Yksikn toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikk LapinmkiPensseli Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman

Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Lapinmäki-Pensseli

Toimintasuunnitelman rakenne • • • Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: • Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa • Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen 2

Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan 2017 -2021 Vasuperusteissa määritellyt arvot: • Lapsuuden itseisarvo • Ihmisenä kasvaminen • Lapsen oikeudet • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus • Perheiden monimuotoisuus • Terveellinen ja kestävä elämäntapa Vy Lapinmäki-Pensselissä henkilöstö tutustuu strategisiin tavoitteisiin ja käy arvokeskustelua yhteisissä kokouksissa. Yhteiset arvot ja strategiset tavoitteet linjaavat toiminnan suunnittelua ja arviointia. 3

Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen • Tutustumisjaksolla perheen kanssa luodaan luottamuksellinen suhde ja rakennetaan hyvä vuorovaikutus lapseen. Lapsi tutustuu huoltajien kanssa päiväkodin arkeen ja omaan ryhmäänsä. Tutustumisjakson pituudesta ja etenemisestä sovitaan tarkemmin ryhmän henkilöstön kanssa. • Tutustumisjaksolla käydään aloituskeskustelu. Aloituskeskustelussa varhaiskasvatuksen henkilöstö saa huoltajilta tärkeää tietoa lapsesta sekä perheen tavoista ja kasvatuksellisista näkemyksistä. • Päiväkotiin voi tuoda omia leluja tai muita turvatavaroita sekä perheen valokuvan. Tutut tavarat ja muistikuvan tuki auttavat ikäväntunteissa. Lapsen vasuprosessi –yhteisesti sovitut käytännöt • Noin 2 kk kuluttua aloituksesta, käydään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu, jossa tehdään vuodelle lapsen yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Huoltajien, lapsen ja henkilöstön näkemykset sekä yleiset tavoitteet nivoutuvat yhteen suunnitelmassa. Tarkempi kuvaus vasuprosessista sivulla 7. Siirtyminen toiseen ryhmään • Lapsen vaihtaessa ryhmää ryhmien henkilöstö käy siirtokeskustelun ja perheellä on mahdollisuus tutustua tulevaan ryhmään vierailemalla. Lapsi voi käydä leikkimässä uudessa ryhmässään päiväkotipäivien aikana. • Lapsiryhmät muodostetaan pedagogisin perustein niistä lapsista, jotka päiväkodissa ovat sillä hetkellä. Jokaiselle lapselle tarjotaan toimintaa tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, esimerkiksi ikäryhmittäin pienryhmätoiminnassa. 4

Oppimisympäristö • Pk Lapinmäki sijaitsee Etelä-Haagassa. Lapinmäen toimintavuosi 2018 -2019 vietetään paviljongissa. Uusi päiväkotirakennus valmistuu syksyllä 2019. Pk Pensseli sijaitsee Pikku Huopalahdessa. • Pk Lapinmäessä ja Pensselissä lasten käytössä ovat sisällä omat ryhmätilat, jotka mahdollistavat leikin, pöytätyöskentelyn ja levon sekä ruokailun. Lapinmäessä osa ryhmistä ruokailee yhteisessä ruokailutilassa. Lapinmäessä on lisäksi yhteinen liikuntasali. Pensselillä on omat jumppavuorot nuorisotalon salissa. Ryhmätilojen lisäksi Pensselissä on yhteinen ateljeetila. • Päiväkodin sisä-ja ulkotilojen käyttö on pedagogisesti suunniteltu. Lapsen osallisuutta ja itsesäätelyä vahvistetaan rakentamalla jäsentynyt ja kuvin tuettu oppimisympäristö. Erilaiset leikkialueet luovat monipuoliset toimintamahdollisuudet ja leikkialueita muokataan kulloisenkin lapsiryhmän kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. . 5

• Sekä Lapinmäen että Pensselin päiväkodeilla on omat piha-alueet, joita käytetään leikkimiseen, liikkumiseen, tutkimiseen ja taiteiluun ottaen huomioon vaihtelevien vuodenaikojen tuomat mahdollisuudet. • Retkeily on osa yksikkömme varhaiskasvatusta. Sillä laajennetaan oppimisympäristöä, syvennetään oppimissisältöjä ja tarjotaan elämyksiä lapsille. Kävelymatkan päässä molemmista päiväkodeistamme sijaitsee metsää, ranta-alueita ja puistoja. Hyvät liikenneyhteydet tarjoavat mahdollisuuden pääkaupungin kulttuuripalveluihin. 6

Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa • Noin 2 kk kuluttua aloituksesta, käydään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelu. Ryhmän opettaja ja huoltajat tekevät keskustelussa vuodelle lapsen yksilöllisen varhaiskasvatussuunnitelman, jonka lähtökohtina toimivat lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet ja tarpeet. Keskustelussa asetetaan konkreettisia tavoitteita pedagogiselle toiminnalle. • Lapsen näkemyksiä selvitetään havainnoin, haastatteluin, kuvia käyttäen ja/tai taiteellisen itseilmaisun avulla. • Huoltajat saavat vasukeskustelumateriaalin, jotta voivat valmistautua ennakkoon keskusteluun. • Ryhmän lastentarhanopettaja ja lastenhoitajat keskustelevat ennen ja jälkeen vasukeskustelun havainnoista ja tehdyistä sopimuksista. • Huoltajien, lapsen ja henkilöstön näkemykset sekä varhaiskasvatuksen yleiset tavoitteet nivoutuvat yhteen suunnitelmassa. • Keskusteluissa voi olla mukana alueen S 2 -opettaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja tai muita asiantuntijoita, kuten puhe- tai toimintaterapeutti. Keskustelussa käytetään tarvittaessa tulkkipalveluita. • Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat toimivat ryhmän toiminnan suunnittelun pohjana peilaten niitä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman asettamiin toiminnan tavoitteisiin. • Ryhmän toiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioidaan myöhemmin arviointikeskustelussa. 7

Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa Tavoitteena: • Henkilöstön digiosaamisen lisääminen ja osaamisen jakaminen • Digivälineiden käytön lisääminen arjessa niin, että se tukee lasten kehitystä ja oppimista sekä motivaatiota oppimiseen • Lasten ja aikuisten yhteisen dokumentoinnin ja arvioinnin lisääminen Toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi: • Jaetaan digiosaamista alueen yhteisissä foorumeissa ja huolehditaan siitä, että uusi osaaminen jaetaan omaan yksikköön • Jaetaan tietotaitoa yksikön sisällä henkilökunnan kokouksissa ja mahdollistetaan koulutuksissa käynti • Valitaan digitalisaation vastuuhenkilöt yksikköihin • Jaetaan hyviä käytänteitä ja materiaalia alueella (digikansio) • Pidetään digivälineet ja teknologia saatavilla • Käytetään digilaitteita/teknologiaa monipuolisesti eri tilanteissa • Kannustetaan lapsia käyttämään teknologiaa apuna arjen eri tilanteissa ja oman toiminnan dokumentoinnissa • Arvioidaan digitoiminnan tavoitteita ja hyödynnetään suunnittelussa Yksiköstämme löytyy monenlaista pedagogista sekä teknistä digiosaamista. Jaamme osaamista yksikön yhteisissä työpajoissa, jotta saamme hyödynnettyä osaamisen lapsiryhmien toimintaan, pedagogiseen dokumentointiin ja viestintään. 8

Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Yhteisöllisyys ja osaamisen jakaminen ovat yksikkömme keskeisiä periaatteita ja painopisteitä kehittämistyölle toimintavuonna 2018 -2019. Suunnittelemme ja arvioimmme yksikkömme varhaiskasvatusta henkilöstön yhteisissä teemakokouksissa ja rakennamme yhteistä oppimisja leikkiympäristöä työpajoissa. Toimintaa suunnitellaan myös ryhmärajojen yli ja järjestämme koko talon yhteisiä tapahtumia. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus on yksikkömme toimintavuoden kehittämiskohde. Kulttuurinen moninaisuus ja eri kielet tehdään näkyväksi lapsiryhmissä. Kieliin ja kulttuureihin tutustutaan lasten kanssa perinneleikkien, satujen ja musiikin kautta. Kuvien käyttö kommunikaatiossa ja ympäristössä tukee kaikkien lasten osallisuutta ja kielellistä kehitystä sekä auttaa viestinnässä perheille toiminnastamme. Panostamme kuvalliseen toimintaympäristöön. Ryhmätilojen lisäksi lisäämme kuvien käyttöä yhteisissä tiloissa, kuten pihalla ja liikuntasalissa. Tammikuussa 2019 arvioidaan kuinka toimenpiteet ovat Toteutuneet ja miten se on vaikuttanut toimintaan. 9

Laaja-alainen osaaminen • Ajattelu ja oppiminen Lasten omille pohdinnoille annetaan tilaa arjessa ja lasten kysymykset toimivat ryhmän yhteisen kokeilun ja tiedon hankinnan aloitteena. Oppimisen taitoja tuetaan toiminnassa: tarkkaavuutta autetaan suuntamaan oikein, sinnikkyydestä ja yrittämisestä kiitetään ja autetaan lasta huomaamaan pienetkin onnistumiset. Ryhmien kokoontumiset ns. aamu-/päiväpiirit luovat hyvän rakenteen ympäristön ilmiöiden ja asioiden yhteiseen ihmettelyyn, tutkimiseen ja jäsentämiseen. Lasten kiinnostuksen kohteista lähtevissä projekteissa syvennytään leikkien kautta ja toiminnallisesti erilaisiin aihealueisiin. 10

• Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Kaikki toimintamme tähtää lasten hyvinvointiin ja turvalliseen ympäristöön. Mielen hyvinvointi nähdään tärkeänä osana tätä ja tunne- sekä kaveritaitoja harjoitellaan ryhmissä syksyllä 2018 laaditun kiusaamisen ehkäisysuunnitelman mukaisesti. Toiminnassa luodaan pohjaa terveille elämäntavoille. Ohjattua liikuntaa on vähintään kerran viikossa, liikkuminen mahdollistetaan ja siihen kannustetaan sisällä ja ulkona päivittäin. Terveellisiin ruokatottumuksiin ohjataan miellyttävässä ja rauhallisessa ilmapiirissä ja aikuiset toimivat mallina kohteliaille pöytätavoille ja -keskustelukulttuurille. Omatoimisuuteen kannustetaan asteittain ja lapsille annetaan arkitoiminnoissa vastuutehtäviä, kuten ruoka-apulaisena toimiminen. Retkillä harjoitellaan liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita ja esiopetuksessa osallistutaan liikennekaupungissa järjestettävään liikennekouluun. Kestävän kehityksen periaatteisiin tutustutaan keskustellen arjen valinnoista, harjoitellen käytännössä jätteiden lajittelua ja käyttäen kierrätysmateriaaleja. 11

Oppimisen alueet • Minä ja meidän yhteisömme Päiväkotiyhteisö ja oma vertaisryhmä ovat luontaisia paikkoja opetella reilua kaveruutta, oman vuoron odottamista ja jakamista. Yhteenkuuluvuuden tunne ja kokemus osallisuudesta mahdolllistetaan jokaiselle lapselle. Lapset otetaan ikätasoisesti mukaan miettimään oman yhteisönsä sääntöjä ja mukavan ryhmän tunnusmerkkejä. Lähiyhteisön monimuotoisuus, tasa-arvokysymykset ja sukupuolisensitiivisyys ovat asioita, jotka henkilöstö huomioi suunnittelussa ja omassa toiminnassaan lasten kanssa. Työyhteisössä käydään keskustelua näistä aiheista. Stereotypiat tiedostetaan ja niiden toisintamista vältetään. Lapsia kannustetaan itsenäisiin valintoihin ja esimerkiksi leikkipariarvontojen avulla lapset uskaltautuvat kokeilemaan erilaisia leikkejä uusien kavereiden kanssa. Eettiset kysymykset ja oikeudenmukaisuus nousevat usein arjen keskusteluissa esille. Muun muassa lastenkirjallisuutta ja draamaa käytetään myös näiden asioiden käsittelyyn lasten kanssa. Lähiyhteisön historiaan ja perinteisiin tutustutaan juhlaperinteiden, perinneleikkien, kirjallisuuden ja museoretkeilyn avulla. 12

• Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasten luontaista kiinnostusta hyödynnetään matemaattisten, ympäristö- ja teknologiakasvatuksellisten aiheiden käsittelyssä. Leikin, taiteilun ja kokeilun avulla tehdään tutkimuksia ja oivalluksia ympäristöstä. Metsäretket ovat osa jokaisen ryhmän toimintaa ja tarjoavat hyvät puitteet luonnon ihmettelylle ja ympäristökasvatukselle. Henkilökunta on osallistunut tiedekasvatuskoulutukseen syksyllä 2018 ja koulutuksen antia hyödynnetään toiminnassa. 13

Yhteistyö ja viestintä • Huoltajien osallisuus • Välitämme tietoa ja keskustelemme varhaiskasvatuksen tavoitteista ja päiväkodin toiminnasta. Tieto tavoitteista ja toimintatavoista luo osallisuudelle ja vaikuttamiselle hyvän pohjan. • Huoltajien ja henkilöstön ajatusten vaihto arjessa on tärkeää. Vasukeskusteluissa ja erilaisissa teemallisissa vanhempaintilaisuuksissa tarjoutuu mahdollisuus laajempaan vuoropuheluun ja palautteen antamiseen. • Lapsiryhmien toiminnassa hyödynnetään myös perheiden osaamista. Esimerkiksi vanhempien työ voi kiinnostaa lapsia ja työpaikoille voi sopia retkiä. Vanhempien taitoja voidaan käyttää lapsiryhmän iloksi toiminnassa. Perheiden kanssa yhteistyössä järjestetään muun muassa lastenkonsertteja päiväkodilla. • Vanhemmat ovat tervetulleita mukaan toimintaan ja osallistumaan retkille. Vuoden aikana järjestetään myös toiminnallisia koko perheen tapahtumia, kuten liikuntatempaukset ja joulupolku. • Toimintasuunnitelmaa varten on kerätty huoltajien mielipiteitä ja palautetta ryhmien syksyn vanhempainilloissa sekä erillisissä toimipisteiden omissa toimintasuunnitelmakahvituksissa. • Molemmissa yksikön päiväkodeissa toimii vanhempaintoimikunta. Vanhempaintoimikunnan avulla perheet voivat tutustua toisiinsa paremmin ja järjestää yhteisiä tapahtumia. Vanhempaintoimikunnat ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneita päiväkodin henkilöstölle. 14

