Yksikn toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikk Kukkaniitty Vartiokyl Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Kukkaniitty- Vartiokylä

Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Varhaiskasvatusyksikkö Kukkaniitty- Vartiokylän toimintasuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin http: //www. oph. fi/download/179349_varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_20 16. pdf sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan https: //www. hel. fi/static/liitteet/kasvatuksen-ja-koulutuksentoimiala/Varhaiskasvatus/HKI_VASU_FIN_A 4_sivuittain_DIGI_100 dpi. pdf. Suunnitelma on laadittu yhteistoiminnallisesti osallistaen kaikkia yhteisömme jäseniä: henkilöstöä, lapsia sekä huoltajia. Esiopetuksessa on oma toimintasuunnitelmansa, joka perustuu Helsingin esiopetussuunnitelmaan. https: //www. hel. fi/static/liitteet/vaka/esiopetus/Kukkaniitty-Vartiokyla_eos. pdf. 2

Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lapsen kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle kehitykselle.

Varhaiskasvatusyksikkömme sijaitsee perinteisellä Helsinkiläisellä pientaloalueella. Molemmat yksikkömme päiväkodit ovat vakiinnuttaneet asemansa Vartiokylässä arvostettuina varhaiskasvatuksen yhteisöinä. Osallistumme aktiivisesti oman asuinalueemme toimintaan ja tapahtumiin. Olemme ylpeästi ”Vartsikalaisia”. Toimintakulttuurimme ydintä ovat avoin vuorovaikutus ja kiireettömyys. Lapsen hyvinvointi rakentuu Kukkaniitty- Vartiokylässä lapsen ja aikuisen vuorovaikutukselle. Lapsi tarvitsee syliä, leikkiä, lepoa, ruokaa ja kavereita. Varhaiskasvatusyksikössämme kaikki saavat leikkiä. Leikki on lapsen arjen tärkeintä aikaa ja myös henkilöstö on mukana leikeissä. Päiväkotimme ovat lasten taloja, joissa koko henkilöstö ymmärtää leikin merkityksen lapsen kasvulle ja kehitykselle. Henkilöstö on valinnut päiväkotimme pitkäaikaisiksi työpaikoiksi. Henkilöstömme on kokenutta ja koulutettua. Vaikka suurella osalla henkilöstöstä on takanaan paljon työvuosia, katsomme päättäväisesti tulevaisuuteen ja haluamme aktiivisesti arvioida ja kehittää työtapojamme. Tällä toimintakaudella kehitämme pedagogisen dokumentaation mallia. Toimintamme perustana ovat yhdessä sopimamme arvot sekä toiminta-ajatus. Henkilöstöllä on joka toinen viikko palaveri, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita sekä ryhmien kuulumisia. Joka toinen viikko kaikki yksikön lastentarhanopettajat kokoontuvat pedagogiseen tiimiin. Tässä tiimissä keskustellaan auki yksikön pedagogisia toimintatapoja sekä arvioidaan ja kehitetään pedagogista toimintaa. Koko henkilöstömme noudattaa yhdessä sopimiamme toimintatapoja esim. perushoitotilanteissa. Viikoittain kokoontuvat lapsiryhmien kasvattajatiimit omiin palavereihinsa. Näissä tiimipalavereissa suunnitellaan ja arvioidaan toteuttamaamme toimintaa sekä käydään läpi henkilöstön havaintoja esimerkiksi oppimisympäristön kehittämiseen ja muokkaamiseen. Koko henkilöstö kehittää osaamistaan yhdessä kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivällä. Henkilöstömme osallistuu aktiivisesti koulutuksiin ja jakaa toisilleen niistä saamaansa tietoa. Jokainen kasvattaja osallistuu toimintakauden aikana vähintään kahteen koulutukseen. Arvostamme toistemme osaamista ja jaamme sitä toisillemme palavereissa ja tiimeissä. Olemme yhdessä vahva yhteisö ja turvaamme yhdessä hyvää arkea kaikille päiväkotiemme lapsille. 4

