Varhaiskasvatusyksikk KlaaraVihtorin toimintasuunnitelma kaudelle 2019 2020 Toimintasuunnitelman rakenne

Varhaiskasvatusyksikkö Klaara-Vihtorin toimintasuunnitelma kaudelle 2019 -2020

Toimintasuunnitelman rakenne • • • Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen ja siirtymisen käytännöt Oppimisympäristö Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: • Sensitiivinen vuorovaikutus • Käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työteon ympäristönä Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 2. 2. 2022 2

Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Yksikön toimintasuunnitelma perustuu Opetushallituksen antamiin varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2018 sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2019. Toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta toimipisteessä tai yksikössä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Yksikön toimintasuunnitelma laaditaan toimintakaudelle ja siihen kirjataan toimintakauden varhaiskasvatuksen painopistealueet ja kehittämiskohteet. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Ryhmäkohtainen toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Vasu perusteisiin. 3

Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017 -2021 Vasuperusteissa määritellyt arvot: • Lapsuuden itseisarvo • Ihmisenä kasvaminen • Lapsen oikeudet • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus • Perheiden monimuotoisuus • Terveellinen ja kestävä elämäntapa 2. 2. 2022 4

Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen ja aloituskeskustelu Kun päätös hoitopaikasta on saatu, perhe kutsutaan tutustumaan päiväkotiin ennen hoidon aloitusta. Tutustumistilanteessa sovitaan vanhempien kanssa tutustumisjakso sekä aloituskeskustelun ajankohta. Aloituskeskustelu pidetään ennen lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta. Keskustelu on perheen puheenvuoro, jossa he kertovat lapsestaan ja toiveistaan henkilökunnalle. Ennen varhaiskasvatuksen aloittamista lapsi tutustuu vanhemman kanssa päiväkotiin. Tutustumisjakson pituus määrittyy lapsen iän ja tarpeen mukaan. Ryhmässä sovitaan ”vastuukasvattaja” jokaiselle aloittavalle lapselle. • Vastuukasvattaja auttaa lasta tutustumaan päiväkodin arkeen ja muihin lapsiin ja kasvattajiin. • Vastuukasvattaja huomioi lapsen ja tämän tarpeet ja on lapsen lähellä aloitusvaiheessa. • Vastuukasvattaja pitää vanhempien kanssa aloituskeskustelun. Kasvattaja vastaa luottamuksellisen suhteen rakentumisesta vanhempien kanssa kuunnellen heitä kunnioittavassa ilmapiirissä. Lapsen siirtyminen toiseen ryhmään Lapsen siirrosta toiseen ryhmään keskustellaan aina vanhempien kanssa. Tarvittaessa järjestetään yhteistyöpalaveri vanhan ja uuden ryhmän kasvattajien sekä vanhempien kanssa. Tuttu kasvattaja vierailee lapsen kanssa uudessa ryhmässä ennen siirtoa ja keskustelee uuden ryhmän kasvattajien kanssa lapsesta. Hyve 4 -malli 4 -vuotiaan hyvinvointitarkastus tehdään yhteistyössä neuvolan ja vanhempien kanssa. Keskustelu käydään vasukeskustelun yhteydessä ennen lapsen 4 -vuotissyntymäpäivää. Lapsen vasu Varhaiskasvatuskeskustelu käydään viimeistään kahden kuukauden sisällä päivähoidon aloittamisesta. Muiden lasten vasukeskustelut opettaja pitää lokakuun loppuun mennessä. Keskustelussa sovitut asiat kirjataan ja siitä muodostuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Keväällä arvioidaan yhdessä vanhemman kanssa onko tavoitteisiin päästy ja kuinka jatketaan. Vanhempi voi olla yhteydessä ryhmän opettajaan, mikäli haluaa keskustella lapsensa asioista tiheämmin. 5

Oppimisympäristö Tärkeimmät oppimisympäristön tekijät ovat turvallisuus, positiivisuus ja innostuneisuus Toiminnassa on aina huomioitu fyysinen-, psyykkinen-ja sosiaalinen oppimisympäristö Yksikössämme toimii monen muotoisia ryhmiä: - Alle 3 vuotiaiden ryhmät - 3 -5 -vuotiaíden ryhmiä - Esiopetusryhmiä - Integroituerityisryhmä - Retkiryhmä - Ruotsinkielen kielikylpyryhmä - Tiloja muokataan ja muutetaan lasten kiinnostusten ja tarpeiden mukaan, yhdessä lasten kanssa. - Porrastetut ulkoilut, pienryhmätoiminta, - Ympäristö on uuden oppimiseen houkutteleva - Liikunnallisuus sisätiloissa, liikuntavälineet ulkona - Säännölliset retket lähiympäristöön, koko kaupunki oppimisympäristönä - Käytössä leikkitaulut ja muu oppimisympäristön kuvittaminen - Oppimisympäristössä näkyy monikulttuurisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 6

Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo -kannustaminen -vuorovaikutustaitojen harjoittelu -leikin valinta -mielipiteen kysyminen -aikuinen mahdollistaa kaikkien osallistumisen -pienryhmät – niissä lapsi tulee paremmin kuulluksi -aikuinen kuuntelee herkillä korvilla -lapsen tunteet huomioidaan ja autetaan niiden nimeämisessä Ryhmäytyminen - Yksikkömme on mukana ”kaikille sopiva varhaiskasvatus”-hankkeessa - Lapsen hyvä aloitus varhaiskasvatuksessa on tärkeää. Haluamme konkreettisesti auttaa lasta ryhmäytymään tuomalla esiin lapselle tärkeitä asioita ja muistoja - Jokaisen lapsen kanssa on käytössä ”tuumaustauot”. Lapsi kohdataan säännöllisesti häntä ikätasoisesti haastattelemalla tai havainnoimalla. Näin jokaisen lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet tulee huomioitua ryhmän toiminnan suunnittelussa ja lapsen sosiaalisten suhteiden luomisessa 2. 2. 2022 Etunimi Sukunimi 7

Henkilöstö toimii sensitiivisesti ja havaitsee lasten aloitteet sekä vastaa niihin lasten osallisuutta ja toimijuutta tukevalla tavalla. Arki on pedagogisesti suunniteltu kokonaisuus, joka mahdollistaa henkilöstön sensitiivisen läsnäolon Työyhteisössä keskustellaan yhteinen käsitys sensitiivisyydestä Tiimeissä arvioidaan aikuisen sensitiivistä työotetta tarkoituksenmukaisia menetelmiä hyödyntäen (esim. digitaaliset välineet). Henkilöstö kohtaa lapsen leikissä päivittäin Tavoite Mitä tehdään? Henkilöstö valitsee lasten osallisuutta ja toimijuutta tukevia toimintatapoja Lasten pienet aloitteet huomioidaan. Pienryhmätoimintaan panostetaan. Tuumaustauot: Jokaisen lapsen tarpeet havainnoidaan ikätasoisesti sopivalla tavalla Tuumaustaukojen toteutumista seurataan säännöllisesti. Niiden hyödyllisyyttä dokumentoidaan ja arvioidaan yhdessä Työyhteisöissä arvioidaan, tunnistetaan vahvuudet ja kehittämiskohteet ja sovitaan kehittämistoimenpiteet (auditointi otantana kevät 2020) Vare Jory 19. 6. 2019 Miten tehdään? Dokumentointi Arviointi

Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Uuden oppiminen perustuu jatkumona jo opituille asioille. Oppimisessa huomioidaan lapsen vahvuudet ja kiinnostuksenkohteet. - Työskentelyssä kannustetaan oma-aloitteisuuteen - Omien taitojen ja tietojen jakaminen esim. monikulttuurisuus - Luodaan positiivinen ilmapiiri, jossa on helppo tutustua myös epämukavuusalueella oleviin asioihin - Kierrätys tuodaan vahvaksi osaksi arkea - Arvostetaan hyviä tapoja esim. tervehtiminen ja kiittäminen - Viestinnän eri välineistö otetaan osaksi arkea ja hyödynnetään kirjastoja Laaja-alaisen osaamisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa.

