärretyksi voidakseen kokea osallisuutta ryhmässä. Kiinnitämme huomiota selkeään kielenkäyttöömme. Käytämme kuvia ja esineitä, sekä erilaisia toiminnallisia ja kielitietoisia menetelmiä kielen oppimisen tukena. Tuemme myös vanhemman oman äidinkielen puhumista lapsilleen. - 27. 2. 2021 Etunimi Sukunimi 12

Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Laaja-alaisen osaamisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa.

Oppimisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa.

Kasvan liikun ja kehityn Liikkumisen lisääminen on kaupungin strateginen tavoite vuosille 2017 -2021 Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä vanhempien kanssa. - Toiminnassamme mahdollistamme lapsille liikkumisen sisätiloissa (välineet tarjolla, lasten kannustaminen) ja arjen tilanteissa (esim. odotteluhetket). - Hyödynnämme alueemme liikuntamahdollisuuksia ( urheilukentät, Liikuntamylly, jäähallit) ja teemme retkiä metsäännöllisesti, jossa mahdollisuus monipuoliseen liikkumiseen. - Perheiden kanssa yhdessä käymme keskustelua liikunnan merkityksestä hyvinvoinnille ja ideoimme yhdessä liikunnallisia tapahtumia ja tehtäviä lapsille ja perheille. 27. 2. 2021 Etunimi Sukunimi 15

Ilmaisun monet muodot • Varhaiskasvatusalueellamme on lähdetty toteuttamaan Musakärry-toimintaa. Päiväkotimme saavat koulutusta ja ohjausta musiikkivälineistön käyttöön. Musakärryt ovat säännöllisesti päiväkotien käytössä ja mahdollistavat lasten musiikillisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä. Syyskaudella Musakärryt saapuvat Saanaan ja Tunturiin osaksi toimintaamme. • Toiminnassamme haluamme mahdollistaa lapselle hänen oman tapansa tuoda ajatuksiaan esiin ilmaisun keinoin. • Käytämme monipuolisia menetelmiä; valokuvaus, muovailu, tanssi, saduttaminen, näytelmät, käsityöt, musiikki jne. sekä järjestämme tarvittavat välineet lasten saataville. • Varhaiskasvattaja on mahdollistaja, kannustaja ja uskaltaa itsekin heittäytyä toimintaan. 27. 2. 2021 Etunimi Sukunimi 16

Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus • Vanhempien kanssa käydään lapsen aloittaessa aloituskeskustelut. Vasu- ja leops-keskustelut käydään heti syys-marraskuussa ja arvioinnit keväällä. Perheille järjestetään ikäryhmittäin vanhempien iltapäiviä, joissa kootaan vanhempien näkemykset toimintasuunnitelmaamme. Vanhempien ajatuksia on koottu toimintakulttuuria käsitteleviin dioihin. Toiminnallisia iltapäiviä, juhlia, talkoita ja vanhempien toimikuntien järjestämiä tapahtumia toteutetaan vuoden aikana. • Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta osallistua toimintaan sitä ideoiden, osallistuen vaikkapa retkiin, tapahtumien järjestelyihin tai päiväkotipäivään. Lisäksi vanhemmat ja lapset voivat yhdessä vapaa-ajallaan osallistua yhteisiin päiväkodin teemoihin (esimerkiksi retkipaikkoihin tutustuminen, kotona vierailevat satuhahmot jne. ) • Vanhempien toiveiden mukaan viestimme perheiden kanssa pääosin keskustellen, tekstiviestein, tiedottein, sähköpostilla ja/tai vanhempaintoimikunnat Facebookin avulla. Monialainen yhteistyö • Yhteistyötä teemme säännöllisesti neuvolan kanssa 3 - ja 4 -vuotiaiden lasten neuvolatarkastusten yhteydessä. 3 -vuotiaiden neuvolatarkastus voidaan järjestää myös päiväkodissa keväisin ja syksyisin. • Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja suomi 2 kielenä – opettajat tukevat toimintaamme. Muita kumppaneitamme ovat koulu, kirjastot, seurakunta, kulttuurin ja liikunnan toimijat, oppilaitokset ja alueen muut päiväkodit. 17

Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen • Mitä ja miten arvioimme: • Arvioimme omaa toimintaamme säännöllisesti. Käytössämme on ryhmävasu, jonka tavoitteiden ja toiminnan toteuttamisen arviointia käymme viikoittaisissa tiimikeskusteluissa. Arvioimme pedagogisen toimintamme toteutumista, oppimisympäristöä, vuorovaikutusta lasten kanssa, toiminnan sisältöä ja toimintasuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden etenemistä. . • Tiimien ryhmävasuihin kirjattujen tavoitteiden ja toimintatapojen toteutumisen arviointi on osa henkilökunnan omaa itsearviointia. Haluamme kehittää sitä osana tiimikeskustelujamme. Vuosittaiset henkilökohtaiset kehityskeskustelut ovat osana itsearviointia. • Lasten kasvun kehityksen ja oppimisen edellytysten toteutumista arvioimme yhdessä tiimin kanssa ja vanhempien kanssa vasukeskusteluissa, säännöllisesti toiminnan ohessa ja toimintakauden päätteeksi. tiimin keskustelujen kanssa myös asiantuntijoidemme kanssa (esim. kielen oppimisen edellytykset ja toiminta). • Kasvattajayhteisön toimintaa arvioimme viikoittaisissa palavereissa, esimerkiksi toiminnan sisältöjen arviointi. Lähes vuosittain kaupungissamme toteutetaan myös asiakaskysely, jonka vastauksia käsittelemme yhdessä perheiden kanssa, sekä työhyvinvointikysely, joka antaa työkaluja yksikön työilmapiirin ja vuorovaikutuksen arvioimiseen. • Toiminnan näkyväksi tekemiseksi dokumentoimme jatkuvasti toimintaamme. Hyödynnämme digitaalisia välineitä ja yhdessä vanhempien kanssa sovimme välineistä, joiden kautta materiaalia välitämme. 19

Pedagoginen dokumentointi • Kehitämme pedagogista dokumentointia tiimeissämme ja dokumentoimme lasten kiinnostuksen kohteita, elämää, ajattelua ja oppimista. Käytämme välineinä piirroksia, valokuvia, havaintoja haastatteluja, leikkien kuvaamista, kasvun kansioita videoita ja sanoittamista. Tutkimme lasten kanssa yhdessä dokumentoitua toimintaa ja keskustelemme, mitä hän on oppinut, mitä ajattelee ja mitä suunnittelee. Tavoitteenamme on oppia tuntemaan lasta. • Tavoitteenamme on tämän kauden aikana jokaisessa tiimissä kuvata ja dokumentoida lasten ideoimasta toiminnasta käynnistynyt prosessi. 27. 2. 2021 Etunimi Sukunimi 20