Osallisuus ja vaikuttaminen kuuluvat varhaiskasvatusyksikössämme kaikille. Sensitiivinen kasvattaja huomioi joka hetki lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet ja kirjaa ne paperille, havainnointivihkoihin. Parhaiten lapsen ääni tulee kuuluviin pienryhmätoiminnassa. Lapsen maailmaan pääsemme parhaiten tutustumaan havainnoimalla ja isompien lasten kanssa keskustelemalla. Varhaiskasvatusyksikössämme lapsen osallisuuden muotoina ovat myös lasten kokoukset, toive-perjantait, kyselyt ja äänestykset. Lapsi on aktiivisesti mukana tekemässä omaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa ikätasonsa mukaisesti. Henkilöstö arvioi yhdessä lasten kanssa toimintaa ja pyytää heiltä ehdotuksia ja ideoita sekä palautetta. Henkilöstön tulee huolehtia, että jokaisen lapsen osallisuus tulee kuulluksi tai huomioiduksi. Kaikissa kohtaamisissa hyväksymme toisemme omana itsenämme ja kohtelemme toisiamme kunnioittaen. Tervehdimme toisiamme tavatessamme ja huomioimme toisemme tasavertaisesti. Puhumme avoimesti erilaisuudesta ja jokaisen ainutlaatuisuudesta. Helsinki kansainvälistyy ja me Kukkaniitty- Vartiokylässä haluamme vaalia arvoja ja asenteita, joilla lapsi omaksuu avoimen ja luontevan suhtautumisen eri kulttuureihin. Puhumme arvostaen eri kulttuureista ja kielistä. Lapsiryhmissä käy vanhempia kertomassa omista kulttuureistaan ja tavoistaan. Käytämme aktiivisesti juhlakalenteria eri kulttuurien juhlien käsittelyssä lapsiryhmien kanssa. Lapsiryhmät harjoittelevat sanoja ja tervehdyksiä esimerkiksi syntymäpäiväonnitteluja eri kielillä. 5

Henkilöstöllä on yhteinen näkemys turvallisuuteen liittyvistä asioista. Kaikki turvallisuuteen liittyvät sopimukset kirjataan. Turvallisuuspoikkeamat ilmoitetaan viipymättä päiväkodinjohtajalle. Turvallisuus- ja pelastuskansio on ajan tasalla ja koko henkilöstö tuntee sen sisällön. Päiväkodeissa tehdään neljä kertaa vuodessa turvallisuuskierroksia ja ne raportoidaan päiväkodinjohtajalle. Poistumis- ja sisääntuloharjoituksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Aikuinen ohjaa lasta arvostamaan kestävää elämäntapaa omalla esimerkillään. Lapsen kanssa keskustellaan omien valintojen merkityksestä elinympäristöllemme. Isot lapset ottavat itse ruokansa ja vähentävät näin ruokahävikkiä. Lapsiryhmissä kierrätetään paperijäte, maitotölkit ja ruokajäte. Esiopetusryhmissä järjestetään lelujen ja kirjojen kierrätyspäiviä. Retkieväät ovat roskattomia. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa pedagogisen toiminnan tavoitteita ja sisältöjä kuvataan viidellä oppimisen alueella. Oppimisen alueet ovat 1. Kielten rikas maailma, 2. Ilmaisun monet muodot, 3. Minä ja meidän yhteisömme, 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni ja 5. Kasvan, liikun ja kehityn. Nämä oppimisen alueet ja niiden sisällöt kuvataan ryhmäkohtaisissa ryhmävasuissa. 6

Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

”Learning by doing” on yksikössämme ajattelun ja oppimisen perusta. Tutkimme ja ihmettelemme maailmaa yhdessä. Kokemuksellisen ja monipuolisen toiminnan kautta aikuinen tutustuttaa lapsen uusiin asioihin. Ryhmien päivittäisissä keskustelutuokioissa lasta rohkaistaan kysymään ja pohdiskelemaan asioita sekä muodostamaan omia mielipiteitään. Aikuinen ei anna lapselle valmiita vastauksia vaan lasta kannustetaan itse oivaltamaan. Aikuinen antaa jatkuvasti lapselle positiivista palautetta. Lapsella täytyy olla tunne, että hän onnistuu ja pärjää. Tämän varmistamme kahdenkeskisillä keskusteluilla lapsen kanssa, joissa lapsi harjoittelee myös itsearvioinnin alkeita. Iloitsemme yhdessä jokaisen osaamisesta ja oppimisesta esimerkiksi kehumispiirissä. Henkilöstö tiedostaa toimivansa vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin mallina lapselle. Sensitiivinen ja arvostava vuorovaikutus antaa lapselle tunteen, että hän on hyväksytty omana itsenään ja että häntä kuunnellaan. Henkilöstö jakaa lapset pienryhmiin vaihdellen niissä olevia lapsia. Lapset tekevät ryhmätöitä ja paritöitä eri lasten kanssa. Näin lapsi on vuorovaikutuksessa kaikkien lapsiryhmän lasten kanssa. Henkilöstö antaa lapselle mahdollisuuden auttaa toinen toistaan. Lapsi omaksuu hyviä tapoja mallintamalla sekä toistojen että positiivisen palautteen avulla. Lapsi kasvaa Kukkaniitty- Vartiokylässä monien eri kulttuurien keskellä. Eri maiden kulttuurien lisäksi haluamme vaalia suomalaista kulttuuriperimää, erityisesti lastenkulttuuria. Kulttuureihin tutustumme ilmaisun monien muotojen avulla käyttäen päivittäin mm. draamaa, satuja, tanssia, musiikkia, kuvataiteita sekä ohjattuja ulkoleikkejä. 8

Lapsi opettelee omaan tahtiinsa arjen taitoja. Henkilöstö kannustaa kiireettömästi lasta kohti omatoimisuutta. Siirtymätilanteet hoituvat pienryhmissä. Isommat lapset huolehtivat itse omien vaatelokeroidensa ja ruokapaikkojensa siisteydestä. Henkilöstön kanssa keskustellen lapsi omaksuu terveellisiä valintoja ruokailuun, ulkoiluun ja liikkumiseen liittyen. Varhaiskasvatus on ryhmämuotoista toimintaa. Lapsi harjoittelee ryhmässä oman vuoron odottamista, toisen kuuntelemista, oman mielipiteen kertomista ja ristiriitojen ratkomista. Kukkaniitty- Vartiokylässä on käytössä miniversomenetelmä, jonka avulla ristiriitoja selvitellään ratkaisukeskeisesti yhdessä. Esiopetusryhmissä on tehty kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma ja kaverisopimus. Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ovat uusia käsitteitä varhaiskasvatuksessa. Koko henkilöstömme on kouluttautunut tähän osaamisen alueeseen kehittämispäivällä Oivalluksia Varhaiskasvatukseen- koulutuksella. Tutkimme lasten kanssa yhdessä ympäristössämme olevia logoja ja kuvia. Käytämme päiväkodin kameroita monipuolisesti niin että kuvaajina ovat sekä kasvattajat että lapset. Päiväkotien tabletteja käytetään monipuolisesti kuvaamiseen, videopätkien tekemiseen sekä esimerkiksi muistipelien pelaamiseen. Kasvattajien ja lasten yhteiset sopimukset esim. kaverisopimukset ja ryhmän säännöt antavat lapselle tunteen, että hän saa vaikuttaa omaan arkeensa. Lapsi harjoittelee osallistumisen ja vaikuttamisen alkeita myös äänestämällä lastenkokouksissa. 9

Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

Kukkaniitty- Vartiokylässä oppimisympäristöä ovat päiväkotien sisä- ja ulkotilat. Jokaiselle ryhmässä on käytössään omia tiloja ja näiden lisäksi yhteisiä. Yhteisten tilojen esim. salin käyttöön on ”lukujärjestys”. Päiväkotien pihat ovat tärkeitä oppimisympäristöjä ja myös ulkotoiminta on pedagogisesti suunniteltua mm. lapsen liikkumista tukevaksi. Oppimisympäristö laajenee lapsen kasvaessa ja 3 -6 -vuotiaiden ryhmät retkeilevätkin viikoittain. Suosituin retkikohde on lähimetsä eli ”Karhun kallio”. Sisätiloissa olevia oppimisympäristöjä arvioidaan säännöllisesti yhdessä lasten kanssa ja niitä muokataan lasten kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Oppimisympäristöt luodaan niin, että ne tukevat lapsen luontaista halua tutkia ja oppia monikanavaisesti. 11