Käytämme koko kaupunkia oppimisen ja työnteon ympäristönä Toteutetaan laaja-alainen ilmiöpohjainen kokonaisuus, jossa liikutaan ja käytetään koko kaupunkia oppimisen ja työnteon ympäristönä (vähintään 2 vk kestävä teema) Yksikön ilmiöpohjainen kokonaisuus: Liikennevälineet Huhtikuussa 2020 kaikki ryhmät toteuttavat yhteistä kokonaisuutta ikätasoisesti. Sitova tavoite toteutetaan ja dokumentoidaan keväällä 2020. Työyhteisöissä arvioidaan, tunnistetaan vahvuudet ja kehittämiskohteet ja sovitaan kehittämistoimenpiteet (auditointi otantana kevät 2020) Vare Jory 19. 6. 2019 Tavoite Mitä tehdään? Miten tehdään? Dokumentointi Arviointi

Oppimisen alueet Oppiminen leikin kautta - Pienryhmätoiminta: lapsen tasoisesti ja toisilta oppien - Teemat ja projektit - Tutkiminen- lähiluonnon havainnointi - Lasten mielenkiinnon kohteisiin tarttuminen - Kaikkea voi harjoitella ja opetella - Tapahtumat ja juhlat ovat mahdollisuus oppimiseen - Ilmaisun monet muodot: liikunta, musiikki, kädentaidot, taidekasvatus Tästä nousee yksikössämme: - Lasten mielenkiinnon kohteisiin tarttuminen, siihen liittyen teemat ja projektit, tutkiminen, tapahtumat ja juhlat - Pedagoginen dokumentointi: mm. lasten omat kansiot, tuumaustauot. - Mediakasvatus - Yhteisöllisyys liikunnan ja musiikin keinoin Oppimisen alueet on kuvattu kattavasti Helsingin Vasussa

Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus: Huoltajat ovat yksikkömme tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyöntavoitteena on lasten hyvinvoinnin ja kehityksen edistäminen. Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua, kehittää ja arvioida toimintaa yhdessä lasten ja henkilökunnan kanssa. . - Huoltajien kuuleminen-tutustuminen, aloituskeskustelu, vasu, Hyve 4, leops, siirtopalaverit - Tuonti- ja hakutilanteet - Vanhempainillat ja -kahvit, ryhmien omat retket, teemapäivät - Vanhempaintoimikuntatoiminnassa mukana oleminen ja/tai sen järjestämiin tapahtumiin osallistuminen - Isän- ja äitienpäivä, isovanhempienpäivä, osallistavat liikuntatapahtumat koko perheelle, joulu- ja kevätjuhlat - Kirjallisuusviikot ja kulttuuritapahtumat - Tarjotaan vanhemmille mahdollisuutta olla mukana päivän toiminnoissa niin halutessaan - Mahdolliset työpaikkavierailut Viestintä vanhemmille: - Viestintä kasvotusten, puhelinkeskustelut, tiedotteet ilmoitustauluilla, sähköposti, tekstiviesti - Digi-kehykset - Valokuvat seinillä, reissuvihko tarvittaessa, viikko- tai kuukausitiedote - Instagram Monialainen yhteistyö - Kiertävä erityisvarhaiskasvatuksenopettaja, suomi toisena kielenä-varhaiskasvatuksen opettaja, esiopetuksen kuraattori ja psykologi, kouluja neuvolapsykologit, neuvola, perheneuvola, lastensuojelu, perhetyöntekijän varhainen tuki - Lähikoulut, opiskelijat sekä oppilaitokset - Helsingin kaupungin kulttuuritoiminta kokonaisuudessaan ryhmien ikäjakauma huomioiden - Urheiluseurat mahdollisuuksien mukaan 12

Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Kaikille sopivan varhaiskasvatuksen perustana ovat lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tai lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Havainnoimme ja pyrimme osallistumaan lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Lisäksi toteutamme jokaisen lapsen kanssa ”tuumaustaukoja” ikätasoisesti Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön, ja teemme sen näkyväksi arjen eri tilanteissa, sekä viestinnässä huoltajien kanssa. Arvioimme ja kehitämme toimintaa yhdessä lasten kanssa. Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Vanhempien kanssa käytävät vasukeskustelut ovat avainasemassa. Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri alueet. Dokumentoimme monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme.

Pedagoginen dokumentointi Reflektoimme omaa, tiimin, lapsiryhmämme ja yksikkömme toimintaa - Tiimi- ja kokotalon palaverit sekä lasten palaute - Lasten kanssa toteutettavat tuumaustauot Reflektoimme lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä -Toimivat ja turvalliset tilat - Positiivinen ilmapiiri Kirjaamme lapsen ja vanhempien yhdessä sovitut tavoitteet ja pedagogiset menetelmät lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan/esiopetussuunnitelmaan ja arvioimme niitä Kehittämistavoitteena em. Asiakirjoihin kirjatun kielen kehittäminen lasta kuvailevasta enemmän pedagogiseen suuntaan. 14