Viestintä • Asioista viestitään päivittäisen kanssakäymisen lisäksi säännöllisesti sähköpostitse. Ryhmistä lähtevät viikkokirjeet kertovat menneen viikon toiminnasta sekä tärkeistä tapahtumista ja päivämääristä tulevaisuudessa. Viikkokirjeiden avulla on helppo keskustella myös kotona viikon tapahtumista lapsen kanssa. • Toimipisteillä on omat Facebook-sivut (päiväkoti Lapinmäki, päiväkoti Pensseli), joissa kuvataan päiväkodin arkea. • Toimintavuotena 2018 -2019 ryhmissä on kokeiluja Instagramin ja Whatsappin käytöstä viestinnän lisänä. Monialainen yhteistyö • Yksikössä tehdään säännöllistä yhteistyötä alueen neuvoloiden, koulujen, S 2 -lastentarhanopettajan, kiertävän erityislastentarhanopettajan, pd-lastentarhanopettajan sekä muiden päiväkotien kanssa. Muita yhteistyötahoja ovat mm. fysio-, toiminta- ja puheterapeutit, lastensuojelu, seurakunnat, paikalliset urheiluseurat, kirjasto ja alan koulutusta tarjoavat oppilaitokset. 15

Pedagoginen dokumentointi, arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi tekee näkyväksi toimintaa ja auttaa arvioimaan sekä kehittämään sitä. Pedagogisen dokumentoinnin muotoja on monia, esimerkiksi vasut, toimintasuunnitelmat, viikkokirjeet, valokuvat, videoinnit, lasten työt, projektikuvaukset, luettujen kirjojen ja laulettujen laulujen listaukset. Toiminnan suunnitelmat, dokumentit toteutuneesta toiminnasta ja sen onnistumisesta auttavat suuntaamaan tulevia pedagogisia ratkaisuja. Pedagoginen dokumentointi on itsessään tämän toimintavuoden arvioinnin ja kehittämisen painopisteenä. Erityisesti kehitämme lasten osallisuutta toiminnan dokumentoinnissa ja arvioinnissa. 16

Arviointi rakentuu monella tasolla. Työyhteisönä vaalimme avointa keskustelukulttuuria, jossa on helppo antaa ja vastaanottaa sekä myönteistä että rakentavaa palautetta. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua säännöllisesti arviointiin. Palautetta kerätään toimintavuoden alkaessa syksyllä, joulukuussa sekä keväällä vanhempaintilaisuuksien ja sähköisen kyselyn muodossa. Yksikön kehittämistyö perustuu jatkuvaan arviointiin ja siitä nouseviin teemoihin. Yksikkö ja toimipiste • Arvioimme toimintaa työyhteisönä kehittämispäivissä, iltakokouksissa ja viikkopalavereissa sekä opettajien vasuryhmissä ja lastenhoitajien teemakokouksissa. Arvioinnissa käytämme työvälineenä Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset-julkaisua (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 10/2018) • Arvioinnissa hyödynnämme huoltajilta saamamme palautteen. (asiakastyytyväisyyskyselyt, vanhempaintilaisuudet, vasukeskustelut, päivittäiset kohtaamiset ja sähköpostiviestintä) Tiimi-/ryhmäarviointi • Ryhmäarviointi kohdistuu ryhmän toimintasuunnitelman toteutumiseen. Toimintasuunnitelma pohjautuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmille ja jatkuvalle havainnoinnille. Kuinka onnistumme tukemaan lasten hyvinvointia, kehitystä ja oppimista? • Käytämme arvioinnissa lapsilta ja huoltajilta saamamme tietoa. Lapsilta esimerkiksi havainnoimalla ja haastattelemalla. Huoltajien näkemyksiä kuullaan haku- ja tuontitilanteissa, vasukeskusteluissa ja vanhempaintilaisuuksissa. • Arviointi voidaan kohdistaa esimerkiksi henkilöstön vuorovaikutukseen lasten kanssa, ryhmässä vallitsevaan ilmapiiriin, työtapoihin, toiminnan sisältöön ja menetelmiin tai leikki- ja oppimisympäristöön. • Ryhmissä arvioidaan toimintaa viikoittaisissa tiimipalavereissa sekä iltasuunnitteluissa. • Tiimit käyvät esimiehen kanssa ryhmäkehityskeskustelun 17