Leikki ja monipuoliset työtavat Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

Yksikössämme lasten leikit saavat näkyä ja kuulua. Päiväkotiemme tilat, välineet ja sopimukset mahdollistavat lasta innostavat leikit. Leikkipaikat ovat lasten ideoimia ja muovaamia. Kaikki päiväkodin tilat ovat leikkikäytössä ja osaa niistä käytetään porrastetusti yhdessä sopien. Aikuinen huolehtii, että lapsi pääsee mukaan leikkiin ja saa leikkiä rauhassa leikkinsä loppuun asti. Henkilöstö myös ohjaa tarvittaessa leikin kulkua sanoittamalla ja rikastuttamalla sitä. Henkilöstö havainnoi lasten leikkejä ja nostaa niistä nousseita teemoja pedagogiseen toimintaan. Leikkejä havainnoidaan kirjaamalla, valokuvaamalla ja äänittämällä. Henkilöstö osaa päivittäin kertoa huoltajalle hänen lapsensa leikeistä. Leluja kierrätetään ryhmästä toiseen ja esiopetusryhmissä kierrätetään kotoa tuotuja leluja. Joissakin lapsiryhmissämme ulkoilu päättyy yhteiseen ulkoleikkiin. Leikki on työtapana lapselle luontaisin ja sitä käytetään kaiken oppimisen välineenä. 13

Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

Vain arvioimalla voimme kehittyä. Arviointimme perustuu oman toimintamme havainnointiin. Arvioimme toimintaamme tiimipalavereissa, lastentarhanopettajien pedagogisessa tiimissä, lasten kanssa sekä huoltajilta saamamme palautteen avulla. Koko henkilöstö arvioi tulevana vuonna yhdessä kaksi kertaa onko toimintamme uuden varhaiskasvatussuunnitelman ja toimintasuunnitelman mukaista. Tiimit suunnittelevat ja arvioivat toimintaa ryhmävasujen avulla. Henkilöstö arvioi omaa ja tiimin toimintaa käyttämällä tukenaan tiimisopimusta. Henkilöstö käyttää arvioinnissaan tukena pedagogista dokumentointia. Dokumentointi voi olla digitaalista, kirjallista tai vaikka nauhoitettua. Lapsi kokoaa henkilöstön avulla itselleen portfoliota (kasvun kansio). Portfoliossa näkyvät lapsen kiinnostuksen kohteet ja oppimisen polku. Kansiota kootessaan lapsi arvioi samalla omaa osaamistaan. Päiväkodeissamme on koko ajan seinillä valokuvia ja lasten töitä. Niiden avulla huoltajat pääsevät tutustumaan lapsensa päivään. 15

Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

Huoltajat ovat osallisina päiväkotiemme toimintaan ensisijaisesti lapsensa kautta. Huoltajat saavat mahdollisuuden vaikuttaa toimintaamme joko itse osallistumalla tai kertomalla mielipiteensä. Huoltaja osaa kertoa oman lapsensa kiinnostuksen kohteet ja vahvuudet varsinkin silloin kun lapsi ei osaa vielä puhua. Isommilla lapsilla vanhemmat pääsevät osallisiksi lapsensa varhaiskasvatukseen pienten kotitehtävien avulla. Päiväkoti Kukkaniityssä ja päiväkoti Vartiokylässä on vanhempia, jotka osallistuvat myös lasten toiminnan järjestämiseen. Olemme saaneet olla mukana vanhemman järjestämässä nassikka-painissa, musiikkihetkellä ja teatterituokiolla. Molemmissa päiväkodeissa toimivat vanhempien toimikunnat, jotka järjestävät erilaisia tapahtumia lapsiryhmille tai koko perheelle. Vanhempien toimikunnat ovat päiväkotiemme vanhemmille oiva verkostoitumisen muoto. Huoltajat saavat lapsensa ryhmästä viikkoviestin tai kuukausikirjeen sähköpostitse. Kukkaniityn kahdella ryhmällä on Instagram-tili ja Vartiokylään suunnitellaan Facebook-sivuja. Tärkeimpiä henkilöstön ja huoltajien vastavuoroisen viestinnän hetkiä ovat päivittäiset haku- ja tuontitilanteet. Huoltajia kannustetaan antamaan jatkuvaa palautetta toiminnastamme mm. kyselyillä ja arviointilomakkeilla. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat alueemme kiertävä erityislastentarhanopettaja ja S 2 - lastentarhanopettaja. Esiopetusryhmämme tekevät aktiivisesti yhteistyötä Vartiokylän ala-asteen kanssa. 17

Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

Ensikosketuksen varhaiskasvatukseen lapsi ja hänen perheensä saavat asioidessaan päiväkodinjohtajan kanssa. Useat perheet käyvät jo hakuvaiheessa tutustumassa päiväkoteihin. Vartiokylän lapsiperheille päiväkotiemme pihat ovat iltaisin ja viikonloppuisin suosittuja leikkipaikkoja. Varhaiskasvatuksen alku on jännittävää aikaa sekä lapselle ja hänen vanhemmilleen että henkilöstölle. Yhteisen vuoropuhelun ja luottamuksen syntyminen on tärkeää kaikille. Perhe aloittaa varhaiskasvatuksen tutustumisjaksolla, jolloin päiväkodin henkilöstö ja muut lapset tulevat aloittavalle lapselle tutuiksi turvallisesti yhdessä oman vanhemman kanssa. Huoltajat saavat varhaiskasvatusyksikkömme aloituspaketin, jossa on tiivistetysti tietoa uudelle asiakasperheelle. Tutustumisjaksolla käydään yhteinen aloituskeskustelu, johon perheen kanssa osallistuu ryhmän lastentarhanopettaja. Tästä keskustelusta käynnistyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelma- prosessi, joka jatkuu koko varhaiskasvatusajan. Päiväkoti Kukkaniitty ja päiväkoti Vartiokylä ovat yhteisöjä, jossa lapsista huolehditaan yhteisvastuullisesti. Lapset saavat leikkiä yli ryhmärajojen ja pienryhmiä muodostetaan eri ryhmien lapsista. Siirtyessään toiseen ryhmään lapsi kohtaa näin tuttuja aikuisia ja lapsia. Lapsen vaihtaessa ryhmää, hän saa tutustua uuteen ryhmään vähitellen usein kaverin kanssa yhdessä. Kun lapsi vaihtaa päiväkotia, toivomme perheiden järjestävän aikaa tutustumiselle uuteen päiväkotiin. Henkilöstömme on aina vanhempien luvalla yhteydessä lapsen edelliseen päiväkotiin. Lapselle päiväkodin vaihto on iso muutos ja hän saattaa esim. ikävöidä vanhoja kavereita. 19

Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 1. Varhaiskasvatus on mukana ”Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu” hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. - Kukkaniitty- Vartiokylässä on järjestetty lapsille 2 tapahtumaa vuoden 2017 aikana yhdessä Itäkeskuksen kirjaston kanssa - 3 -6 vuotiaiden ryhmät vierailevat kirjastossa tai kirjastoautolla kerran kuukaudessa. Lapset osallistuvat satuhetkiin, tutustuvat kirjaston lastenosastoon ja lainaavat kirjoja. 2. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään. - Kukkaniitty- Vartiokylässä lapsen osallisuus toimintasuunnitelmaan on toteutunut lapsia havainnoimalla ja lasten kanssa keskustelemalla. Lasten ajatuksia ja toiveita on kerätty lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta. - Huoltajat ovat saaneet osallistua toimintasuunnitelman tekoon kotiin jaettujen kyselyiden, vanhempainiltojen pienryhmäkeskusteluiden ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluiden kautta. Kukkaniitty- Vartiokylän tavoitteet vuodelle 2017 - 2018 1. Uuden Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen toiminnan toteuttaminen. 2. 100 - vuotiaan Suomen juhlistaminen esim. yhteiset juhlat ja ryhmäkohtaiset teemat 3. Opiskelijamäärien lisääminen 4. Liikkumisen määrän lisääminen edelleen ja toimintaympäristön muokkaaminen lasten ja henkilöstön monipuolista liikuntaa tukevaksi. 5. Pedagogisen dokumentaation mallin kehittäminen kolmessa Kukkaniityn ryhmässä. 20